Ruoka

Mitä eroa on kähärä- ja lehtipersiljalla? Näin valitset sopivimman yrtin eri ruokiin

Persilja on suosituimpia yrttejämme. Mutta tiedätkö, mitä eroa on kähäräpersiljalla ja lehtipersiljalla?

Persilja on aromaattinen ja näyttävän näköinen yrtti, jota on kolme eri lajiketta: kähäräpersilja, silopersilja eli lehtipersilja ja juuripersilja. Erilaisista muodoistaan huolimatta kaikki persiljat ovat kuitenkin samaa lajia.

Kaupan yrttiruukkujen välissä saattaa sormi mennä suuhun. Nappaatko ostoskoriin koristeellista kähäräpersiljaa ja eleganttia lehtipersiljaa?

Lue myös: Yrtit antavat ruokaan viimeisen säväyksen – kokeile rohkeasti tuttuja ja uusia maustamiselämyksiä 

Kähäräpersilja koristaa ruoat ja leivonnaiset

Suomessa persiljoista mausteena on suosituin kähäräpersilja, joka tunnetaan usein simppelisti nimityksellä persilja.

Kähäräpersiljan koristeellinen ulkomuoto sopii hyvin koristeeksi ja ihastuttaa erityisesti voileipien, piirakoiden ja voileipäkakkujen sekä erilaisten pikkusyötävien, kuten paholaisten munien pinnalla.

Kähäräpersilja on perinteinen suomalaisen keittiön yleismauste, jonka maku on raikas ja makeahko ja lehtipersiljaa miedompi. Vaikka persiljaa käytetään usein koristeena, sopii se mainiosti myös ruokien maustamiseen. Persilja lisätään ruokiin vasta ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa, jolloin sekä maku että kauniin vihreä väri pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.

Kähäräpersilja sopii erinomaisesti maustamaan niin kala-, liha- kuin broileriruokiakin sekä munakkaiden ja juustoruokien seuraan. Persiljaa kannattaa kokeilla myös piirakoiden täytteessä.

Lue myös Anna.fi: Mausta ruoka yrteillä, saat uutta inspiraatiota ruoanlaittoon

Silopersilja eli lehtipersilja – maku sopii moneen

Lehtipersilja on suomalaisessa keittiössä voileipäkakkujen päältä tuttua kähäräpersiljaa uudempi tulokas. Se on kotoisin Välimeren alueelta ja erityisen suosittua etenkin Italian, Ranskan ja Lähi-idän keittiöissä. Ulkonäöltään korianteria muistuttava lehtipersilja on maultaan kähäräpersiljaa voimakkaampi ja syvempi.

Sileälehtinen persilja sopii pehmeiden lehtiensä ansioista ruoanvalmistukseen paremmin kuin kähärälehtinen sisarensa. Lehtipersilja on ruoanlaiton yleisyrtti, joka sopii niin lihan, kalan kuin kasvisten seuraan ja maustaa makoisiksi esimerkiksi suomalaisten suosikkiruoat, kuten lihapullat ja lohen. Sitä käytetään myös keittoihin ja kastikkeisiin sekä maustamaan muun muassa kananmuna- ja juustoruokia sekä pastaa.

Pehmeälehtisen ja -vartisen lehtipersiljan voi käyttää ruoanlaittoon kokonaan varresta latvaan. Maku pääsee parhaiten oikeuksiinsa tuoreena, ja siksi yrtti kannattaa lisätä lämpimiin ruokiin vasta ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa. Näin lehtipersiljan aromit avautuvat, mutta väri pysyy raikkaana ja tuoreena.

Lehtipersilja sopii paitsi maustamiseen, myös kevyesti hienonnettuna ruokien koristeeksi ja viimeistelyyn. Lehtipersilja on yksi ranskalaisen keittiön Fines herbes -yrteistä. Yrtti maistuukin mainiolta sellaisenaan, mutta sopii hyvin myös muiden yrttien seuraan. Kokeile surauttaa lehtipersiljasta maukas kastike tai tahna esimerkiksi basilikan tai korianterin kanssa. Kokeile maukasta pestoa tai pirtsakkaa chimichurria.

Monissa ruoissa lehtipersiljalla voi korvata myös mielipiteitä jakavan korianterin. Hienonna lehtipersiljaa tortillojen ja tacojen täytteeseen.

Lehtipersilja maustaa tahnat, liha-, kala- ja broileriruoat sekä pastat ja salaatit

Lehtipersilja on uskomattoman monipuolinen yrtti. Surauta lehtipersiljasta vaikkapa vihervoimainen kastike tai tahna. Hurmaava pistaasigremolata sopii ripoteltavaksi pastan päälle.

Aromikas lehtipersilja sopii erinomaisesti myös miedon broilerinlihan seuraan sekä maustamaan erilaisia liharuokia.. Broileri-sitruuna-oliivivuoassa maistuvat välimerelliset maut: sitruuna, oliivi, valkosipuli ja lehtipersilja.

Lisää lehtipersiljaa myös ranskalaiseen jänispataan tai ryyditä sillä riistalihasta valmistetut lihapullat.

Tai mitäpä jo tuunaisit kotoisan makkarakeiton ihan uuteen uskoon? Espanjalaisvivahteinen peruna-chorizokeitto ryyditetään chilillä ja lorauksella valkoviiniä. Tarjoa soppa pähkinä-lehtipersiljahakkeluksen kanssa.

Lehtipersilja sopii monipuolisesti eri kalaruokien mausteeksi. Se maustaa makoisiksi niin silakka-, siika- kuin lohiruoatkin. Unohda hetkeksi perinteiset silakkapihvit ja kokkaa vaihteeksi meheviä feta-oliivisilakoita Välimeren tyyliin.

Lohi piccata vie sekin kielen mennessään. Italialainen klassikkoruoka kanaa piccata toimii myös lohen kanssa. Kapriksista, lehtipersiljasta ja sitruunasta tulee ihanan pikantti maku.

Pastan mausteena lehtipersilja on parhaimmillaan kun sen lisää hienonnettuna vasta valmiin annoksen päälle. Yksinkertaiset pastat kuten valkosipulista ja chilistä makua saava pasta all’aglio, olio e peperronico saa lehtipersiljasta aromaattisen viime silauksen.

Salaatteihin lehtipersilja tuo aromaattisen makulisän. Lähi-idän yrttisalaatti tabbouleh ei olisi mitään ilman paria puskaa hienonnettua lehtipersiljaa.

Juuripersilja – kokeile liemijuureksena tai käytä muiden juuresten tapaan

Juuripersilja on Suomessa vielä jokseenkin tuntematon lajike ja ilmestynyt kauppojen heviosastolle vasta viime vuosien aikana. Se kasvattaa porkkanan näköisiä pitkiä juuria, joita käytetään juuresten tapaan.

Lue myös: Juuripersilja on monille tuntematon liemi- ja keittojuures – nappaa muhkea juures ostoskoriisi ja kokeile sitä tuttujen juuresten tavoin

Persilja antaa paitsi makua, myös voimaa ja vitamiineja

Persiljan lehdet sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiasteena toimivia karotenoideja, C-vitamiinia ja monia B-ryhmän vitamiineja sekä muun muassa rautaa, kalsiumia ja magnesiumia. Kuumentaminen tuhoaa suuren osan vitamiineista ja kivennäisaineista, joten saat vitamiinit parhaiten käyttöösi nauttimalla yrtin tuoreena.

Jos persiljaa haluaa säilöä, se kannattaa kuivaamisen sijaan pakastaa tai surauttaa öljyyn.