Ruoka

Lohi tai kirjolohi – kumpi on parempi vaihtoehto?

Lohi ja kirjolohi ovat suomalaisten suosikkikaloja, mutta tiedätkö mitä eroa niillä on ja kumpi on kestävämpi valinta lautaselle?

Lohi tai kirjolohi, kumman valitset kaupan tiskillä? Ruokaohjeissa puhutaan usein vain lohesta. Kuluttaja tekee loppupeleissä itse ratkaisun, kumman valitsee ostoskoriinsa.

Lue myös: Helpot lohiruoat – katso parhaat reseptit

Lohen ja kirjolohen erot ovat suuret. Ne eivät ole edes sukua toisilleen. Ne ovat kaksi täysin eri kalalajia.

Tieteellinen nimi paljastaa totuuden. Lohi eli salmo salar on suurikokoinen vaelluskala, joka kehittyy meressä tai järvessä kutukypsäksi ja palaa sitten kotijokeensa lisääntymään, WWF:n sivuilla selvennetään.

Suomalaisen lohen tarina on surullinen. Olemme menettäneet yli 90 prosenttia luontaisista lohikannoistamme jokien patoamisen, elinalueiden tuhoutumisen ja ylikalastuksen seurauksena. Suomalainen villilohi on harvinaista herkkua. Myös järjestelmällinen salakalastus on verottanut Itämeren lohikantoja. Merialueella pyydettyjä lohia on esimerkiksi raportoitu meritaimeniksi, joille ei ole ollut kalastuskiintiöitä. Tämän lopettamiseksi meritaimenen kaupallinen kalastus kiellettiin Itämeren avomerialueella vuoden 2019 alusta.

Lohi tai kirjolohi, kumman valitset?
Kirjolohi on herkullista savustettuna.  Kuva: Niclas Mäkelä

Kaupoissa myytävä merilohi on kasvatettua tuontikalaa. WWF:n mukaan käytännössä lähes kaikki Suomessa myytävä lohi on kasvatettua. Kirjolohi eli oncorhynchus mykiss puolestaan on Tyynenmeren lohikala, jonka ihminen on tuonut Eurooppaan. Se on Suomen tärkein viljelykala ja lähes aina kotimaista alkuperää.

Molemmat ovat rasvaisia kaloja. Lohen rasva on niin sanottua hyvää rasvaa, lohi on hyvä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde. Kasvatettu merilohi on rasvaisempaa, joka näkyy ihan selkeästi fileen ulkonäössä. Kasvatettu merilohi on myös fyysisesti suurempi kuin kirjolohi. Kasvatettua tuontilohta kasvatetaan pidempään kuin kirjolohta, kokoero johtuu siitä.

Maussa on eroja, koska toinen on rasvaisempi kuin toinen. Kirjolohen liha on myös kiinteämpää, koska se on vähärasvaisempaa.

WWF:n mukaan suomalaiset syövät vuodessa noin neljä kiloa kotimaista kalaa henkilöä kohden, ulkomaista kalaa 9,8 kiloa, josta lohta on noin vajaa puolet. Tämä ihmetyttää, sillä kotimaista ja entistä vastuullisemmin kasvatettua kirjolohta olisi runsaasti tarjolla. Suomessa tuotettiin kirjolohta vuonna 2018 yli 13 miljoonaa kiloa, mikä on yli 90 % kaikesta ruokakalatuotannosta.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi on suositeltavien, kestävien kalavalintojen joukossa, eli sille näytetään vihreää valoa.

Norjassa kasvatettu lohi pysyy sen sijaan edelleen harkiten ostettavien kalojen listalla, kuten myös Irlannissa ja Skotlannissa kasvatettu lohi. Eli niiden liikkevalo näyttää keltaista.

Jos kalatiskiltä löytyy vain norjalaista lohta, kysy kauppiaaltasi, onko se ASC-merkittyä. Aquaculture Stewardship Council (ASC) on uusi WWF:n suosittelema sertifikaatti kasvatetulle kalalle, ja se on myönnetty kahdelle norjalaiselle kasvattamolle.

Luomulohelle WWF näyttää vihreää valoa.

Kiertovesiviljelyn suosio kasvaa

Kirjolohta on perinteisesti kasvatettu verkkoaltaissa merellä tai läpivirtausaltaissa sekä maalla että laitoksissa. Viime vuosina kiertovesiviljelyn suosio on ollut kasvussa, sillä siinä voidaan säästää huomattavia määriä vettä ja pienentää ravinnekuormitusta.

Lohi tai kirjolohi?
Lohi sopii hyvin graavaukseen.  Kuva: Seppo Saarentola

Kiertovesikasvatuksessa uuden veden tarve on vain noin 1–2 prosenttia kierrossa olevan veden määrästä, mikä säästää makean veden varantoja. Suljettu kierto mahdollistaa myös kasvatusprosessien paremmat tarkkailu- ja säätömahdollisuudet ja samalla kalojen hyvinvoinnin. Puhdistamiseen käytettävillä tekniikoilla pystytään myös paremmin pienentämään kasvatuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ympäristöön. Vuonna 2018 Suomessa viljeltiin kiertovesilaitoksissa noin 0,6 miljoonaa kiloa kirjolohta ruokakalaksi, WWF:n sivuilla kerrotaan.

Lohi tai kirjolohi: mitä kuluttaja voi tehdä?

Suurin osa Suomessa myytävästä kalasta kaupataan markettien kalatiskeillä ja pakastealtailla. Lohta päätyy lautaselle myös lounasruokaloissa. Kuluttajan valinnoilla on tärkeä rooli tehdessään valintoja. Kokosimme muutaman hyvän idean, miten voit itse vaikuttaa.

  1. WWF:n kalaopas on kätevä apu tehdessäsi valintoja kaupassa. Sen voi ladata puhelimen selaimeen ja sieltä voi helposti tarkistaa kalaliikkeennevalot. Liikennevalot kertovat vihreästä punaiseen, mikä kala on hyvä valinta ja mitä kannattaa käyttää harkiten tai välttää.
  2. Kysy ja tiedustele. Kuluttaja voi aina kysyä kalakauppiaalta tai lounasruokalan keittiöstä mistä kala tulee ja miten se on tuotettu.
  3. Ota selvää. Seuraa keskustelua kotimaisen ruoan ympärillä. Kotimainen villikala on aina hyvä valinta lautaselle, kun se on kestävästi pyydystetty elinvoimaisista kannoista. Suosi silakkaa, muikkuja ja muita villikaloja. Kasvatettu kirjolohi on myös hyvä valinta.
  4. Ole tarkkana. Etsi pakkauksista ympäristömerkintojä. MSC- ja ASC-sertifikaatit takaavat, että myytävä kala on pyydetty tai kasvatettu kestävästi.
  5. Ilmastokuormitus putoaisi 30 prosenttia, jos suomalaisten nykyinen ruokavalio vaihtuisi kalapitoiseen ruokavalioon, Luonnonvarakeskuksen RuokaMinimi-hankke kertoo.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Lohi tai kirjolohi – kumpi on parempi vaihtoehto?

Timo Peltola

Kokkikartanon lohilaatikko sisältää vain kirjolohta, eli kaikki ostamaan ko. tuottetta ja ryhmäkannetta tekemään.
Vai onko kuluttajan tietoinen erehdyttäminen sallittua nykyään?
Vähän sama kuin saksanhirvestä tehtäisiin poro.

Helen Marita

Huijata ei saa,pitääpä ottaa yhteyttä valmistajaan.
Kirjolohi on vastuullisesti kasvatettua,norjalainen ”pussilohi” ei välttämättä.Niin tai näin,kirjolohta EI saa myydä lohena,edes valmislaatikoissa tai keitoissa..

Helen Marita

Kirjolohi

Pekka Tiira

Todellakin tärkeää mainita, onko kyseessä lohi vai kirjolohi. Yhtä tärkeää olisi ilmoittaa onko kyseessä lohi vai norjalainen pussilohi. Jos vaan kaupasta löytyy nykymenetelmillä (esim. kiertovesi) kasvatettua kirjolohta, niin sitä tottakai ostan, vaikka hinta olisikin vähän kalliimpi. Tähän on kaksi syytä 1) kotimaisuus 2) maku. Suurella osalla ihmisistä on edelleen se käsitys, että kaikki kirjolohet kasvatetaan jossain savipohjaisessa lammessa ja ne maistuvat mudalle. Kas kun ei kukaan puutu pakastettujen ”lohipalojen” alkuperään, kun eivät yleensä ole lohta tai kirjolohta vaan kyttyrä”lohta”, joka on mielestäni tosi kuivaa, eikä maistu miltään. Nykypäivänä kotimainen kirjolohi on parasta lohta, mitä markkinoilla on. Siinä jää kyllä norskien pussilohi toiseksi todella suurella marginaalilla.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.