Ruoka

Vappu Pimiä paljastaa leivoinnaistensa mehevyyden salaisuuden ja kertoo herkkuleivän reseptin

Leivo lahjaksi herkullista leipää. Vappu Pimiä paljastaa miten saat siitä erityisen mehevän.

Ja siihen, miten lapset saa syömään enemmän kasviksia, Vapulla on pettämätön niksi: ”Piilota niitä leivonnaisiin”. 

Lue lisää: Leivo leipää ja sämpylöitä palsternakan kera – pyöräytä siitä myös levitteet

vappu pimiä
© vappu pimiä leipoo

Salaisuutena voi ja sokeri

”Työntäessäni sormet sekoituskulhon sisältöön stressi haihtuu. Keskityn vain taikinan oikeanlaisen koostumuksen aikaansaamiseen. Myös oman kädenjäljen konkreettisessa näkemisessä ja aistimisessa on jotain maagista,”  TV:stä ja radiosta tuttu mediapersoona Vappu Pimiä kertoo vuonna 2017 julkaistun kirjansa Vappu leipoo (Cosy Publishing) esipuheessa. 

Vapun varhaisimmat leivontamuistot sijoittuvat Helsingin Kruununhakaan, isomummi Adan keittiöön. Isomummin kanssa leivottiin aina pullaa. Pullan salaisuus oli voi ja suola. 

”Isomummini oli mestarileipuri. Adan pulla oli lähes kullankeltaista ja lohkesi kuin viineri, niin paljon voita siinä oli. Parhaat leivontamuistoni liittyvät häneen. Nykyisin syön pullaa harvemmin, mutta silti se on leivonnaisten ykkönen. Pullan leipominen on terapeuttista. Se tunne, kun saa työntää kädet taikinaan on sanoinkuvaamaton. Ja kyllä, pullataikinaan kuuluu pieni suola,” Vappu paljastaa. 

Leivonta kannattaa kiireessäkin

Vappu kannustaa ihmisiä leipomaan, vaikka tuntuisi siltä, että aika ei riitä mihinkään ylimääräiseen. 

”Ymmärrän, että kiireinen arki ei aina anna periksi leivontahetkiin. Kiireessä voi valita vaikka valmistaikinan avuksi ja tehdä vain osan itse. Leipominen on hauskaa koko perheen puuhaa, jossa saa erityisen kontaktin läheisiin. Yhdessä tehdyt rieskat tai sämpylät maistuvat aina,” Vappu muistelee.

Leivonnasta on tullut Vapun perheelle tärkeä rentoutumisen ja yhdessäolon hetki, joka maistuu kaiken lisäksi vielä hyvälle.

”Arki on kiireistä meilläkin. Viikonloppuisin rentoudumme mökillä ja leivomme itse leivät ja herkut. Leivonnassa parasta on terapeuttisuus ja paluu juurille. Äitinä haluan opettaa lapsilleni käsin tekemisen taitoja ja vanhoja isoäidiltäni perittyjä niksejä. Käytän ronskisti voita, sokeria ja vehnäjauhoja. Elämään kuuluu herkuttelu ja nautinto.” 

Vappu uskoo, että jokainen voi oppia leipomaan. 

vappu pimiä leipoo

Vappu kannustaa ihmisiä leipomaan, vaikka tuntuisi siltä, että aika ei riitä mihinkään ylimääräiseen.

Juurileipää Vapun opein

Erityisesti juurileipominen on Vapulle rakasta. Inspiraation juuren tekemiseen hän sai asuessaan Kaliforniassa miehensä kanssa viisi vuotta sitten. 

”Rakastuin Jenkeissä juurileipiin. Kaliforniassa oli valtava juurileipäbuumi, joka on nyt rantautunut Suomeenkin. Kuusi vuotta sitten tein ensimmäisen juureni ja edelleen suosikkileipomukseni ovat sämpylät tai leipä tehtynä omaan vehnähapanjuureeni.” 

Katso Vappu Pimiän kinkkumascarponeleivän ohje. 

kinkkumascarponeleipä
Vappu Pimiän ohjeella leivottu kranssin muotoinen leipä on todella näyttävä. Se on niin kaunis, että sen voi antaa vaikka ruokalahjaksi ystävälle, tarhatädille tai opettajalle.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Vappu Pimiä paljastaa leivoinnaistensa mehevyyden salaisuuden ja kertoo herkkuleivän reseptin

Tarina

”Vappu Pimiän ohjeella leivottu kranssin muotoinen leipä on todella näyttävä. Se on niin kaunis, että sen voi antaa vaikka ruokalahjaksi ystävälle, tarhatädille tai opettajalle.”

Voisiko toimitus ja haastateltavat lopettaa sanan ” tarhatädin” käytön. Me emme ole tarhatätejä eikä enää puhuta lastentarhasta vaan päiväkodista. Siellä työskentelee lastenhoitajia ja lastentarhanopettajia ei tätejä. Ei ole olemassa ammttinimikettä tarhatäti. Päiväkodissa työskentelee myös miehiä. Tarhasetä, onko kiva nimitys? Me olemme varhaiskasvatuksen ammattilaisia tulevaisuudessa ja nyt on syytä lopettaa vanhoillinen tapa nimitellä. Voisiko joskus paneutua ajattelemaan ammattinimikeiden takana olevia ihmisiä eikä vaan heittää lonkalta typeriä nimityksiä.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.