Suomalaisten korona-ajan suosikkiruoat eivät yllätä – ykkönen on lohturuokien klassikko

Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset söivät poikkeusoloissa keväällä 2020, kun aikaa vietettiin kotona enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Katso korona-ajan suosikkiruokien TOP 6.

Korona-aika ja sosiaalinen eristäytyminen pakottivat suomalaiset pysymään kodeissaan. Kotioloissa on kokattu enemmän ruokaa kuin normaalisti.

Kasvipohjaisista elintarvikkeista tunnettu Oatly selvitti tutkimuksella mitä, missä ja miten suomalaiset söivät keväällä 2020. Kuluttajatutkimuksen avulla selvitettiin myös, kannustiko runsas kotona oleilu suomalaisia testaamaan uusia ruokia, leivontaa, kokkaustapoja ja makumaailmoja. Ruoanlaitto ja kokeellisuus näyttäisivät tutkimuksen mukaan toimineen oivina aseina tylsyyttä vastaan.

Lue myös: Ruoka-apu on jopa tuplaantunut normaalioloista – kuka voi hakea ruoka-apua ja mistä sitä saa?

Mitä Suomi söi keväällä 2020? Kokeilunhalua keittiössä – sohva ja sänky houkuttivat

Tutkimuksen mukaan jopa 39 % vastanneista kertoi laittaneensa ruokaa enemmän kuin ennen. Suomalaiset, jotka ovat kokanneet enemmän poikkeusaikana, ovat myös avoimempia kokeilemaan uutta: enemmän ruokaa laittaneista yli puolet (54 %) on löytänyt uusia reseptejä ja noin neljäsosa (26 %) on keksinyt omia reseptejä.

Enemmän ruokaa laittaneista valtaosa (60 %) myös kertoo kehittäneensä itselleen uusia, terveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana. Samaan aikaan se pieni osa vastaajista (3 %), jotka ovat laittaneet vähemmän ruokaa poikkeustilan aikana ovat olleet useammin todella tylsistyneitä ja valtaosa heistä (61 %) kertoo kehittäneensä uusia, epäterveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana.

Poikkeusaika näyttää myös vaikuttavan siihen, missä suomalaiset nauttivat ruokansa. Vaikka suurin osa (83 %) vastaajista syö ateriansa perinteisesti keittiön pöydän ääressä, jopa 18 prosenttia on syönyt aterioita sängyssä, 20 prosenttia seisten keittiössä ja yli puolet (52 %) sohvalla.

Poikkeusoloissa puolet suomalaisista (50 %) kertoo innostuneensa improvisoimaan kotikeittiössä kehittämällä itse uusia reseptejä. 45 prosenttia suomalaisista luottaa vanhoihin perheresepteihin ja 34 prosenttia on löytänyt reseptejä keittokirjoista.

Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on saattanut vaikuttaa, siellä jaetut reseptit eivät ole vielä nousseet suomalaisten suosioon, koska vain murto-osa (7 %) kertoi löytäneensä reseptejä eri sosiaalisen median kanavista. Yli neljännes suomalaisista (27 %) kuitenkin löysi inspiraatiota ruoka-aiheisista blogeista.

Suomi söi turvaruokaa – liha-makaronilaatikko oli kaikkein suosituin

Sosiaalinen media luo helposti illuusion siitä, että joku ruoka nousee hitiksi, kun suosikkibloggaajan reseptistä tulee somehitti. Somehitti ei kuitenkaan ole koko totuus, kuten tutkimus osoittaa. Poikkeustilan turvaruoiksi osoittautuivat suomalaisille rakkaat jauheliharuoat, lämpimät leivät ja texmex. Vessapaperin ohella suomalaiset hamstrasivat jauhelihaa ja jauhoja.

Suomi söi keväällä 2020 lämpimiä voileipiä. Lämpimät leivät olivat yksi suomalaisten turvaruuista korona-aikana.

Suomi söi keväällä 2020 lämpimiä voileipiä. Lämpimät leivät olivat yksi suomalaisten turvaruuista korona-aikana. Kuva: Seppo Saarentola

TOP 6 Suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilassa

  1. Liha-makaronilaatikko 47 %
  2. Lihapullat 45 %
  3. Kotitekoinen pizza 43 %
  4. Lämpimät voileivät 42 %
  5. Uunikala 41 %
  6. Tortillat & Tex-Mex 41 %

Merja kokkasi niin paljon, että sähkölaskut nousivat

Kotilieden haastattelema paljon kotiruokaa laittava ja työkseen myös ruokaatekevä Merja Naumanen kertoi, että hänellä nousi jopa sähkölasku huimasti korona-aikana. Naumasella oli koronakaranteenin aikana kotonaan siskonpoika, jolla on nuoren miehen terve ruokahalu.

”Teen juhlaruokaa työkseni Aperidiiva catering-yrityksessäni, ja lisäksi teen myös arkiruoat aina itse. Nyt keväällä sain seurakseni siskonpoikani Niklaksen, joten kotiruokaa tuli nyt kokkailtua poikkeuksellisen paljon, koska olimme molemmat paljon kotona. Jopa sähkölaskuni nousivat, niin paljon leivoin ja valmistin uuniruokia”, Merja kertoo.

Oatlyn tutkimus tukee myös Merjan kertomusta kevään ruoanvalmistuksesta ja tavoista. Tutut ja turvalliset äidin reseptikirjan ohjeet olivat kovassa käytössä. Leipääkään hän ei ostanut kaupasta, vaan leipoi sämpylät ja leivät itse.

”Heti karanteenin alussa otin käyttööni äitini reseptioppaan. Valmistin kevään aikana paljon ruokia jauhelihasta kuten lihapullia, kaalilaatikkoa ja kaalikääryleitä. Myös juureksista tein paljon ruokaa kuten sosekeittoja ja uunijuureksia. Emme syöneet koko keväänä esimerkiksi riisä ollenkaan lisukkeena. Kotimaiset juurekset olivat lisukkeita. Lisäksi tein äidin ohjeella siskonmakkarakeittoa, jota en todellakaan tekisi normaalioloissa koskaan. Leivoin myös valtavasti sämpylöitä ja pataleipää, joita en yleensä tee”, Merja sanoo ja nauraa.

Lisäksi ystävät pääsivät nauttimaan kotiruokakuljetuksista ja siskonpoika sai päivittäin eväspakkauksen mukaan töihin. Lisäksi ystäville maistuivat pullat. Mikään erikoinen leivonnainen ei kelvannut. Kaikki halusivat tuttuja ja turvallisia pullia.

”Koska työni on catering-yritys, korona sotki kaikki kevään suunnitelmat. En kuitenkaan jäänyt laakereilleni lepäilemään, vaan toimitin kotiruokia myös ystäväpiiriini. Töissä bravuurini on macaron-leivokset, joita on kovasti kehuttu, mutta koroana-aikana kukaan ei halunnut mitään erikoista, vaan leivoin korvapuusteja ja voisilmäpullia enemmän kuin koskaan ennen. Äidin reseptit ovat kullan arvoisia. Siskonpoikani sai myös töihin mennessä eväslaatikon aina mukaansa, joten valmisruokaan ei tarvinnut turvautua”, Merja sanoo.

Jauhot loppuivat kaupoista – korona-aika innosti leipomaan

Kevät nosti myös muutamia bloggaajien kokkailuja somehiteiksi. Kevään ehkä suurin somehitti oli WTD-blogista tutun Natalia Salmelan kikhernelimonello, myös Jenni Häyrisen Liemessä-blogissa hehkutettiin uunifeta-parsaa, joka oli tutumman uunifetapastan kevätversio. Somehitit eivät kerro kuitenkaan koko totuutta.

Merja Naumanen ei testaillut somehittiruokia. Kaikki halusivat vain turvallista ja tuttua kotiruokaa.

Jauhojen loppuminen ruokahyllyistä kertoo siitä, että kotonaoloaika kannusti leipomaan. Banaanileivän suosiosta puhuttiin joissain piireissä, mutta todellisen tutkimuksen lukujen valossa banaanileipä jäi illuusioksi.

Banaanileipä oli valtava hitti sosiaalisessa mediassa kevään aikana, mutta vain kolme prosenttia (3 %) vastanneista mainitsi leiponeensa banaanileipää.

Sämpyläohjeita ja pataleipäreseptejä etsittiin myös Kotilieden hakujen mukaan paljon. Tuttuus, turvallisuus ja helppous korostui keväällä 2020 leivonnassakin.

Suomi söi keväällä 2020 sämpylöitä ja pataleipää.

Suomi söi keväällä 2020 sämpylöitä ja pataleipää. Kuva: Pekka Holmström

Kasvipohjaiset ruoat kiinnostavat, mutta tuttuihin turvaudutaan

Kysely paljastaa, että suomalaiset ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös uudenlaisia ruokia ja kasvipohjaiset vaihtoehdot kiinnostavat enenevissä määrin. Poikkeusaikana enemmän ruokaa laittaneista 30 prosenttia haluaisi käyttää enemmän kasvipohjaisia tuotteita ruoanlaitossa, mutta ei halua lopettaa lempireseptiensä valmistamista ja noin neljäsosa (24 %) haluaisi valmistaa enemmän kasvipohjaista ruokaa, mutta ei tiedä miten.

Lisäksi 27 prosenttia haluaisi valmistaa ympäristöystävällisempää ruokaa, mutta ei tiedä miten. Osa suomalaisista näyttää myös tiedostavan omien valintojensa merkityksen ilmastoon: hieman alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kotona laittamalla ruoalla on vaikutus ilmastoon.

“Epävarmoina aikoina perinteisten, tuttujen ja varmojen ruokien laittaminen on lohdullista ja turvallista – tulee tunne, että tämän minä ainakin hallitsen. Samaan aikaan on inspiroivaa huomata, että kiinnostus terveellisempiä, ilmastoystävällisempiä kasvipohjaisia ruokia kohtaan on kasvanut ja yhä useampi on löytänyt myös uusia reseptejä”, kertoo Oatly Suomen myyntijohtaja Niina Kahra.

Tämä oli selkeästi nähtävissä myös Kotilieden ruokatoimittajan käydessä kaupassa. Vegehyllyistä löytyi kiireisimpään hamstrausaikaan runsaasti kasvisproteiineja, kun samaan aikaan jauhelihahyllyissä oli tyhjää.

Lähde Oatly: Tutkimuksen toteutti Oatlyn toimeksiannosta Bilendi toukokuussa 2020 Suomessa. Otannan koko oli 1 000 vastaajaa, ja se edustaa Suomen väestöä ikä-, sukupuoli- ja aluejakaumaltaan.

Avainsanat

Keskustelu

Eläimet eivät ole ruokaa, eläinten ja niiden eritteiden syönti on aina toiselta ihmiseltä opittu turha ja julma tapa tyydyttää himojaan, ei tarve kuten ravinnon saanti .

Mukava kirjoitus Kotiliedeltä, kiitos!

Mutta kommenttiin liittyen,

”Lihapsykoosi 5.6.2020
Eläimet eivät ole ruokaa, eläinten ja niiden eritteiden syönti on aina toiselta ihmiseltä opittu turha ja julma tapa tyydyttää himojaan, ei tarve kuten ravinnon saanti .”

Älä puhu paskaa opiskele vaikka perusbiologiaa ja ihmisen evoluutiota

Viiteenkymmeneen vuoteen en ole kaivannut lihaa. Vain hyvin harvoin sitä voin hiukan syödä, jos joku ruokavaliotani tuntematon sitä hyvässä tarkoituksessa lautaselleni on lappanut. Jos mahdollista, liha päätyy huomaamattomasti servettiin ja vaivihkaa roskiin.

Kommentoi juttua: Suomalaisten korona-ajan suosikkiruoat eivät yllätä – ykkönen on lohturuokien klassikko

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X