Kohta kaikille paljastuu, etten oikeasti osaa on ajatus, joka pyörii huijarisyndroomasta kärsivän ihmisen päässä. Huijarisyndroomasta kärsivä ihminen nimittäin ajattelee, ettei osaa mitään ja on vain onnistunut huijaamaan muita luulemaan, että on hyvä työssään − vaikka todellisuudessa hän on oikeasti pätevä ja osaava.

”Kyseessä on sisäisen kokemuksen ja ulkoisen todellisuuden välinen ristiriita, joka aiheuttaa ihmiselle ahdistusta”, sanoo helmikuussa 2017 ilmestyneen Huijarisyndrooma-kirjan kirjoittanut psykologi ja psykoterapeutti Tiina Ekman.

Terminä huijarisyndrooma on haasteellinen, sillä se saatetaan sekoittaa tietoiseen huijaamiseen. Tästä ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse.

Ekmanin mukaan ilmiön yleisyyttä ei ole vielä tutkittu Suomessa. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan syndroomasta kärsii jossakin muodossa jopa 70 prosenttia ihmisistä.

Tavallisimmin huijarisyndroomaa esiintyy työelämässä ja se koskettaa sekä miehiä että naisia. Erityisesti ilmiö vaivaa nuoria työelämän juuri aloittaneita tai vielä opiskelevia. Myös koulutustaso vaikuttaa ilmiön esiintyvyyteen.

”Mitä korkeammin koulutettu, sitä todennäköisemmin ajattelua esiintyy työelämässä, sillä korkeakoulutetun työ on abstraktimpaa. Työstä puuttuu konkretia, jolloin työtä on vaikeampi arvioida.”

Näistä merkeistä tunnistat huijarisyndrooman

Huijarisyndrooma voi ilmetä ylisuorittamisena. Ylisuorittamista ajaa pelko: jos en tee valtavasti töitä asian eteen, epäonnistun. Onnistumisistakaan ihminen ei ota kunniaa itselleen, sillä ne ovat vain suuren työmäärän ansiota.

Toinen tapa on lykätä tehtävän tekemistä ja ryhtyä hommiin vasta, kun on aivan pakko. Jos tehtävä onnistuu, oli mukana onnea, sillä tehtävähän oli vain hätäisesti räävitty kasaan. Epäonnistuminen taas todistaa ihmiselle jo valmiina olevan uskomuksen, että tämä on surkea työssään.

”Ylisuorittaminen ja jatkuva tehtävien lykkääminen voivat aiheuttaa uupumusta ja ahdistusta, jolloin voi seurata masennusoireita tai masennukseen sairastuminen”, Ekman varoittaa.

Oman osaamisen ja kyvykkyytensä huijarisyndroomasta kärsivä sivuuttaa kokonaan, sillä niillä ei ole hänelle merkitystä. Positiivinen palautekin voi kaikua kuuroille korville, sillä sen voi ohittaa sanomalla itselleen, ettei palautteen antaja ymmärrä asian todellista laatua.

Kuinka huijarisyndroomasta pääsee eroon?

Osalla huijarisyndrooman oireet voivat olla ohimeneviä tai ilmenevät satunnaisesti. Jos asia aiheuttaa sinulle pahaa oloa, kannattaa siihen puuttua. Esimerkiksi työtehtävien tekemättä jättäminen tai ylisuorittaminen ovat hyviä hälytyskelloja. Vaikeimpia ahdistusoireita voidaan hoitaa terapian avulla.

Näistä merkeistä tunnistat huijarisyndrooman, Huijari-syndrooma-kirjan kirjoittanut Tiina Ekman kertoo

Ajatuksiaan ei voi hallita, mutta keskittymistä voi opetella. Ekman kannustaa harjoittelemaan keskittymistä hyödyllisiin ja kannustaviin ajatuksiin ja jättämään epämukavaa oloa ja ahdistusta tuovat ajatukset sivummalle.

”Kun tunnistat vähättelevien ajatuksiesi käynnistyvän, pysäytä itsesi. Hengitä syvään ja muista itseäsi siitä, että sinulla on tapana ajatella näin, mutta ajatus ei ole tosi.”

Haasteellisen tehtävän edessä selkäytimestä nousevan en pysty tähän -ajatuksen saa sivuutettua myös keskittymällä tekemiseen.

Vaativassa työelämässä oman epävarmuuden myöntäminen voi olla vaikeaa. Avoimuus on kuitenkin paras lääke epävarmuutta vastaan. Asian kertomista voi aluksi harjoitella mukavalle työkaverille ja siirtyä turvallisesta ympäristöstä asteittain esimiestä kohti.

”Asiasta puhuminen muuttaa sen kummallisesta salaisuudesta normaalimmaksi asiaksi, jolle on mahdollista tehdä jotain.”

Lue lisää:
Työuupumus uhkaa tietotyöläistä – tunnistatko sinä oireet?
Parempi mieli on seitsemän oivalluksen päässä – Jutta Gustafsberg neuvoo positiivisen asenteen salaisuuden
Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn
Tunnista uupumuksen merkit ajoissa