Journal of Evolution and Human Behavior -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lastenlasten hoitamisen vaikutukset ovat jopa suurempia kuin terveellisten elämäntapojen. Myös vapaaehtoistyö kannattaa, sillä ketä tahansa hoitavien elinikä nousi tutkimuksessa noin kolmella vuodella.

Berliinissä toteutettuun tutkimukseen osallistui 516 henkilöä Saksasta ja Sveitsistä. Osallistujien ikä vaihteli 70–103 vuoden välillä. Tutkimus erosi aiemmista vastaavista siten, että osallistujista kukaan ei ollut lastenlastensa päähuoltaja. Aiemmissa tutkimuksissa onkin todettu, että intensiivisempi hoitosuhde aiheuttaa stressiä, jolla on kielteisiä vaikutuksia terveyteen.

”Jos isovanhemmalla ei ole mitään kontaktia lastenlapsiin, myös se näkyy negatiivisina terveysvaikutuksina”, totesi yliopistotutkija Sonja Hilbrand Reutersille.

”Tämä yhteys voi olla lähtöisin pitkältä kehityshistoriastamme, kun lajin selviytyminen riippui pitkälti hyvästä lastenhoidosta.”

Onko syynä onnellisuus ja ylpeys lastenlapsista?

Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä seurattiin vuosina 1990-2009. Tänä aikana osallistujat vastasivat kyselyihin ja heille tehtiin lääketieteellisiä testejä kahden vuoden välein.

Tutkimuksen tulokset paljastavat, että lastenlapsistaan huolehtineiden isovanhempien riski kuolla tutkimusjakson aikana oli kolmanneksen matalampi kuin ikätovereiden, joilla ei ollut lastenlapsia hoidettavinaan.

”Yllätykseksemme tulokset osoittivat, että lastenlapsia hoitaneet isovanhemmat elivät noin viisi vuotta pidempään kuin ne isovanhemmat, jotka eivät tehneet samoin”, tutkija David Coall totesi Sydney Morning Heraldille.

”Keskustelimme monen isovanhemman kanssa ja he puhuivat paljon onnellisuudesta ja ylpeydestä, jota he tuntevat hoitaessaan lastenlapsiaan. Tämä voi olla ainoita tilanteita elämässä, jossa tehdään jotain odottamatta mitään vastapalvelukseksi.”

Hoitosuhde parantaa terveyttä

Hätä ei ole tämännäköinen, vaikka lastenlapsia ei olisikaan siunaantunut. Tutkimuksessa selvisi myös, että ystäviään tai naapureitaan auttavat osallistujat elivät keskimäärin kolme vuotta pidempään kuin ikätoverit, joilla ei ollut minkäänlaista hoito- tai avustussuhdetta.

”Toisista huolehtiminen voi antaa elämälle tarkoituksen, koska hoitaja saa tuntea itsensä tärkeäksi ja hyödylliseksi. Hoitosuhde voi myös pitää ihmisen sekä fyysisesti että psyykkisesti aktiivisena”, sanoi tutkija Bruno Arpino Reutersille.

Arpino muistuttaa, että jokaisen tulee saada itse päättää, millaiseen avunantoon omat voimavarat riittävät.

”Kunhan et tunne itseäsi stressaantuneeksi antamasi avun määrästä, voit hyötyä itse samalla, kun autat muita.”

Lähteet: Journal of Evolution and Human Behavior, Reuters, Sydney Morning Herald

Lue lisää isovanhemmuudesta:

Nämä 10 asiaa paljastavat, että olet mahtava mummo!
Leena Pakarinen iloitsee: ”Vaikka olen lapseton, olen nyt mummu”
Näin ratkaiset 5 hankalaa tilannetta isovanhempien kanssa
Mitä tehdä, jos lapsenlapsi ei kiinnosta isovanhempaa?