Kotilieden ruokatoimittaja sai arvostetun palkinnon – Sanna Mansikkamäen Peruna-kirja on vuoden paras keittokirja
Kotilieden ruokatoimittaja Sanna Mansikkamäen Peruna-kirja on valittu vuoden parhaaksi keittokirjaksi. Sannan ruokakirja on ylistys lähiruoalle: edulliselle, herkullisille ja ravinteikkaalle perunalle.
Sanna Mansikkamäen mummolassa ei saanut koskaan karkkia. Sannan karkkeja olivat pienet, peukalonpään kokoiset perunat, jotka nostettiin pellosta ensimmäisinä. Ne pestiin yhdessä, keitettiin isossa kattilassa ja syötiin voin kanssa.
”Pyysin aina mummolta, että saanko ne kaikista pienimmät perunat”, Sanna kertoo.
”Ne olivat kuin mansikoita.”
Peruna on vuoden paras keittokirja
Sanna-tyttö kasvoi aikuiseksi, ryhtyi toimittajaksi ja lähti perunapellon laidalta maailmalle ja koki niin italialaisen, eteläamerikkalaisen kuin saksalaisenkin keittiön. Varsinaissuomalaiselta mummonmökiltä periytynyt rakkaus perunaan kuitenkin pysyi ja kasvoi niin suureksi, että Sanna halusi kirjoittaa kokonaisen kirjan perunasta. Vuoden 2018 lopussa julkaistiin Sannan viides ruokakirja, Peruna – parhaat reseptit (Readme).
Nyt Sanna Mansikkamäen kirjoittama ja Pia Inbergin kuvaama Peruna on valittu vuoden parhaaksi keittokirjaksi. Paras keittokirja -palkinnon jakaa Ruokatoimittajat ry.
Kirjassa on 80 ruokaohjetta, joiden pääraaka-aine on peruna. Mukana on perinteisiä kiusauksia, laatikoita ja muusiohjeita, mutta myös uudempia tuttavuuksia, kuten kala-perunatahnaa ja leivontaa perunasta.
Lue myös: Peruna-elokuva on pian valmis, mukana suosikkinäyttelijöitä
Sannan oma suosikki kirjan ohjeista on gluteeniton perunapannukakku.
”Se on nopea, sen voi valmistaa suolaisena tai makeana, ja se torjuu hävikkiä, sillä eiliset perunat tai muusin voi upottaa siihen.”
Peruna takaisin suomalaisten ruokapöytiin
Sanna haluaa palauttaa perunan suomalaisten ruokapöytiin. Tutkimusten mukaan perunan kulutus on vähentynyt peräti 75 prosenttia viidessä vuosikymmenessä.
”Halusin kirjaan reseptien lisäksi suomalaisen perunan tarinan. Meillä Suomessa viljellään maailman parhaimman makuista perunaa. Toivon, että suomalaiset oppisivat arvostamaan sitä uudelleen”, Sanna sanoo.
Sannan mielestä peruna on suomalaisen ruokakulttuurin kivijalka.
”Haluan kirjassani näyttää, että kotimaiset raaka-aineet ovat inspiroivia niin arkeen kuin juhlaankin,” Sanna sanoo.
Lue myös: 6 herkullista perunaohjetta arkeen ja juhlaan
Peruna on myös ilmastoystävällinen valinta: Perunakilon tuottamiseen kuluu 202 litraa vettä, kun riisikilon kohdalla luku on 1 112 litraa.
”Peruna on halpa raaka-aine, joka on kaikkien ulottuvilla”, Sanna muistuttaa.
Suomalainen peruna maailmalle!
Sanna muistuttaa, että suomalaiset viljelijät tekevät korvaamatonta työtä perunantuottajina.
”Lapsena olin aina potunnostossa mukana, ja opin arvostamaan prosessia: maan kääntämistä, perunoiden kylvämistä, sadon nostamista. Ja koko talvi syötiin oman maan pottuja.”
Perunassa on potentiaalia, Sanna uskoo.
”Sitä voisi ja pitäisi jalostaa kauran tapaan välipaloiksi ja nuorisoa kiinnostaviksi tuotteiksi. Viedään suomalainen peruna maailmalle!”
Sanna työskentelee nykyään Kotilieden food managerina. Hän on paitsi ruokatoimittaja myös vastuussa Kotilieden ja kotiliesi.fi:n ruokajuttujen sisällöstä ja painotuksista.
Kun suomalaiset on taas saatu syömään perunaa, mikä mahtaa olla Sannan seuraava tavoite?
”Haluan, että perheet alkavat taas syödä yhdessä! Peruna saadaan takaisin lautasille vain kokkaamalla sitä ja ottamalla se osaksi ruoanlaittoa. Otetaan perunaruoat osaksi arkea ja juhlaa. Miksi vähintään kerran viikossa ei voisi olla perunapäivä? Silloin kokataan uunipottuja tai kiusausta. Suomalainen peruna on maailman parasta, laadukasta ja hyvän makuista. ”
Ja sitä ennen tietenkin pestään yhdessä perunat.
Lue myös: Tutustu perunan terveysvaikutuksiin ja nappaa parhaat reseptit
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kotilieden ruokatoimittaja sai arvostetun palkinnon – Sanna Mansikkamäen Peruna-kirja on vuoden paras keittokirja
GLUTEENITON IMELLETTY PERUNALAATIKKO
Ei lisätä siirappia eikä sokeria. Makeus saadaan imeltämällä.
Perinteisen imelletyn perunalaatikon voi valmistaa myös gluteenittomana, kun imelletään imeltävää entsyymiä sisältävällä ”puhdas kaura” kaurajauhoilla. Muita gluteenittomia imeltäviä jauhoja ei käsitykseni mukaan ole suomessa saatavissa.
.
Valmistetaan sose suolattomassa vedessä kypsennetyistä kuumista perunoista ja lisätään kuumaa vettä notkistamaan hiukan sosetta. Sose jäähdytetään huolella noin 70-75 asteiseksi. ”Puhdas kaura” kaurajauhot sekoitetaan jäähdytettyyn soseeseen. Laitetaan kansi sosekattilaan ja sosekattila laitetaan imeltymään 65-70 asteiseen uuniin noin 3 tunniksi. Sekoitetaan 3-4 kertaa. Ylipitkä imeltymisaika saattaa huonontaa merkittävästi imeltymistulosta.
Laitetaan imeltyneeseen soseeseen voi ohuina siivuina sulamaan. Lisätään maitoa niin että saadaan sakeahko sose. Lisätään suola ja sekoitetaan.
Sose laitetaan voideltuihin posliinisiin tai lasisiin uunivuokiin. Pinnalle lisätään voinokareita. Paistetaan aluksi noin 190-200 asteisessa uunissa niin että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Kun sose alkaa kuplimaan alennetaan uunin lämpötila 130-140 asteeseen mikä rauhoittaa kuplimisen. Näin voidaan paistaa täydempiä vuokia.
Paistetaan noin 3 tuntia.
Onko perunamämmi unohdettu ?
Perunamämmi.
Perinteiseen perunamämmiin ei lisätä siirappia eikä mitään muutakaan makeutusta. Makeus saadaan aidosti imeltämällä.
Makeuttamaton tavallinen ruismämmi saattaa olla joidenkin mielestä liian voimakkaan makuinen. Kotitekoinen perunamämmi on miedomman makuinen vaihtoehto.
Maltaiden ja ruisjauhon osuutta vähentämällä saadaan mämmin makua miedonnettua – sovita nesteen määrä muutosten mukaan.
Ainekset; kotitekoinen perunamämmi:
2½ kg perunoita
4 l vettä . Vesi kuumennetaan 70-74 asteiseksi.
600 g mämmimaltaita
900 g ruisjauhoja
2 ruokalusikallista pomeranssin kuorta tai muita sopivia mausteita – lautaselle appelsiininkuorihilloa. Monien mielestä maustamatta paras.
1 teelusikallista suolaa
Paistamisen aikana pinnalle: 2-3 kertaa vettä tai 1-2 siirappivettä (1 dl vettä/1/2 dl siirappia)
Ohje; perunamämmi:
1. Kuori perunat, halkaise isot perunat. Keitä perunat täysin kypsiksi suolattomassa pienessä vesimäärässä ja soseuta perunat kuumina suoraan keittoveteen.
Kuumenna vesi 70-74 asteiseksi.
Sekoita kattilassa veteen kaikki maltaat ja ruisjauhot vähitellen ja koko ajan sekoittaen, niin että saadaan sakea puuromainen seos.
Varmista että perunasose on jäähtynyt 70-74 asteiseksi. Lisää perunasose mämmiseokseen.
Peitä kattila kannella.
2. Kuumenna uuni ennakkoon 70 asteiseksi.
Laita seoskattila 70 asteiseen uuniin ja anna imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita imeltymisen aikana 2-4 kertaa. Varmista imeltymisen alkaminen maistamalla ja seuraa imeltymisen edistymistä maistamalla.
3. Tässä vaiheessa mämmin tulee olla löysän puuron vahvuista.
Kuumenna imeltynyt mämmiseos kiehuvaksi koko ajan tehokkaasti sekoittaen varoen pohjaan palamista ja lisää suola ja muut mausteet. Siirrä mämmikattila sivuun ja anna seisoa noin 15-30 minuuttia.
4. Laita mämmiseos uunivuokaan. Paista aluksi noin 180-190 asteisessa uunissa. Kun mämmiseos alkaa kuplimaan alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voit paistaa lähes täysiä vuokia.
Lisää mämmin päälle vuokiin 2-3 kertaa 1-2 rkl kylmää vettä tai 1-2 kertaa voimakasta siirappivettä kuorettumisen estämiseksi.
Paista mämmiä noin 3 tuntia
*
Annä mämmin ”levätä” viileassa 2-3 päivää, mämmi on silloin parhaimmillaan ja samalla mahdollinen kuori pehmenee.
Sopivia lisukkeita mämmille on kerma/kermamaito ja sirotesokeri ja vaniljakastike, sekä appelsiinikuorihillo ja aprikoosihillo.
Mämmiä kannattaa valmistaa muutama ylimääräinen vuoka, koska vuoat saattaa joskus tyhjentyä ”lepäämisen aikana”. Näin vältyt yllättäviltä tilannteilta.