Joulupöydän perinteiset laatikot

Perinteiset laatikot maistuvat suomalaisissa joulupöydissä vuodesta toiseen. Eikä laatikoiden suosio ole ihme, ovathan ne pehmeänmakuisia ja kotimaisista sesongin raaka-aineista valmistettuja.

Hämäläistä alkuperää oleva imelletty perunalaatikko maistuu lähes kaikille. Perinteiseen tapaan imeltäminen vaatii kuitenkin aikaa sekä 50-75 asteen lämpötilan, jotta perunan tärkkelys pilkkoutuisi sokeriksi. Monet makeuttavatkin perunalaatikkonsa ajan säästämiseksi siirapilla. Perunalaatikkoa tehdessä kannattaa kiinnittää myös erityistä huomiota perunalajikkeeseen, sillä varsinkin perinteinen imellytys vaatii hyvin jauhoisen lajikkeen.

Bataatti-juureslaatikko

Perinteisten makujen joukkoon mahtuu nykyään myös hieman uudempi tuttavuus, bataattilaatikko. Monissa kodeissa bataatti hiipi ensin perunalaatikon joukkoon makeutta tuomaan, mutta myöhemmin monet ovat siirtyneet valmistamaan kokonaisen laatikon bataatista. Mehevä bataatti-juureslaatikko sopii loistavasti joulupöytään.

Lähes jokaisella on oma suosikkinsa joulun laatikoista. Yksi jyrkimmin mielipiteitä jakavista laatikoista lienee lanttulaatikko, jota tunnutaan joko rakastavan tai vihaavan. Peruna- ja porkkanalaatikkoa voimakkaamman makuinen lanttulaatikko on kuitenkin joulupöydän herkuista niitä perinteisimpiä, sillä sitä syötiin jo keskiajalla.

Lanttulaatikko

Porkkanalaatikko löysi tiensä suomalaisiin joulupöytiin 1800-luvulla. Riisistä ja soseutetusta porkkanasta valmistettu laatikko maustetaan tavallisesti valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Mieto laatikko on helposti lähestyttävä vaikka perheen pienimmille.

Monissa perheissä myös maksalaatikko kuuluu jouluun, vaikka toiset eivät edes miellä sitä jouluruoaksi. Kaupan valmiit maksalaatikot ovat useissa kodeissa arkiruokaa. Itse tehty maksalaatikko on kuitenkin ehdottomasti ansainnut paikkansa joulupöydässä.

Lisää jouluruokaideoita:

Jouluruokaa perinteisillä ja uusilla mauilla
Vaihtelua jouluruokiin
Jouluruokia perinteiseen joulupöytään
Ruoka.fi: Jouluaaton menu

Lähteet: Suomalainen joulu – Suomalaisen työn liitto, Wikipedia, Helsingin Sanomat

Keskustelu

Kun perunalaatikko imelletään amylaasin 65 asteen beettareaktion ja 75 asteen alfareaktion avulla, niin kaikki perunalajikkeet imeltyy.

Muutaman asteen poikkeama lämpötiloissa aiheuttaa imeltymisajan moninkertaistumisen. Kun lämpötila laskee alle 60 asteen niin imeltymisreaktiot hidastuu murto-osaan ja imeltyminen loppuu kokonaan.

Nykyään unohdetaan että laatikkoruoat on perinteisiä arkiruokia. Niitä valmistettiin silloin kun perinteisiä leivinuuneja lämmitettiin leipomista varten – kerran viikossa. Leipomispäivän jälkeen leivinuunien energia saattoi vielä seuraavana päivänä riittää monien haudutettavien ruokien valmistamiseen.

Leipomispäivien ruoka on ”tuuvinkialueella” imelletty perunalaatiokko. Kun leivinuuni ja hella antoivat riittävästi lämpöä, niin se oli kuin tehty imelletyn perunalaatikon valmistamiseen. Perunat – minimi 2kg – keitettiin aamupäivällä ja soseutettiin puuromaiseksi soseeksi, soseeseen lisättiin tarvittaessa kuumaa vettä. Sose jäähdytettiin kokemuksen perusteella turvalliselle lämpötila-alueelle ja soseeseen lisättiin ruisjauho tai vehnäjauho. Soseastia eristettiin hyvin useilla kerroksilla keittiöliinoja ja laitettiin imeltymään lämpimään paikkaan. Koska soseen lämpö yritettiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jauho pyrittiin lisäämään mahdollisimman kuumaan soseeseen, joten oli riski että jauhot palaa. Riskin takia imeltyminen pyrittiin varmistamaan noin 1/2 – 1 tunnin kuluttua maistamalla ja jos imeltymistä ei ollut havaittavissa lisättiin uusi jauhoerä – ja uusi tarkistus. Kun sose jäähtyi hitaasti 60 asteeseen, saatiin hyvä imeltymistulos 2-4 tunnissa. Sosetta sekoitettiin imeltymisen aikana pari kertaa ja imeltymisen edistymistä voi seurata maistamalla. Siirappia ja sokeria ei tarvita.

Imeltyneeseen soseeseen lisättiin suola ja voi(ihra). Maitoa lisättiin sen verran että lopputuloksena saatiin tukevahkoa haarukkaruokaa eli tukevaa pääruokaa ja sillä oli tarkoituksena täyttää vatsa ja saada kylläinen olo. Lisukkeina kaikkea mahdollista sopivaa mitä oli saatavissa.

Onneksi muitakin laatikoita valmistettiin arkiruoaksi.

Kommentoi juttua: Joulupöydän perinteiset laatikot

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X