Milloin muistin heikkenemisestä on syytä huolestua? Näistä merkeistä tunnistat Alzheimerin varhaiset oireet
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä mitä aikaisemmin Alzheimerin taudin hoito aloitetaan, sitä enemmän se hidastaa taudin etenemistä. Lue, miten erotat normaalin ikääntymisen ja Alzheimerin taudin toisistaan.
Avaimet ja puhelin taas hukassa, etkä muista sovittuja tapaamisia ilman kalenteria? Moni huolestuu omasta tai läheisen huonomuistisuudesta, sillä Alzheimerin taudin ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Alzheimerin taudin varhaiset oireet voivat olla paljon muutakin.
Alzheimerin yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus on alle 65-vuotiailla harvinainen, mutta yli 85-vuotiailla Alzheimerin tautia esiintyy jo 15–20 prosentilla ihmisistä.
Yleensä hitaasti etenevään sairauteen ei ole löydetty parantavaa hoitoa. Siksi Alzheimerin oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä enemmän se hidastaa taudin etenemistä.
Koska ikä tuo mukanaan myös muistin luonnollista heikentymistä, voi Alzheimerin tautiin liittyvät oireet olla vaikea erottaa normaalista ikääntymisestä.
Alzheimerin varhaiset oireet: 10 merkkiä, jotka voivat auttaa tunnistamaan taudin
1. Muistin heikentyminen häiritsee arkea
Normaalia: Joskus unohtaa asioita, jotka muistaa taas myöhemmin, esimerkiksi pankkikortin tunnusluvun tai minne pysäköi auton.
Epänormaalia: Syytä huoleen on, jos unohtaa, esimerkiksi mikä pankkikortti on tai millaisen auton omistaa. Tärkeiden päivien ja tapahtumien unohtaminen, saman tiedon kysyminen yhä uudestaan tai lisääntynyt turvautuminen esimerkiksi muistilappuihin voivat olla merkkejä Alzheimerin taudista.
2. Asioiden suunnittelu ja ongelmien ratkaisu muuttuu haasteelliseksi
Normaalia: Satunnaiset virheet esimerkiksi laskujen maksamisessa.
Epänormaalia: Jotkut voivat kokea muutoksia kyvyssään kehittää ja seurata suunnitelmia tai työskennellä numeroiden kanssa. Tutun reseptin seuraaminen tai laskuista perillä pysyminen voi osottautua hankalaksi. Asioiden suorittaminen vie paljon aikaa ja vaatii keskittymistä.
3. Arkiaskareiden suorittaminen vaikeutuu
Normaalia: Avun tarvitseminen esimerkiksi televisio-ohjelman nauhoittamisessa tai jonkin laitteen asentamisessa.
Epänormaalia: Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä on usein vaikeuksia suoriutua arkiaskareista. Reitti tuttuun ruokakauppaan katoaa mielestä eikä lempiurheilulajin säännöt muistu mieleen.
4. Paikan ja ajantaju katoaa
Normaalia: Unohtaa, minä päivänä viikosta hammaslääkäriaika oli tai unohtaa hetkellisesti, mikä viikonpäivä on.
Epänormaalia: Ajantaju katoaa. Ihmisen voi olla vaikea ymmärtää, ettei jokin asia tapahdu heti. Joskus voi unohtaa, missä on tai miten on sinne päässyt tai eksyä tutuissa paikoissa.
5. Kuvien ja tilan hahmottaminen on haastavaa
Normaalia: Kaihiin liittyvät näköhäiriöt, kuten vaikeus lukea ja nähdä hämärässä sekä helposti häikäistyminen ja hankaluus nähdä värejä.
Epänormaalia: Alzheimer voi aiheuttaa näköhäiriöitä. Vaikeudet etäisyyksien päättelyssä tai esimerkiksi portaan korkeuden arviointi voivat olla merkki sairaudesta. Tautia sairastava voi myös luulla toisen henkilön olevan huoneessa, jos hän kävelee itse peilin ohi.
6. Puhuessa ja kirjoittaessa ilmenee ongelmia
Normaalia: Joutua välillä tapailemaan sanoja kertoessaan tarinoita.
Epänormaalia: Päivittäin käytettävien sanojen tai termien unohtamisesta kannattaa huolestua. Keskusteluun osallistuminen on vaikeaa ja Alzheimeria sairastava saattaa pysähtyä kesken lauseen tai toistaa itseään. Oikeiden sanojen löytäminen voi olla hankalaa ja asioita voidaan kutsua väärillä nimillä.
7. Tavaroiden hukkaaminen ja vaikeus palauttaa aikaisemmat vaiheet mieleen
Normaalia: Avaimien tai lompakon satunnainen hukkaaminen. Hukkuneet tavarat löytyvät muistelemalla omia vaiheita.
Epänormaalia: Jos hukkaat silmälasisi, muttet muista tarvitsevasi niitä. Samoin jos tavarat löytyvät lopulta oudoista paikoista, kuten hammasharja jääkaappista vessan kaappien sijaan. Omien vaiheiden muistelu on vaikeaa tai epäilet muiden varastaneen tavarasi.
8. Arviointikyky heikentyy tai muuttuu huonoksi
Normaalia: Silloin tällöin tehty huono päätös.
Epänormaalia: Alzheimerista kärsivä voi pukeutua sopimattomasti tai laiminlyödä omasta hygeniasta huolehtimisen. Heikentynyt arviointikyky voi johtaa liikaan luottavaisuuteen ja esimerkiksi rahojen antamiseen puhelinmyyjille.
Lue myös: Aivotkin kaipaavat huoltoa – säännöllinen harjoittelu ehkäisee muistiongelmia
9. Sosiaalisesta toiminnasta vetäytyminen ja oma-aloitteisuuden heikkeminen
Normaalia: Haluta levätä ja välttää sosiaalista kanssakäymistä väsyneenä.
Epänormaalia: Mielenkiinnon menettäminen asioihin, jotka ennen toivat iloa on hälytysmerkki. Henkilö voi alkaa vetäytyä harrastuksista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.
10. Muutokset mielialassa ja persoonallisuudessa
Normaalia: Asioiden tekeminen tietyllä tavalla ja ärsyyntyminen, kun rutiini rikotaan. Osa ihmisistä voi muuttua puheliaammaksi vanhetessaan.
Epänormaalia: Alzheimer vaikuttaa myös persoonallisuuteen ja mielialaan. Hämmennys, epäily, pelko tai riippuvuus voi lisääntyä. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen voi saada henkilön helposti suunniltaan. Muista sairauksista johtumattomattomiin rajuihin ailahteluihin on syytä kiinnittää huomiota.
Myös nämä jutut saattaisivat kiinnostaa sinua:
Lähteet: alz.org, livescience.com, alzheimerinfo.fi
Kommentoi
Kommentoi juttua: Milloin muistin heikkenemisestä on syytä huolestua? Näistä merkeistä tunnistat Alzheimerin varhaiset oireet
No kyllä meni monessa kohtaa metsään. Moni näistä ”Alzheimer”-oireista liittyy masennukseen tai stressiin. Sanojen (termit tai nimet) hetkellinen unohtaminen on aika yleistä.
Monet ihan ”normaalit” ihmiset käyttävät muistilappuja, listoja ja kalenteria muistin tueksi. Ja läheisten syntymäpäivät ja jopa oman hääpäivänsäkin moni unohtaa (etenkin mies). Tuskinpa se Alzheimeria merkitsee.
Olen nyt 78v ja jo 50 vuotiaana minulla on ollut huono nimimuisti. Muuten muistini on normaali.
Onko tälle asialle jokin nimi?
On syytä huolestua,jos yhtäkkiä kesken matkan ei muistakaan ,mihin on menossa. Tai jos ei muista,miksi on tiettyyn kauppaan mennyt. Puhumattakaan siitä, jos ei löydä parkkeeraamaansa autoa tai tietä kotiin. Satunnaiset muistikatkokset eivät vielä Alzheimeria tee. Jos yhtäkkiä alkaa unohdella enemmän ja enemmän, on syytä hakeutua lääkäriin. Tai läheiset huomauttavat tästä,vaikkei ole itse huomannut.
Olen saanut seurata tutun ihmisen sairauden kulkua. Artikkeli ihan ok, mutta syventävästi haluan mianita miten ”hyvin” sairastunut voi puhua pyörryksiin/hallita läheisiään manipuloimalla kaiken näyttämään ”oikealta”. Mikä tarkoittaa että sairas ihminen voi olla hyvin rationaalinen ja selittää tehneensä asioita joista todellisudessa ei löydy jälkiä. Ruokailu hyvänä esimerkkinä. (puhelin on tässä erittäin hyvä väline) Omaiset ja lähimmäiset voivat olla hyvin eri mieltä sairaan voinnista tai pärjäämisestä. Jälkiä kannattaa seurata, ei puheita 🙂