WWF: Ravitsemussuositukset ovat riittämättömät ympäristön kannalta – lihankulutusta voisi vähentää roimasti ja kasvisten käyttöä lisätä runsaasti

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan Suomessa käytössä olevat ravitsemussuositukset eivät ole ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämisen kannalta riittävät. Miten siirtyä omassa keittiössä ilmastoystävälliseen ruokailuun? Nappaa vinkit ilmastoviisaaseen arkiruokailuun.

Ravitsemussuositukset ovat luupin alla. Ruoantuotanto aiheuttaa 25–30 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikka suurin osa maailman väestöstä muuttaisi kulutustaan kansallisten ravitsemussuositusten mukaisiksi, ruoan ympäristövaikutukset olisivat edelleen valtavat. Näin osoittaa lokakuussa 2020 julkaistu raportti Bending the Curve: The Restorative Power of Planet-Based Diets. Nykysuositukset eivät edistä riittävästi pääsemistä esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, ympäristöjärjestö WWF:n tiedotteessa sanotaan.

Lue myös: Luonnonkalasäilyke on ekologinen valinta tonnikalan tilalle 

Suomalaiset ravitsemussuositukset tehdään yhteisten pohjoismaisten suositusten pohjalta. Vuonna 2014 julkaistujen suomalaisten ravitsemussuositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä. Nykyinen ohjeistus on kuitenkin ympäristön kannalta kunnianhimoton ja väljä.

”Perusongelma on, että suomalaiset suositukset ovat liian väljät. Suosituksia noudattamalla voi syödä erittäin ympäristöystävällisesti tai ympäristölle haitallisesti. Ravitsemussuositusten päivityksessä ympäristönäkökulmaa on vahvistettava merkittävästi. Pohjoismailla on nyt iso mahdollisuus olla tässä asiassa edelläkävijä, kun pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitetään vuonna 2022”, WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen sanoo.

Ravitsemussuositukset eivät riitä – syö ilmastoviisaasti

Ilmastoviisas syöminen arjessa vaatii muutoksia. Ennen vuoden 2022 uusia ravitsemussuosituksia voi kuitenkin jo tehdä käännöksen ilmastoystävällisempään syömiseen ilman, että joutuu joustamaan terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta.

Etenkin lihan määrää voi vähentää paljonkin. Suomalaisten, kuten monien muidenkin rikkaiden maiden, syömä lihan määrä on viime vuosikymmeninä noussut roimasti.

Miten paljon se on käytännössä? Se on liikaa. Tämänhetkisten ravitsemussuositusten maksimisusitusmäärä on 500 g kypsää lihaa eli punaista lihaa, possua ja broileria viikossa. Miehistä 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia kuluttaa punaista lihaa suosituksia enemmän. Keskimäärin suomalainen syö noin 200 g lihaa päivässä. Nykyinen kulutus on miehillä lähes kaksinkertainen suositukseen nähden mutta naisilla vain puolet. Pärjäisimme hyvin paljon pienemmällä määrällä lihaa, ja silti ruokavalio olisi tarpeeksi terveellinen. Terveellisen ruokavalion voi koostaa vähentämällä lihankulutusta roimasti.

”Vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kuluttamista ja lisäämällä kasvisten käyttöä me suomalaiset voimme vähentää maa-alaan ja luonnon elinympäristöihin kohdistuvaa painetta sekä pienentää hiilijalanjälkeämme”, Koistinen vinkkaa.

Ravitsemussuositukset ovat uudistuksen edessä. Lihan syömistä pitää vähentää ja arjen nopeiksi ruoiksi pitää keksiä uutta kokattavaa. Muutos tulee olemaan haastava, mutta pienellä mielikuvituksella ja vaivalla se onnistuu. 

Ravitsemussuositukset ovat uudistuksen edessä. Lihan syömistä pitää vähentää ja arjen nopeiksi ruoiksi pitää keksiä uutta kokattavaa. Muutos tulee olemaan haastava, mutta pienellä mielikuvituksella ja vaivalla se onnistuu.  Kuva: Kristiina Kurronen

Suomalaisten arjen ruokalistalla pyörii noin 10 arkiruokaa. Monessa näistä on vahva lihapainotus. Opettelemalla ensialkuun muutaman tutun ruoan valmistamisen ilmastoystävällisemmin, vie tämä muutos kotikokkia heti parempaan suuntaan. Suurin haaste tulee olemaan arjen ruokavalinnat ja miten niihin saadaan muutoksia.

Ravitsemussuositukset eivät kannusta tarpeeksi ilmastoystävälliseen syömiseen. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat vuonna 2022, mutta ennen sitä voit itse tehdä jo paljon ilmastoviisaamman kokkailun eteen. Vaihda arjessa kermakastikkeet kasvispohjaiseen ruokaan.  Sekasyöjä voi korvata jauhelihan härkäpapurouheella tai hernerouheella ja vaihtaa arjen liharuoat kalapainotteiseen ruokavalioon. 

Ravitsemussuositukset eivät kannusta tarpeeksi ilmastoystävälliseen syömiseen. Vaihda arjessa kermakastikkeet kasvispohjaiseen ruokaan. Sekasyöjä voi korvata jauhelihan härkäpapu- tai hernerouheella ja vaihtaa liharuoat kalapainotteiseen ruokavalioon. Kuva: Sampo Korhonen

Kokosimme 4 helppoa vinkkiä ilmastoviisaaseen arkiruokailuun

  1.  Vähennä lihan syömistä: Vähentämällä radikaalisti punaisen liha, broilerin ja possun syöntiä tekee jo suuren muutoksen. Kokeilemalla vähentää lihan kulutusta pikkuhiljaa esimerkiksi jättämällä liharuoat pois arjesta, pienentämällä liha-annosten kokoa sekä suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen. Tai korvaamalla osa reseptin lihasta kasviksilla. Jauhelihasta tehdyn kastikkeen voi tehdä jauhelihasta ja härkäpapurouheesta, härkäpapujauhoja voi lisätä lihapulliin ja pavuista ja linsseistä voi tehdä proteiinipitoisia keittoja. Lihan kohdalla ympäristöystävällisin valinta on luonnonlaidunliha ja riista.
  2. Vähennä juuston ja leikkeleiden syömistä leivän päällä. Kastikkeita ei tarvitse tehdä kermaan, säästä kermakastikkeet juhlahetkiin tai käytä arkena kasviperäisiä kermankaltaisia tuotteita.
  3. Lisää kalan syömistä. Matematiikka tässä kohdin on yksinkertaista: lihan kulutus vähenee, kun korvaat osan joka viikkoisista liharuoista kala-annoksilla. Vaikka kalan ilmastovaikutukset ovat lähes kymmenenkertaa pienemmät kuin naudanlihalla, ei ole ihan sama millaista kalaa lautaselle päättyy. Ympäristön kannalta ekologisin valinta on kestävästi pyydetty kotimainen villikala järvistä tai merestä tai kotimainen ympäristöystävällisesti kasvatettu kala. WWF:n kalaoppaassa on kerrottu jokaisen kalalajin kohdalla kuinka kestäviä valintoja ne ovat. Luonnonkalankin hiilijalanjälki voi vaihdella suuresti. Siihen vaikuttaa kalalaji ja se, missä kala on kalastettu. Osta siis aina mahdollisimman lähellä kalastettua kalaa ja seuraa kalan sesonkeja.
  4. Lisää ruokavalioon kasviksia. Tässä pätee sama matematiikka kuin kalassa. Kun korvaat viikottaisen arjen liharuoan kasvisruoalla, olet jo oikealla tiellä. Opettele tekemään muutama uusi herkullinen arkiruoka kasviksista. Palkokasvit, kuten pavut, herneet ja linssit ovat hyviä proteiininlähteitä, joilla sekasyöjä voi korvata ruokavaliossa lihaa. Kasvikunnan proteiinit ovat kuitenkin useimmiten epätäydellisiä, eli niistä puuttuu jokin ihmiselle välttämätön aminohappo, kuten lysiini. Puute on kuitenkin helppo korjata muita ruokia, kuten viljavalmisteita, muita palkokasveja, kananmunia ja kalaa syömällä. Sekasyöjän ei tarvitse täydentää tarvittavia aminohappoja edes samalla aterialla, vaan riittää, että syö monipuolisesti muita ruokia saman päivän aikana.

Avainsanat

Keskustelu

WWF höpisee omiaan.

Jos syöt kasviksia niin silti sitä peltoa pitää olla. Ei se liha katoa päydästä mihinkään on ristaakin saatavilla. maa- vesi- ja ilmaeläimet. Kirjo on laaja.

Vihreiden lopetettua Vihreä Lanka lehden, niin sen tyhjiön tilalle näyttää nousseen kaikki muut ympäritstöjärjestötöt jatkamaan Vihreiden agendaa.

Kommentoi juttua: WWF: Ravitsemussuositukset ovat riittämättömät ympäristön kannalta – lihankulutusta voisi vähentää roimasti ja kasvisten käyttöä lisätä runsaasti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X