Juhlat

Nyt juhlitaan kekriä! Sadonkorjuujuhlan keskiössä ovat hyvä ruoka, mystiikka, yhteisöllisyys ja yhteys luontoon

Kekri on monelta suomalaiselta unohtunut juhla, mutta viime vuosina kiinnostus on lisääntynyt. Virallisia sääntöjä kekrin viettämiseen ei ole, mutta mukuloita ei sadonkorjuujuhlissa kannata tarjota, kansantieteilijä Anna Rauhala kertoo. 

”Kekri on vähän unohduksissa ollut juhla”, kansatieteilijä ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrilähettiläs Anna Rauhala sanoo.

Lue myös: 5 hittiä halloween-juhliin – nämä reseptit muistetaan vuosien päästä!

Kekri on syysjuhla sadonkorjuun valmistumisen ja työvuoden päätöksen kunniaksi. Sitä vietetään mikkelinpäivän (29.9.) ja pyhäinpäivän välisellä ajalla.

Syksyinen sadonkorjuu oli maatalousyhteiskunnan suurimpia juhlahetkiä vielä 1800-luvulla, mutta painui sen jälkeen hiljalleen unholaan.

”Osittain se johtuu siitä, että kekri liittyi esikristilliseen juhlintaan. Sotien jälkeen kekri profiloitui parin vuosikymmenen ajan Maalaisliiton juhlana, minkä vuoksi sillä oli joillekin sukupolville vähän negatiivinen kaiku”, Rauhala arvioi.

Viime vuosina kiinnostus jo kadonneita perinteitä kohtaan on kuitenkin kasvanut, ja kekri on hiljalleen nousemassa takaisin suomalaisten kalentereihin.

Kekri on monien halloweenin ja joulun perinteiden edeltäjä

Perinteikkään juhlan juuret ovat vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa – ajassa, jossa keskeistä oli yhteisöllisyys ja esi-isien kestitseminen. Kekriä vietettiin, kun kasvukauden työt ja karjan ulkolaidunnus oli saatu päätökseen. Juhla oli karnevalistinen ja railakas.

”Kekri on ollut mässäilyjuhla. Pöytä laitettiin koreaksi ja syötiin ja juotiin hyvin. Hassuteltiin, oltiin yhdessä ja pidettiin hauskaa. Palvelusväkikin sai vapaaviikkonsa”, Rauhala kuvaa.

Kekrin aikaan maailma kääntyi ylösalaisin. Tavallisia sääntöjä ei enää ollut.

Syksyn pimeys toi mukanaan myös mystiikkaa. Kekrin aikaan vainajat ja henget olivat liikkeellä ja heitä kuului lepytellä, jotta he suojelisivat maata. Nuotiotulet ja lyhdyt leiskuivat tuoden pimeyden keskelle suojelusta ja valoa. Kekripukkeja kulki ovelta ovelle pyytäen ryyppyä tai tarjoilua. Jos niitä ei saanut, pukki uhkasi rikkoa uunin.

Rauhala kertoo, että moni kekrin perinteistä on vuosien saatossa siirtynyt pyhäinpäivään, jouluun ja uuteen vuoteen. Myös halloweenin vietto pohjaa samaan sadonkorjuun juhlinnan perinteeseen.

Kekrin aikaan tehtiin esimerkiksi pieniä naurislyhtyjä, joiden sisälle sytytettiin pieni, piskuinen liekki. Nykyisessä pyhäinpäivässä nauriit ovat vaihtuneet kurpitsoiksi. Kekriin kuuluivat myös erilaiset ennustukset tulevalle vuodelle. Nykyisin ennustuksia tehdään uutenavuotena.

”Ja kekripukit ovat siirtyneet nykyiseen joulupukkitraditioon – kunnes tuli Coca Colan mainoskampanjasta omaksuttu punanuttuinen pukki”, Rauhala naurahtaa.

Lue myös Seura.fi: Katso hulvattomat kuvat! Näin lemmikkieläinten halloween-asut valloittavat maailmalla

Kekripukki
Kekrin aikaan kekripukit kulkivat ovelta ovelle. Kuva: Satu Pietilä / Talonpoikaiskulttuurisäätiö

Kekristä kansanjuhla

Kekrin viettäminen on monilla suomalaisilla jäänyt halloweenin ja joulun jalkoihin. Kiinnostus kekriä kohtaan kasvaa kuitenkin jatkuvasti.

”Tietoisuus on lisääntynyt, ja mitä enemmän se on lisääntynyt, sitä kiinnostuneempia ihmiset ovat. Ihmiset haluavat tietää omista perinteistään ja kadonneista ulottuvuuksista ja elvyttää niitä”, Rauhala sanoo.

Tuhansia vuosia vanhassa juhlassa onkin monia piirteitä, jotka vetoavat nykyihmiseen: mystiikkaa, jännittävyyttä, luontoyhteyttä ja yhteisöllisyyttä.

”Uskon, että monelle kekri merkitsee yhteyttä omaan perinteeseen ja omiin juuriinsa. Voi miettiä vaikka korona-aikaa ja sitä, kuinka monet ovat löytäneet uudelleen metsäyhteytensä ja kotimaanmatkailleet. Kekri voi mennä samaan ilmiöön.”

Suomessa kekriä juhlitaan monissa perhepiireissä, kylissä ja kouluissa. Ympäri maan järjestetään erilaisia kekritapahtumia ja -kokkoja. Tarkkoja sääntöjä kekrin viettämiseen ei ole.

”Ihmiset kaipaavat tässä ajassa tunnetta, että on olemassa juuret, kuuluu johonkin yhteisöön ja pystyy toimimaan siinä. Kekri sopii tällaiseen älyttömän hyvin”, Rauhala kiteyttää.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Nyt juhlitaan kekriä! Sadonkorjuujuhlan keskiössä ovat hyvä ruoka, mystiikka, yhteisöllisyys ja yhteys luontoon

Sinun täytyy kommentoidaksesi.