Ruoka

Onko feijoa tuttu hevi-osastolta? Halkaise ja lusikoi mehukas hedelmä sellaisenaan suuhun

Feijoa on hedelmäosaston eksoottinen tuttavuus. Tutustu feijoaan ja poimi se rohkeasti hedelmäosaostolta maisteluun.

Feijoa tunnetaan myös nimellä ananasguava. Kyseessä on kananmunan kokoinen keskimäärin 80-120 grammaan painoinen hedelmä, jonka ohut, vihreä kuori kätkee sisäänsä vaalean keltaisen hedelmälihan ja maltillisen määrän siemeniä. Hedelmän ydin on mehukas, reunempaa hedelmälihan koostumus on kiinteämpi ja se muistuttaa päärynää.

Sata grammaa feijoaa sisältää energiaa 55 kcal ja runsaasti C-vitamiinia. Yhdestä feijoasta saa miltei puolet päivittäisesti C-vitamiinin tarpeesta. Sen sijaan muita ravintoaineita siinä ei ole mainittavia määriä. Feijoassa on hiilihydraatteja, jotka eivät sovellu herkkävatsaisille FODMAP-ruokavalioon. 

Käyttö: miten feijoa syödään?

Feijoan maku on omintakeinen ja siinä voi havaita häivähdyksen ananasta, guavaa ja ahomansikkaa. Maku on miellyttävästi happaman imelä ja upean aromaattinen. Kypsän hedelmän tuoksu on vienon parfyyminen. 

Helpoin tapa syödä feijoa on halkaista hedelmä ja lusikoida hedelmäliha suoraan suuhun kiivin tavoin. Ohutta, vihreää kuorta ei syödä. Feijoa sopii hyvin herkutteluun paitsi siltään, myös hedelmäsalaatteihin muiden eksoottisten hedelmien seuraan tai vaikkapa jäätelön kaveriksi.

Feijoa sopii myös hillon raaka-aineeksi.

Feijoan satokausi

Feijoa on alkujaan kotoisin Etelä-Amerikasta Etelä-Brasilian, Pohjois-Argentiinan, Kolumbian, Paraguayn ja Uruguayn vuorisoisilta alueilta. Eurooppaan hedelmä saapui 1900-luvun taitteessa.

Nykyään feijoaa viljellään joka puolella maailmaa trooppisilla alueilla, kuten Etelä-Aasiassa sekä erityisesti Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Myös Isossa-Britanniassa ja Skotlannissa viljellään feijoapuita, mutta kylmän ilmaston vuoksi ne eivät tuota hedelmiä joka vuosi. 

Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa feijoan satokausi on maalis-toukokuussa, kun taas Israelissa feijoan paras sesonki on joulu-helmikuussa. Kun hedelmä on kypsä, se tippuu puusta maahan ja on parhaimmillaan tuoreena. 

Feijoaa kerätään myös hieman raakana ennen kuin hedelmä on ennättänyt pudota maahan, jotta se kestää paremmin kuljetusta. Kypsä feijoa ei säily montaa päivää ja on herkkä pilaantumaan pitkän kuljetuksen aikana. Siksi feijoat myydään usein lähellä sen kasvupaikkaa, ja niitä kuljetetaan harvemmin pitkiä matkoja. 

Lue myös Anna.fi: Etelän hedelmät keventävät ateriaa

Feijoa: säilytys

Feijoa tuottaa runsaasti etyleeniä, joten se kannattaa pitää erillään etyleenille herkistä kasviksista, kuten perunasta, porkkanasta ja appelsiinista. Optimaalinen säilytyslämpötila on + 9 – + 13 astetta.

Kypsä hedelmä kannattaa syödä muutaman päivän sisään, sillä kypsät feijoat eivät säily pitkään hyvinä.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Onko feijoa tuttu hevi-osastolta? Halkaise ja lusikoi mehukas hedelmä sellaisenaan suuhun

Lukija360784

Taas uusia kaukomaan kasviksia suomalaisten mussutettaviksi ajattelematta yhtään sitä, mistä tuokin kasvis on tuotu. Kasviksen syönti on ekologista ilmeisesti riippumatta kuletusmatkasta, tavasta tai kasvatustavoista, torjunta-aineista tai muista. Miksi ei suomalaisille kelpaa enää suomalaiset kasvikset syötäväksi?

Sinun täytyy kommentoidaksesi.