Ruoka

5 x ruisleipä – leivo perinneherkku juureen tai paista helppo pataleipä!

Ruisleipä on kansallisruokamme, ja tiivis osa monen suomalaisen arkea. Ruisleipä leivotaan perinteisesti juureen, mutta onnistuupa sen pyöräyttäminen helposti pataleivän tyyliinkin. Valitse suosikkisi viidestä ohjeesta.

Rukiin vuotuinen sato Suomessa on noin 108 miljoonaa kiloa ja se menee lähes kaikki elintarvikekäyttöön. Yli 60 prosenttia viljellystä rukiista käytetään ruisleivän leivontaan.

Suomalainen syö vuosittain keskimäärin 18,5 kiloa ruisleipää, mikä tarkoittaa kahta viipaletta päivässä. Vaikka muissa Euroopan maissa syödään enemmän leipää kuin Suomessa, suomalainen leipä on useammin leivottu terveellisistä täysjyväjauhoista.

Suomessa viljellystä rukiista yli 80 prosenttia jauhetaan täysjyväjauhoksi, mikä tukee suomalaisten kuidun saantia. Ruisleivän kuidut ja lignaaniyhdisteet antavat tutkimusten mukaan suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, hormonivälitteisiä syöpälajeja sekä tyypin II diabetesta vastaan. Ruisleipä sisältää hitaasti vapautuvaa energiaa ja kivennäisaineita, jotka auttavat jaksamaan niin liikunnassa kuin arjen askareissakin.

Leipäjuuri syntyy ajan kanssa

Ruisleipä leivotaan perinteisesti juureen. Ensimmäisen juuritaikinan tekoon voi varata koko viikon, jos on oikein happaman leivän ystävä.

Sekoita 2 dl ruisjauhoja 2 1⁄2 dl:aan vettä. Peitä taikina ja jätä huoneenlämpöön. Ruoki kolmena seuraavana päivänä lisäämällä 1 dl vettä ja 1 dl ruisjauhoja. Käytä juurta leipätaikinaan ja säästä osa jääkaapissa seuraavaan kertaan.

Valitse suosikkisi viidestä ruisleipäreseptistä

Perinteinen ruisleipä on ajaton suosikki, joka maistuu aina. Kun juuri on valmis, leipä valmistuu neljässä tai viidessä tunnissa. Suurin osa ajasta kuluu leivän kohottamiseen, joten aktiivista leivonta-aikaa ei todellisuudessa ole kovin paljon.

Hapatettu ruisleipä sopii nimensä mukaisesti happaman leivän ystävälle. Juureen voi käyttää mielensä mukaan joko ruisjauhoja tai ruisleivänjuurilastuja.

Hirsjärven kartanon ruisleivän tekeminen sopii todelliselle perinneleipurille. Tämän ruisleivän tekoon vaaditaan puinen leipätiinu, jota ei koskaan pestä puhtaaksi, kaavitaan vain. Leivän voi leipoa sähköuunissa, mutta leivinuunissa arinalla paistettaessa leipä saa kauniin värin ja rapean kuoren.

Ruisleipäsydämet sopivat helpompaa ja nopeampaa ruisleipää kaipaavalle leipurille. Tässä ohjeessa hyödynnetään valmiita ruisleipäaineksia, joten juuren tekeminen jää väliin. Muotoile taikina ohjeen mukaan sydämiksi tai kokeile jotain muuta muotoa – perinteistä tai kokeellista.

Himahella-blogin Tiinan hapan ruispataleipä onnistuu myös leipurilta, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Hapatettu ruisleipä syntyy nimittäin ilman leivinuunia ja taikinajuurta, kun sen tekee pataleipänä ruisleipäaineksista. Leivän leipominen sujuu nopeasti, mutta taikinaa tulee kohottaa huoneenlämmössä 12–24 tuntia. Valmista taikina siis jo edellisenä päivänä, jotta pääset aamulla nauttimaan tuoreesta ruisleivästä.

Lähde: Leipätiedotus