Liikunta

Ota kantaa: Onko lihava laiska?

Lihavia syytetään usein saamattomiksi ja laiskoiksi. Nykytutkimus kuitenkin todistaa, että syömisen säätelyssä on synnynnäisiä eroja. Sitä paitsi vanhana voit turvallisesti olla hieman pulska.

Olemme lihava kansa. Kyllä. Lihavuus aiheuttaa terveyshaittoja, vakavia sairauksia ja masennusta. Totta tämäkin. Mutta kertooko kilojen kertyminen siitä, että ihminen ei kykene pitämään itsestään huolta?

Ruokahalu periytyy

Kiloja kertyy myös muista syistä kuin laiskuudesta. Lihavan leimaaminen saamattomaksi ja tyhmäksi on väärin. Siitä tulee paha mieli, ja häpeä voi ohjata herkuttelemaan yhä enemmän.

Sisätautilääkäri Pertti Mustajoen mielestä on kohtuutonta kysyä ylipainoiselta, miksi tämä ei ryhdistäydy. Ihmisten lähtötilanteet ovat niin erilaisia.

”Lihavuudessa ei ole kyse tahdonvoiman puutteesta. Ihmisissä on eroja siinä, mitkä ovat heidän mahdollisuutensa ja kykynsä vastustaa ruokamaailman houkutuksia ja miten heidän kehonsa kuluttaa energiaa.”

Erot ovat osin perinnöllisiä, mutta myös lapsuuden syömiset vaikuttavat. Jos lapsena on usein herkutellut, aivot ovat muovautuneet persoksi makealle. Sen sijaan ruokahalun säätely periytyy geneettisesti. Ylipainoisen äidin lapsi on alttiimpi lihomaan.

Kun lihavuusleikkaukseen menevien aivotoimintoja on tutkittu, on huomattu, että kokeakseen mielihyvää lihavan on herkuteltava enemmän kuin normaalipainoisen.

Aiemmat ruokailutottumukset ja kilot muovaavat aivotoimintoja, mutta lohdullisesti muutos toimii molempiin suuntiin: leikkauksen jälkeen laihtunut tyytyi vähempään.

Syöminen on rutiinia

Ruokaillessa ihmistä ohjaa automaattinen toimintamuisti kuten muissakin rutiinitoiminnoissa, esimerkiksi kävelyssä. Jos ihminen ryhtyy dieetille, hän tekee itselleen rajoituksia ja joutuu ajattelemaan syömisiään jatkuvasti. Jossakin vaiheessa tahdonvoima väsyy kuin lihas, ja ihminen palaa tottumuksiinsa.

Se on normaalia neurobiologiaa, ei laiskuutta. Siksi Mustajoki kehottaa muokkaamaan omia tottumuksia lempeästi. Tällöin ei tarvita jatkuvaa itsekontrollia. Mustajoki neuvoo kiinnittämään huomion annoskokoihin, nesteiden kaloripitoisuuksiin ja vähäkalorisiin vaihtoehtoihin. Jos ruokaa on näkyvillä, syömme enemmän, samoin jos ruokalajeja on monia.

Kun ikää karttuu, ihmisen energiantarve vähenee. Se ei ole laiskuutta, jos aivot eivät heti sopeudu tilanteeseen. Onneksi vanhana lihavuuden haitallinen vaikutus heikkenee.

”Jos ei ole lihavuudesta johtuvia sairauksia tai ylipaino ei merkittävästi heikennä liikkumista, painon pudottamiseen ei ole tarvetta”, Mustajoki sanoo.

Lievästi ylipainoisen ei siis kannata käyttää elämäänsä tuskailuun vaan nauttia siitä.

Lähde: Pertti Mustajoki: Vähennä kaloreita ilman dieettiä (Duodecim 2016).

Mitä tästä pitäisi ajatella? Kerro mielipiteesi tai mahdollinen oma asiaan liittyvä kokemuksesi!.

Lue lisää aiheesta Kotiliedestä 4/17.

Katso myös jutut:

Ylipaino: Iso ei kelpaa.

Auttaisiko lihavuusleikkaus?

Laihduttamisen tarpeellisuus.

Onnistunut laihdutus muutti paljon, muttei toisaalta mitään.