Ruoka

Saskatoon on makea vitamiinipommi – tee mehua ja piirakkaa marjanviljelijän pomminvarmoilla resepteillä

Saskatoon eli marjatuomipihlaja on pullollaan terveellisiä ainesosia. Mustikkaa muistuttava marja on myös monipuolinen raaka-aine, josta valmistat niin mehut kuin kuorrutteet possullekin. Viljelijä jakaa vinkkinsä saskatoonin käsittelyyn ja reseptin herkulliseen marjapiirakkaan.

Supermarja. Superfood. Terveyspuu. Vitamiinipommi. Saskatoon eli marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia) ei syyttä ole saanut moisia lempinimiä.

Saskatoon-pensaan marjat sisältävät kaksi kertaa enemmän vatsaa helliviä kuituja, proteiinia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia kuin mustikka. Myös rauta- ja muiden hivenaineiden määrät peittoavat metsiemme siniset möllykät. Vitamiineja on kutakuinkin saman verran kuin muissakin puutarhamarjoissa.

Saskatoon on todellinen vitamiinipommi

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan saskatoonit ovat lisäksi täynnä terveellisiä rasvoja ja flavonoideja ja antioksidantteja. Saskatoonin sisältävien antosyaniidien on todettu joissain eläinkokeissa estävän syöpäsolujen kasvua ja hillitsevän mahdollisesti lihavuuden aiheuttamaa metabolista oireyhtymää ja diabetesta.

Eikä makukaan kalpene muille puutarhamarjoille. Yksi löytää saskatoonista mustikan tai marja-aronian aromia, toinen kirsikan.

”Saskatoon on makeampi eikä niin vetinen marja kuin mustikka”, vuodesta 2005 saskatoonia viljellyt Mikko Sjöblom sanoo.

Sokeria ja hiilihydraatteja saskatoonissa onkin huomattavasti enemmän kuin muissa puutarhamarjoissa. Vettä saskatoonissa on 75–80 prosenttia, kun taas esimerkiksi mustikassa sitä on 80–90 prosenttia.

Luonnonvaraisilla kotiseuduillaan Kanadassa paikalliset alkuperäiskansat ovatkin käyttäneet saskatoonia monipuolisesti niin ravinto- kuin terveyskasvina satoja vuosia. Suomessa sitä on viljelty vuodesta 1995, mutta monelle marjatuomipihlaja on silti yhä tuntematon.

Myynti- ja poimintamäärät ovat kuitenkin viime vuosina kasvaneet Sjöblomin pyörittämässä Marjatila Koivulassa. Sjöblomin mukaan torimyynti on tehnyt saskatoonia vähitellen tunnetuksi myös uusien maistajien keskuudessa ja kasvattanut siten asiakaskuntaa.

”Enää ei jää niin paljon marjaa pensaisiin, saamme myytyä sitä nopeammin pois.”

Kouvolalaisella tilalla on noin tuhat saskatoon-pensasta.

Lue myös: Saskatoon eli marjatuomipihlaja tuottaa vitamiinipitoisia marjoja – ota talteen istutus- ja hoito-ohjeet

Saskatoon
Kuva: Norman Ojanen/OM-arkisto

Saskatoon kestää säävaihteluita – linnut suurin uhka sadolle

Saskatoonin marjat kypsyvät 60–70 päivää kukinnan jälkeen, keskimäärin heinäkuun puolivälin aikoihin. Kypsän marjan tunnistaa tummansinisestä, lähes mustasta väristä.

Sääolosuhteet vaikuttavat satoon. Kylmä ja sateinen keli myöhentää sadon kypsymistä, mutta kasvattaa marjan kokoa. Lämpö ja aurinko puolestaan aikaistavat satoa ja kypsentävät marjat mehevän makeiksi.

”Marja odottaa, että tulee aurinkoa ja lähtee sitten kypsymään. Viileähkönä ja sateisena kesänä olemme aloittaneet poiminnan myöhimmillään 4. elokuuta”, Mikko Sjöblom sanoo.

Pohjois-Amerikan aroilta kotoisin oleva pensas kestää kuitenkin hyvin lämpötilavaihteluita, eivätkä sitä kiusaa kasvitaudit, kuten mansikalle ominainen harmaahome tai herukoille ja karviaisille tuttu härmä.

”2021 oli kuuma kesä. Emme joutuneet silti kastelemaan saskatoonia kertaakaan”, Sjöblom sanoo.

Suurin uhka sadolle ovatkin kutsumattomat vieraat. Linnut, etenkin rastaat napsivat tertuissa kasvavat marjat suihinsa, jos viljelijä ei ole valppaana. Siksi pensaat on hyvä suojata verkoilla ja sato kerätä pikaisesti.

Saskatoonin satokausi kestää kahdesta kolmeen viikkoa.

Saskatoonia saa parhaiten suoraan viljelijältä – hinnat vaihtelevat

Jos saskatoon-marja kiinnostaa, kannattaa pirauttaa suoraan viljelijälle. Saskatoonia näkee nimittäin harvoin ruokakauppojen kylmähyllyillä.

Marjatiloilla itse poimittavan saskatoonin kilohinta pyörii 6–8 euron tienoilla ja 6–11 eurossa valmiiksi poimituissa marjoissa. Kilohinta saattaa kuitenkin vaihdella, sillä marja ei ole vakiinnuttanut asemaansa kuluttajamarkkinoilla samalla tavalla kuin mansikka. Kysynnän lisäksi hintaan vaikuttavat samat seikat kuin muihinkin marjoihin, kuten poimijoiden saatavuus ja sadon onnistuminen.

Pystykasvuinen pensas saattaa kasvaa lajikkeesta riippuen kaksi–kolmemetriseksi, joten marjat saa kerättyä seisaaltaan ohkaista vartta taivuttamalla. Yksi marjatuomipihlajan pensas tuottaa marjoja muutamasta sadasta grammasta jopa kahteen kolmeen kiloon.

”Marjat irtoavat tertusta nykäisemällä kädellä kevyesti niin, että kantaosa jää puuhun kiinni. Tällöin saa helposti puhdasta marjaa”, Mikko Sjöblom neuvoo.

Saskatoon värjää mustikan tapaan kädet sinertäviksi. Parhaiten väri irtoaa Sjöblomin mukaan ihosta rasvaisella teollisuussaippualla.

Monikäyttöinen marja toimii niin puurossa, possussa kuin piirakassakin

Saskatoonia käytetään herukoiden, mustikoiden ja aronioiden tapaan marjapiirakoissa ja muissa leivonnaisissa sekä hilloissa, hyytelöissä ja mehuissa, mutta marja sopii Sjöblomin mukaan myös naudan tai possun pariksi.

”Itse olen käyttänyt saskatoonia possupaistin kuorrutteena. Kalan kanssa en saskatoonia laittaisi”, Mikko Sjöblom sanoo.

Marjaa voi syödä myös sellaisenaan tai laittaa puuron tai jogurtin päälle. Jääkaapissa ohutkuorinen marja pysyy hyvänä vain parin päivän ajan, joten marjasatsi kannattaa napsia suuhun tai säilöä nopeasti. Saskatoon kestää hyvin pakastusta ja säilyttää matalamman vesipitoisuutensa vuoksi kiinteän olomuotonsa myös sulattamisen jälkeen paremmin kuin mustikka.

Jos saskatoonista mielii tehdä mehua, on syytä muistaa muutama seikka. Kovakuorinen marja ei hajoa keittäessä, joten se on ensin hienonnettava. Koska saskatoon on makea ja hapoton, sekaan kannattaa lisätä esimerkiksi punaista viinimarjaa tai marja-aroniaa.

”Lisään mehumaijaan neljä kiloa saskatoonia ja ainakin kilon tai puolitoista punaista viinimarjaa. Sokeria laitan 300 grammaa kiloa kohti”, Mikko Sjöblom sanoo.

saskatoon-mehu
Kuva: Kristiina Kurronen/OM-arkisto

Myös hilloon riittää tavanomaista pienempi sokerimäärä. Esimerkiksi 100 grammaan mansikkahilloa uppoaa noin 50 grammaa hillosokeria. Vastaavan kokoiseen purkkiin saskatoonhilloa riittää viljelijän mukaan noin 24 grammaa sokeria.

”Saskatoonin luontainen tekstuuri on aika jämäkkä, joten sen kankeutuu itsestään tavallisella taloussokerilla”, Sjöblom sanoo.

Siemenistä peräisin oleva saskatoonille ominainen karvasmantelin aromi sen sijaan pääsee valloilleen vasta, kun marjaa kuumentaa tai uuttaa alkoholiin.

”Teen omaan käyttöön saskatoon-likööriä. Se on kuin marjainen Amaretto”, Mikko Sjöblom sanoo.

Lähteet: Anneli Salonen, Itä-Suomen yliopisto, 2018, Selvitys saskatoon -marjan ravintosisällöstä suhteessa muihin marjohin: mustikkaan, karpaloon, lakkaan, mansikkaan, mustaherukkaan, puolukkaan, tyrnimarjaan, vadelmaan, pensasmustikkaan ja aroniaan

Marianne Mustonen, Saima 4/10, Itä-Suomen yliopistolehti, 2010, 6.

Lue myös Anna.fi: Saskatoon on oikea supermarja – 5 syytä, miksi se on hyvä lisä ruokavalioon

Kommentoi

Kommentoi juttua: Saskatoon on makea vitamiinipommi – tee mehua ja piirakkaa marjanviljelijän pomminvarmoilla resepteillä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.