Ruoka

Miten valita oikeat jauhot? Ota avuksi jauho-opas leipojalle

Jauhot luovat monen leivonnaisen pohjan ja ovat myös apuna ruoanvalmistuksessa. Kaupan jauhohyllyn valikoima on mittava ja saattaa helposti hämmentää. Tutkimme jauhot ja kokosimme avuksesi pienen jauho-oppaan.

Jauhot pöllyävät leivottaessa ja joskus myös ruokaa laittaessa. Jauhojen laatu vaikuttaa erityisesti leivonnaisten onnistumiseen ja väärällä jauhovalinnalla saattaa mennä pahastikin vikaan. Siksi ei ole aivan sama minkä jauhopussin kaapista kaivaa tai ostoskärryihin lastaa. 

Tässä erilaisten jauhojen lyhyt oppimäärä. Muista, että kokeilemalla oppii parhaiten löytämään omat suosikit. 

Ruisjauhot 

Ruisjauhot antavat leivonnaisiin makua, kuituja ja hivenaineita. Rukiista valmistetut jauhot eivät sisällä lainkaan sitkoa aikaansaavia aineksia, joten esimerkiksi hapattamattomiin ruokaleipiin tarvitaan myös vehnäjauhoja.

Ruisjauhoja on niin hienoja kuin karkeitakin. Hieno ruisjauho tunnetaan myös nimillä ruislesty- eli sihtijauho ja se on hyvin hienoa, vaaleaa jauhoa, sillä se jauhetaan rukiinjyvän ytimestä. Hieno ruisjauho sopii kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan, kuten piirakoihin, kääretorttuihin ja pikkuleipiin, mutta erityisen hyvin se käy karjalanpiirakoiden kuorien sekä sämpylöiden valmistamiseen.

Karkeaan täysjyväruisjauhoon on jauhettu koko rukiin jyvä. Se sopii hyvin kalan leivitykseen sekä ruisleivän ja puuron valmistamiseen.

Ohrajauhot 

Vaalea ohrajauho eli lestyohrajauho valmistetaan hieman hiotusta ohranjyvän ytimestä. Myytävänä on myös karkeaa rieskajauhoa, johon on jauhettu myös kuorikerroksia. Ohrajauhossa on vehnää huonompi sitko ja esimerkiksi ohraleipätaikina on katkeilevien sitkosäikeiden vuoksi hauraampaa.

Ohrasta valmistetut jauhot sopivat esimerkiksi sämpylä- ja leipätaikinoihin sekä vaikkapa makeisiin piirakoihin ja leivonnaisiin. Siitä valmistuvat myös ne kaikkein maukkaimmat letut ja räiskäleet.

Talkkunajauhot 

Talkkunajauho on perinteinen suomalainen jauhovalmiste, jonka syönti on vanhastaan keskittynyt Hämeeseen, Savoon, Kainuuseen ja Karjalaan. Pohjoisimmassa Suomessa sitä ei tunneta ja rannikoillekin se on levinnyt vasta myöhään.

Talkkuna koostuu paahdetusta, yleensä melko karkeaksi jauhetusta viljasta. Vilja keitetään padassa puolikypsäksi, valutetaan ja sitten kuivataan.

Talkkunan raaka-aineet vaihtelevat paikan mukaan. Yleensä talkkunajauhojen valmistukseen käytetään kauraa, ohraa ja ruista, joskus myös vehnää tai papuja. Esimerkiksi Hämeessä talkkunan valmistukseen käytetään kauraa, jonka lisänä on ohraa sekä herneitä tai papuja. Karjalassa ja Pohjois-Savossa puolestaan talkkuna on pääasiassa ohraa.

Talkkunasta valmistetaan monia suomalaisia perinneruokia, joista yksi tunnetuimmista lienee Etelä- ja Länsi-Suomesta lähtöisin oleva pöperö. Esimerkiksi mustikkasoseeseen sekoitettuna talkkunasta saadaan mustikkapöperöä. Oikeaoppisen mustikkapöperön valmistamiseen voidaan käyttää vain paahdetusta kaurasta valmistettuja talkkunajauhoja. 

Ohratalkkunasta puolestaan valmistetaan tavallisesti puuroa vispilöimällä jauhot kuumaan veteen. Talkkunapuuro on tarjottu perinteisesti voin tai tirripaistin kera.

Gluteenittomat jauhot

Jauhohyllyltä löytyy myös liuta gluteenittomia jauhoja, jotka tuovat avun gluteenittomaan leivontaan, mutta ilahduttavat myös innokkaita kotileipureita. Gluteenittomat jauhot vaativat omat niksinsä, ja jauhoissa valtavia eroja. 

Nappaa alta vinkit gluteenittomien jauhojen käyttöön sekä parhaat vinkit leivontaan. 

Lue myös Anna.fi: Gluteeniton leivonnainen yllättää usein herkullisesti – 7 suosikkiohjetta, joiden avulla valmistat mehevät ja maukkaat gluteenittomat herkut

Vehnäjauhot

Vehnäjauhot kuuluvat joka kodin perusraaka-aineisiin. Yleensä leivonnassa käytetään ainakin jonkin verran vehnäjauhoja, sillä niiden leipomisominaisuudet ovat omaa luokkaansa. 

Vehnäjauhojen muodostama sitko on on kuohkeiden pullien ja sämpylöiden perusta. Puolikarkeita vehnäjauhoja pidetään yleisjauhoina, jotka sopivat lähes kaikenlaiseen leivontaan sekä ruoanvalmistukseen. 

Puolikarkeiden vehnäjauhojen lisäksi tarjolla on myös muun maussa erikoisvehnäjauhoja, grahamjauhoja, hiivaleipäjauhoja sekä durumvehnäjauhoja sekä erityisesti pizzan valmistukseen tarkoitettuja vehnäjauhoja. Valitse jauhot käyttökohteen mukaan, sillä jokaisella näistä on omat ominaisuutensa ja parhaat käyttökohteensa. 

Pankojauhot

Vehnäjauhoista valmistetut pankojauhot on japanilainen vastine tutuille korppujauhoille. Pankojauhot ovat perinteisiin korppujauhoihin verrattuna väriltään vaaleampia, rakenteeltaan karkeampia ja kooltaan suurempia. 

Pankojauhojen avulla ruokiin saa helposti uskomattoman rapean pinnan. Pankojauhot onkin tarkoitettu erityisesti leivitykseen ja kuorrutukseen. Ne imevät paistettaessa itseensä vähemmän öljyä kuin tavalliset korppujauhot, minkä vuoksi lopputuloksesta tulee ilmavampi, kevyempi ja rapeampi kuin perinteisiä korppujauhoja käytettäessä. 

Paneroinnin lisäksi pankojauhot sopivat myös vuokaruokien ja laatikoiden pinnalle tuomaan herkullista rapeutta. Esimerkiksi makaroni- ja kaalilaatikkoon saa pankojauhojen avulla vastustamattoman rapean pinnan, mutta yhtä lailla niitä kannattaa kokeilla myös joulun perinteisten lanttu– ja porkkanalaatikon kuorrutteena. Ripottele pankojauhoja vuokaruoan pinnalle, vuole päälle voinokareita ja nosta vuoka uuniin muhimaan.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Miten valita oikeat jauhot? Ota avuksi jauho-opas leipojalle

Petri

Oikein hyödyllinen, kiitos. Durumin suhteen olisi voinut mainita, että se on proteiinipitoisempaa kuin tav. vehnä ja että pasta, bulgur ja couscous tehdään siitä.

Hereille

”Se sopii sitkottomiin leivonnaisiin, kuten pizza- ja focacciataikinaan
sekä pastan valmistukseen.” Mielestäni tässä on nyt menty metsään, eikös pizzapohjassa nimenomaan tarvita sitkoa?

Ulla

Minustakin Durumjauhoissa on nimenomaan sitkoa.

sitrus

ihmeellisiä neuvoja , hyvä sitko pullaa varten? eikö sämpylät tartte enempi sitkoa?

Leipuri- ja kondiittorimestari

Kylläpä oli aikamoista potaskaa osaltaan nämä neuvot.
Terveisin 47 vuotta ammattilaisena leiponut ja opettanut leipomista ja sen teoriaa.

Kotileipuri

Olipa aika hyödytön kommentti

Leivän leipoja

Kysyn sulta, kun en saanut täältä vastausta jauhokysymykseen. Onko mitään eroa hiivaleipäjauholla ja vehnähiivaleipäjauholla? Ostamani vehnähiivaleipäjauho oli vaaleaa, mutta hiivaleipäjauho oli tosi tummaa.

Kylmäkohotus

Durum-vehnäjauhojen suosittelu pizzajauhoiksi muistuttaa 1980-luvun suomalaisten reseptien yleistä ohjetta lisätä spagetin keitinveteen öljyä.
Durum-jauhot ovat pastajauhoja. Pizzapohjan jauhot ovat hienoja.

Mistä sataprosenttisen varmasti imeltävä jauho

Mistä tunnistaa imeltävää entsyymiä sisältävät jauhot.
Voisiko Kotiliesi laatia luettelon niistä jauhomerkeistä mitkä varmasti sisältää imeltävän entsyymin.
Tuntuu siltä että moni jauhomerkki on lämpökäsitelty ja samalla on menetetty imeltävä entsyymi.
Onko maatilamyllyn jauhama jauho ainoa vaihtoehto, jos haluaa sataprosenttisen varmasti imeltävää jauhoa.
Yleisesti ei edes tiedetä, että imeltäminen epäonnistuu, kun yritetään imeltää lämpökäsitellyllä jauholla.

Missä viipyy imeltäjän jauho-opas???

Vastaa käyttäjälle PetriPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.