Ruoka

Sima oli alun perin viikinkien juoma ja 7 muuta yllättävää asiaa simasta

Mikä vakiinnutti siman aseman suosittuna kotimaisena juhlajuomana? Mitä luonno nantimia simassa voi käyttää? Seija Irmeli Kulmala jakaa parhaat simavinkkinsä uutuuskirjassaan.

Seija Irmeli Kulmala valottaa siman historiaa ja tarjoilee liki 50 erilaista simareseptiä uutuuskirjassaan Sima – Juhlajuoma luonnon antimista. Kirjassa opastetaan muun muassa, miten perinteistä simareseptiä voi varioida ja millaisia herkullisia makuja simaan voi tuoda marjoilla, lehdillä ja yrteillä.

Tiesitkönämä  mielenkiintoiset asiat simasta?

1. Sima oli alun perin viikinkien juoma

Muinaiset viikingit kehittivät siman reseptin 700–1000-luvulla. Viikinkien sima valmistettiin hunajasta, ja sen uskottiin antavan juojalleen mystisiä voimia.

2. Sima oli ennen alkoholipitoisempaa

Simaa alettiin tuoda Suomeen 1500-luvulla Lyypekistä ja Riiasta. Se ei kuitenkaan alkoholipitoisuutensa puolesta muistuttanut meidän tuntemaamme simaa lainkaan: siman alkoholipitoisuus saattoi olla jopa 17 prosenttia. Sima oli oluttakin suositumpi tuontijuoma, ja sitä juotiin ympäri vuoden.

3. Simakauppa kukoisti turkulaisen bossladyn ansiosta

Turkulaisen kauppiaanrouvan leski Valpuri Eerikintytär Innamaa oli keskeinen hahmo 1500-luvun lopulla kotimaisessa simakaupassa. Valpuri Innamaa omisti neljä kauppalaivaa, mikä teki hänestä Turun tärkeimmän laivanvarustajan. Valpurin laivoissa sima matkasi Suomesta Itämeren eri satamiin.

4. Sima oli porvareiden juoma

1700-lukuun mennessä sima oli muuttunut ympärivuotisesta juomasta kesien hittijuomaksi. Sima valmistettiin hunajasta, hiivasta ja sitruunasta, ja koska raaka-aineet olivat kalliita, sima oli erityisesti eliitin juoma.

Simaa juotiin aatelisten ja yläluokan edustajien kotona. Sitä tarjottiin myös pappilan vappukesteissä koko seurakunnalle. Tähän aikaan siman alkoholiprosentti oli kuitenkin jo huomattavasti alhaisempi kuin siman alkuaikoina.

5. Siman suosion vakiinnuttivat kieltolaki ja raittiusliike

Kun sokeri syrjäytti hunajan siman raaka-aineena 1800-luvulla, sima tuli muidenkin kuin eliitin edustajien saataville. Lopullisen niitin siman suosioon iski vuosien 1919–1932 kieltolaki ja tämän jälkeinen raittiusliike, joka kehotti ihmisiä juomaan mieluummin simaa kuin samppanjaa.

On oletettu, että simasta tuli nimenomaan vapun juhlajuoma raaka-aineiden halpenemisen vuoksi: kun myös työväenluokalla oli varaa simaan, siitä tuli erityisesti työväenjuhlaan liitetty juoma.

7. Siman tekemiseen voi käyttää mitä erilaisimpia luonnon antimia

Perinteinen sima valmistetaan sitruunasta, hiivasta, sokerista ja rusinoista. Reseptiä voi kuitenkin varioida loputtomiin, ja luonnosta löytyy valtava määrä erilaisia raaka-aineita, joilla simaa voi maustaa.

Kukkasimaa voi tehdä esimerkiksi horsmankukista, ruusunkukista tai voikukista. Puista ja pensaista voi poimia raaka-aineet kuusenkerkkäsimaan, koivunlehtisimaan, vadelmanlehtisimaan tai mustaherukanlehtisimaan. Raikkaat simat syntyvät myös erilaisista hedelmistä, marjoista ja yrteistä. Kokeile esimerkiksi mango-melonisimaa, ruusunmarjasimaa, minttusimaa tai päärynäsimaa.

Kun raaka-aineita kerää luonnosta, on hyvä muistaa, että jokamiehenoikeudet eivät anna lupaa kerätä puista lehtiä tai kerkkiä. Tähän on aina pyydettävä maanomistajan lupa. Omasta pihasta löytyviä antimia voi sen sijaan käyttää vapaasti. Leikkokukkien käyttämistä simassa tulisi välttää, sillä ne voivat sisältää voimakkaita myrkkyjä.

8. Siman voi makeuttaa sokerin sijaan hunajalla

Seija Irmeli Kulmalan mukaan herkullisimpaan lopputulokseen siman valmistaja pääsee, kun hän ottaa mallia viikingeistä ja maustaa siman sokerin sijaan hunajalla. Myös erilaisia siirappeja voi kokeilla siman makeuttamiseen.

Lähde: Seija Irmeli Kulmala: Sima – juhlajuomaa luonnon antimista (Karisto 2018)