Ruoka

Suomalainen superruoka on muutakin kuin puolukkaa: Tunnetko "älyrohto" ruusujuuren?

Suomalainen superfood on ekologinen valinta- Nyt superfoodin eli voimaruoan ystävät etsivät luonnosta lakkakääpää, väinönputkea ja ruusujuurta, jonka uskotaan toimivan älyä vahvistavana rohtona.

Suomalainen superruoka on lähiruokaa: Metsät ovat syksyisin täynnä monenlaista herkkua. Ruokasienien ja vitamiineja pursuavien puolukoiden ja karpaloiden lisäksi luonto tarjoaa myös harvinaisempia superruokia. Superruokiin eli erityisen ravinnerikkaisiin ruoka-aineisiin perehtyneen ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan korista löytyy tänä syksynä ainakin lakkakääpää ja rikkikääpää.

Lue myös: Lisäää superfoodeja ruokavalioosi – poimi vinkit ja reseptit

Harvinainen lakkakääpä

– Lakkakääpä eli reishi on Suomessa suhteellisen harvinainen, joten sen löytäminen on aina palkitsevaa. Lakkakäävän terveyshyötyjä ei tunneta meillä vielä tarpeeksi, mutta maailmalla se on jo yksi tutkituimmista rohdoskasveista. Lakkakäävän on todettu vaikuttavan suotuisasti elimistön immuuni- eli puolustusjärjestelmään ja diabetekseen. Suomessa sitä saa erilaisina valmisteina luontaistuotekaupoista, Halmetoja kertoo.

Ravintoasiantuntija kehottaa rohkeasti hyödyntämään luonnosta löytyviä superfoodeja, sillä luonnon omilla vitamiineilla voi korvata osan purkista napatuista vitamiinilisistä.

– Voimaruokaa voi nauttia pieniä määriä muun ravinnon ohessa tai isompana osana päivittäistä ruokavaliota. Pienetkin määrät ravinnerikasta voimaruokaa vähentävät lisäravinteiden ja vitamiinilisien tarvetta.

Suomalainen superruoka: Perinteistä puolukkaa ja Lapin rohdoksia

Puolukka on on perinteinen suomalainen superruoka.

– Marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti, mutta vielä ei tiedetä, mihin kaikkeen ne vaikuttavat ihmisillä. On todettu, että puolukassa on erityisiä fenoliyhdisteitä, jotka ovat elimistölle erittäin terveellisiä.

Lue myös: Puolukkagraavattu siika

Lapissa kasvavat rohdoskasvit, ruusujuuri ja väinönputki, ovat alkaneet kasvattaa suosiotaan. Rohdoskasvien tulehdusta rauhoittavat ja vastustuskykyä lisäävät ominaisuudet tunnetaan jo laajemmin ja niistä valmistettuja tuotteita saa monista luontaistuotekaupoista. Halmetojan mukaan ruusujuuresta on kohistu jo jonkin aikaa ”mentaalipuolen dopingina”.

– Ruusujuuren vaikutuksista yleiseen jaksamiseen ja kaamosmasennukseen on tiedetty jo pitkään. Nyt rohdoskasvia on alettu markkinoimaan nootropiinina eli älylääkkeenä kognitioon vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta.

Tuleeko lupiinista, hampusta, tattarista tai kvinoasta uusi nyhtökaura?

Viime aikojen suurimpia ruokatrendejä on ollut kaura eri muodoissaan. Etenkin nyhtökaura on löytänyt tiensä monen ruokapöytään. Lupiinin, hampun, tattarin, kvinoan ja erilaisten palkokasvien, kuten härkäpavun, terveysvaikutuksia tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti. Aika näyttää saavuttavatko ne samanlaista suosiota kuin kaura.

– Tulevina vuosina saattaa nousta useampiakin nyhtökauran tyyppisiä ilmiöitä. Etenkin kotimaiset proteiinipitoiset kasvit ovat kovasti pinnalla, vaikkei mistään trendistä voi vielä puhua. Esimerkiksi hamppu kosmetiikassa ja ravintona vakiinnuttaa jatkuvasti asemaansa, Halmetoja uskoo.

Lue myös: Mitä on pohjolan superfood ja proteiinipommi nyhtökaura

Voimaruokaa maailmalta

Kurkuma on tämän hetken suurin superfoodhitti maailmalla.

– Kurkuman terveysvaikutuksia on tutkittu pitkään. Kurkumasta eristetyllä kurkumiinilla on havaittu olevan tulehduskipulääkkeisiin verrattavissa oleva, tulehdusta rauhoittava vaikutus. Kurkumiini ei poista välttämättä kivun tunnetta mutta rauhoittaa tulehdusta tehokkaasti. Intiassa on tutkittu kurkumiinin vaikutuksia myös Alzheimerin taudin mahdollisena ehkäisijänä.

Lue myös: Torjuu diabetesta, suojaa sydäntä – supermauste kurkuman 10 terveyshyötyä

Ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan mukaan maailmalla on menossa öljy- ja rasvabuumi, kun hyviin rasvoihin perustuva ketogeeninen ruokavalio kasvattaa suosiotaan. Öljyjen ja hyvien rasvojen rooli ravinnossa on korostunut Suomessakin.

Pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen riittävä saanti askarruttaa nyt monia kasvissyöjiä.

– On havaittu, että rypsi- ja pellavaöljy eivät yleensä takaa riittävää omega-3:n saantia. Pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja saa ravinnosta merkittäviä määriä lähinnä kalasta ja kalaöljyistä. Kasvissyöjien haasteena on saada tarvittavia kalaöljyjä, siksi uskonkin, että leväöljyjen käyttö lisääntyy jatkossa.