Petrus Kurppa: piparimies Turusta

Petrus Kurppa leipoo piparkakkuja kuviomuoteilla, joiden aiheet hän on etsinyt Suomen ja erityisesti Turun historiasta. Jutun lopusta löydät Petruksen kaakao-manteli-spekulatiuksen reseptin.

Pakko on ähkäistä ällistyksestä, kun näkee ensimmäisen kerran Petrus Kurpan leipomia kuviomuottipiparkakkuja. Ne ovat käsittämättömän pikkutarkkoja: Pietari Brahelta voi erottaa jopa viiksien ja kiharoiden muodon, Turun tuomiokirkosta kattopaneelitkin.

Nämä eivät olekaan mitään peruspirkon pyöräyttämiä tähtiä ja possuja, vaan itse teetetyillä puumuoteilla painettuja harvinaisuuksia. Sokerikuorrutteen sijaan niissä muotoja on tuotu esille vaikka santelipuun sävyllä.

Kuviopipareiden takana ei ole ammattileipuri, vaan intohimoinen harrastaja. Turkulainen Petrus Kurppa on ammatiltaan kokki, jonka sydän sykkii mausteisille pikkuleiville.

– Jo puusta kaiverrettuihin kauniisiin muotteihin itsessään liittyy lumovoimaa. Leipuri tekee niihin vielä omia taikojaan, hän kertoo.

Erikoispiparkakku — Pietari Brahe on piparkakkuna niin juhlava kuin Suomen kenraalikuvernööri 1600-luvulla vain olla saattoi.

Leipurin kädet kuin sepän pihdit

Petrus innostui kuviomuottipiparkakuista neljä vuotta sitten. Hän on perehtynyt piparkakkuperinteeseen kirjojen ja matkojen avulla.

Hän kertoo, että keskiaikainen piparkakku oli jotain aivan muuta, kuin nykyinen jouluherkkumme. – Piparkakuissa oli nimensä mukaisesti paljon pippuria. Varsinkin munkit lisäsivät sitä myymiinsä pikkuleipiin reilusti, jotta saisivat samalla kaupaksi myös runsaasti viiniä ja olutta.

Petrus on käynyt usealla opintomatkalla Keski‐Euroopassa. Tšekissä hän vieraili Hannu ja Kerttu ‐aiheisessa museossa, joka on tietenkin ”piparkakkutalo” metsässä. Museon leipuri opetti Petrusta leipomisen kielellä, sillä yhteistä puhekieltä miehillä ei ollut. Petruksesta oli hienoa, vaikkakin tuskallista, jo päästä puristamaan mestarin kättä.

– Kätellessä tunnistaa piparkakkuleipurin, kun ote on kuin sepän pihdit. Vuosien leipominen vahvistaa ja kovettaa kädet.

Petrus uskoo, että hyväksi leipuriksi ei voi tulla ennen kuin oma mieli on asettunut.

– Pitää ymmärtää, kuinka pienet asiat voivat vaikuttaa lopputulokseen: erilainen jauho tai hunaja voivat käyttäytyä aivan eri tavalla. Ja pitää olla oikea mielentila, jotta malttaa keskittyä.

Kiire ei muutenkaan sovi leipurille, sillä kuviomuottipiparin valmistus kestää useita päiviä.

– Taikina syntyy nopeasti, mutta sen annetaan kehittyä huoneenlämmössä pari päivää. Sen jälkeen se leivotaan muotilla ja valmiin kuvion annetaan taas kuivahtaa joitakin päiviä ennen paistamista.

Kuviopipareihin saa kauniita kontrasteja, jos niitä voitelee paistamisen aikana vaikka maidolla, kananmunanvalkuaisella tai elintarvikevärillä. Voitelu sopii vain koviin pipareihin. Perinteisten pipareiden pehmeä pinta imee voiteluaineen.

Kauneimmat kuivia ja kovia

Hienoimmat kuviomuottipiparkakut valmistetaan taikinasta, johon tulee vain hunajaa, jauhoja ja mausteita. Kuivahko taikina toistaa muotin pienimmätkin yksityiskohdat, kun taas perinteinen pehmeä piparitaikina kadottaa ne paisuessaan.

Tuloksena on vuosikausia säilyvä, kivikova piparkakku. Jotta tällaisen saaja ei halkaisisi hampaitaan, Petrus antaa ohjeet mukana.

– Nämä on tarkoitettu ensisijaisesti koristeiksi. Jos ja kun ne haluaa syödä, tulee tehdä kuten jo ennen muinoin, eli pehmentää piparia ennen haukkaamista vaikka kahvissa tai viinissä.

Entä millainen voisi olla nykyajan Turun piparkakku? Petrus miettii, miltä Turku maistuisi. Siinä voisi olla lähiseudun makuja: hunajaa ja kauraa.

– Mausteena voisi olla kuminaa, sillä jo Kustaa Vaasa oli suuri kuminakaramellien ystävä.

Petruksesta olisi paras tehdä piparkakuista pehmeitä ja yksinkertaisen muotoisia. Tällaisia olisi helppo valmistaa vaikka 200 juhlavieraalle.

Piparkakkutaiteilija — Tämä kaunis piparkakku esittää Turun vanhaa raatihuonetta, joka paloi vuonna 1827. Historia tulee tutuksi pipari kerrallaan.

Pure nahkahousua

Historiasta Petrus on ollut aina kiinnostunut. Jo lapsena isä raahasi poikaa kirkkoihin ja museoihin, nyt tämä lähtee seuraksi ihan omasta halustaan.

Erityisesti mies on perehtynyt kotikaupunkinsa historiaan. Hän on teettänyt muotteja Turun linnasta ja raatihuoneesta sekä Katariina Jagellonicasta ja Juhana Herttuasta. Näitä Petrus on esitellyt Turun Ritaripäivillä ja Keskiaikapäivillä.

– Muuallakin piparkakkujen aiheet liittyvät paikallisiin tarinoihin, ihmisiin tai rakennuksiin.

Tietysti fiksu leipuri tekee juuri niitä aiheita, jotka asiakkaita kiinnostavat. Toiset pitävät kissoista, rakastuneet sydämistä.

– Oktoberfestillä näin perinteisten nahkahousujen, lederhosenin, muotoisia pipareita.

Petrus on teettänyt itselleen myös Kalevala-aiheisia muotteja taiteilija Joseph Alasen Kalevalakuvien mukaan. Ne olivat – valmiiden pipareiden kera – esillä Frankfurtin kirjamessuilla.

Tällä hetkellä Petruksella on yli 100 muottia. Niiden hintaa hän ei halua kertoa. Hän tietää, että monien mielestä ne ovat liian kalliita – siitä huolimatta että muotit ovat pikkutarkkaa käsityötä.

Samasta syystä Petrus ei myöskään myy leipomuksiaan. Muotin teettämisen ja päiväkausien valmistuksen takia hinta nousisi liian korkeaksi.

Joskus hän on antanut piparkakun lahjaksi. Niistä vastalahjoina hänelle on annettu perinteisiä käsitöitä ja myös uusia kontakteja matkoja varten.

Mieluiten Petrus näkisi muottinsa käytössä, ei kotona kaapissa tai edes museon vitriinissä.

– Keski-Euroopassa on työpajoja, joissa pienestä maksusta pääsee ohjatusti leipomaan kuviomuoteilla. Työpaja olisi upeaa saada myös Turkuun.

Taustalla Petruksella on suurempi tarkoitus.

– Että saisimme nostettua Turun oikeaksi piparkakkupääkaupungiksi!

Minervan pöllö piparkakku — Pöllöaihe on otettu Turussa sijaitsevasta Porthanin patsaasta, joka täytti juuri 150 vuotta. Minervan pöllö on viisauden tunnus ja filosofian vertauskuva.

Kaakao-manteli-spekulatius

250 g voita 250 g fariinisokeria 2 kananmunaa 150 g mantelijauhetta sitruunan raastettu kuori 2 rkl kanelia 1⁄2 teelusikallista kutakin: muskottikukkaa, inkivääriä, kardemummaa, neilikkaa 1–2 rkl kaakaota 500 g vehnäjauhoja

1. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat, vaahdota. Lisää hienoksi jauhettu manteli, sitruunanraaste, mausteet ja kaakao. Sekoita hyvin ja lisää jauhot pienissä erissä.Anna maustua yön yli kylmässä.

2. Ota taikina huoneenlämpöön ennen leipomista, mutta älä anna sen pehmentyä liikaa. Kuviomuoteilla viileä taikina toimii paremmin kuin pehmeä. Taikina sopii hyvin myös tavallisen peltimuotin kanssa leikattavaksi. Kuviomuottia käytettässä taikina kaulitaan muotin koon mukaan, yleensä 0,5 cm:n paksuiseksi.

3. Paista 180 asteessa uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. Jäähdytä ritilällä.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Petrus Kurppa: piparimies Turusta

Peruuta vastaus

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.

Petrus Kurppa: piparimies Turusta

Leipurin kädet kuin sepän pihdit

Kauneimmat kuivia ja kovia

Pure nahkahousua

Kaakao-manteli-spekulatius

Eikö lasipurkki aukea? Tällä niksillä saat tiukan kannen auki vain sekunnissa

Mikko Kekäläinen, 47, tapasi tulevan vaimonsa ystävien järjestämillä treffeillä: ”Vaimo on elämäni majakka, jota ilman en selviäisi”

Kuinka hyvin tunnet 1990-luvun rakastetut kotimaiset tv-sarjat? Testaa tietosi visassa!

Takavuosien tv-persoona Tino Singhilla ja puolisolla on upean sävykäs koti Helsingissä – katso kuvat!

Mannerheimin ruokailuihin kuului legendaarinen ”ryyppy”, josta ei sopinut kieltäytyä – näin Marskin ryyppy nautitaan oikeaoppisesti

Kommentoi

Peruuta vastaus