Ruoka

Suklaan eettisyys askarruttaa monia – näin tunnistat vastuullisesti tuotetun suklaan

Eettinen suklaa on vastuullinen valinta, mutta sen löytäminen saattaa laajan herkkuvalikoiman edessä osoittautua vaikeaksi. Kuinka voi tietää, onko oma lempisuklaa vastuullisesti tuotettua?

Eettinen suklaa on suklaata, jonka tuotannossa sekä ihmisoikeudet että ympäristön tila on otettu huomioon.

Lue myös: Harvinaisesta kaakaosta tehdylle suomalaissuklaalle hopeaa arvostetussa kansainvälisessä kisassa

Me suomalaiset suorastaan rakastamme suklaata ja syömme sitä keskimäärin kuusi kilogrammaa vuodessa henkeä kohden. Kauppojen hyllyt notkuvat eri valmistajien suklaamakuja niin runsaasti, että vähemmästäkin iskee valinnanvaikeus. Suklaan pääraaka-aineen kaakaon alkuperästä kiinnostuneelle herkkujen valinta on sitäkin kinkkisempi.

Suklaalla on nimittäin synkkä varjopuolensa. Sen valmistuksessa käytettävän kaakaopavun viljelyyn ja jalostamiseen liittyy monia eettisiä ja ekologisia ongelmia.

eettinen suklaa
Eettinen suklaa on vastuullisesti valmistettua. Sen tuotannossa sekä ihmisoikeudet että ympäristö on otettu huomioon. Kuva: Kristiina Kurronen

Millaisia epäkohtia suklaan tuotantoon liittyy? 

Kaakaopapujen viljelyn suurimpia ongelmia ovat lapsityövoiman käyttö ja siihen liittyvä ihmiskauppa sekä ympäristöongelmat, joista yksi merkittävimmistä on metsäkato. 

Pääsyynä lapsityövoiman käyttöön on viljelijöiden äärimmäinen köyhyys. Kaakaoviljelijät saavat usein minimaalisen hinnan viljelemästään kaakaosta. Lapsityövoimaa esiintyy helpommin, kun viljelijöiden on otettava kaikki keinot käyttöön turvatakseen toimeentulonsa. 

Viljelijöiden kaakaopavuistaan saama hinta määräytyy maailmanmarkkinahintojen perusteella. Se ei välttämättä takaa riittävää toimeentuloa, sillä matka viljelijältä tuottajalle käsittää usein monta välikättä.

Suklaan tuotanto on keskittynyt kouralliselle suuryrityksiä. Ne haluavat pitää kaakaopavun hinnan kurissa, sillä kuluttajat ovat tottuneet halpaan suklaaseen. Kaakaopapuja tuottavien maiden hallinnot puolestaan ovat riippuvaisia kaakaonviljelyn tuomista tuloista, ja haluavat siksi myötäillä vaikutusvaltaisia suuryrityksiä ja kaunistella kaakaonviljelyyn liittyviä ongelmia. Eettinen suklaa ja halpa hinta kulkevat siis harvoin käsi kädessä.

Kaakaopapujen viljelyyn liittyy myös ympäristöongelmia, joista yksi merkittävimmistä on metsäkato. Kaakaopuiden viljely vaatii laajoja viljelyalueita. Viljelymetodina käytetään usein kaskeamista, jossa sademetsää hakataan pois uusien viljelyalojen tieltä. Metsää on tuhottu laajasti niin Länsi-Afrikassa kuin myös Aasian ja Amazonin kaakaoviljelyalueilla, kuten Indonesiassa, Perussa ja Ecuadorissa.

suklaa ja kaakaopapu
Yhden 500 gramman suklaalevyn tekemiseen tarvitaan 500 papua. Yksi kaakaopuu tuottaa tuhat papua vuodessa. Yksi puu tuottaa siis vain noin kaksi isoa suklaalevyä vuodessa. Kuva: iStock

Eettinen suklaa – onko sellaista?

Vastuullista kaakaontuotantoa pyritään edistämään sertifioinnilla. Kolme tunnetuinta kansainvälistä sertifiointitahoa ovat Reilu kauppa, UTZ sekä Rainforest Alliance. Nämä sertifikaatit painottavat kukin hieman eri kriteerejä, mutta ne lupaavat, ettei tuotannossa käytetä lapsityövoimaa.

Samalla sertifioidut maatilat sitoutuvat viljelemään kaakaota kestävällä tavalla ja noudattamaan tiettyjä ympäristö- ja ihmisoikeuskriteereitä. Sertifikaattien asettamien kriteerien noudattamista valvotaan kolmannen osapuolen tekemillä säännöllisillä auditoinneilla tiloilla.  

Vastuullisuudesta kertovia sertifikaatteja on kuitenkin kritisoitu muun muassa puutteellisista auditoinneista, eivätkä ne olekaan pystyneet takaamaan täysin vastuullisesti tuotettua suklaata. Tiloilla on paljastunut niin lapsityövoimankäyttöä kuin vakavia ympäristörikkomuksiakin.

Sertifikaattien rinnalle osa yrityksistä on tuonut myös omia vastuullisuusmerkintöjään. Niiden tarkoituksena on muun muassa tukea paikallisia yhteisöjä esimerkiksi kouluttamalla viljelijöitä ottamaan käyttöön tuottoisampia ja ympäristöystävällisempiä viljelykeinoja. Kansalaisjärjestöt suhtautuvat niihin kuitenkin kriittisesti, sillä toimintaa eivät valvo ulkopuoliset tahot. Vastuullisuusohjelmien piirissä saattaa lisäksi olla vain osa yrityksen käyttämästä kaakaosta. 

Kuluttajan on siis varsin hankala hahmottaa, kuinka eettinen suklaa ostoskoriin lopulta päätyy. Puutteistaan huolimatta sertifikaatit saattavat kuitenkin toistaiseksi olla varmin ja helpoin tapa kuluttajalle valita eettisemmin tuotettu suklaa. 

Tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia maailman kaakaonviljelijöistä toimii sertifiointijärjestöjen piirissä. Sertifioidun suklaan määrä on kuitenkin jatkuvassa kasvussa. Kun kuluttajien tietoisuus suklaaseen liittyvistä ongelmista kasvaa, kasvaa samalla myös julkinen paine edistää sertifioidun suklaan määrää sekä sertifioinnin luotettavuutta.

Pienet toimijat haastavat suuryritykset

Toinen keino valita vastuullisestii tuotettua suklaata, on tukea suuryritysten rinnalle viime vuosien aikana nousseita pieniä toimijoita, joiden koko liiketoimintamalli perustuu eettisesti kestävään suklaantuotantoon ja joilla paikallisten viljelijäyhteisöiden tukeminen on erottamaton osa liiketoimintaa.

Esimerkiksi Tony’s Chocolonelyn tavoitteena on tuottaa 100 % orjavapaata suklaata. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Goodion ja Foodinin toimintaperiaate perustuu vastuullisuuteen.

Lähteet: Fazer, Reilu kauppa, Finnwatch

Lue myös Anna.fi: Suositut superfoodit: Raaka kaakao, hyvän mielen herkku

Kommentoi

Kommentoi juttua: Suklaan eettisyys askarruttaa monia – näin tunnistat vastuullisesti tuotetun suklaan

Sinun täytyy kommentoidaksesi.