Ruoka

Mehumaijalla höyrytetty mustaviinimarjamehu ei ole paras flunssankarkottaja – näin säästät marjamehun vitamiinit

Mummon höyrymehua pidetään todellisena vitamiinipommina. Mehumaijalla höyrytetty mustaviinimarjamehu ei kuitenkaan ole paras tapa tehdä terveellistä mehua. Selvitimme keinot, miten teet marjamehun niin, että vitamiinit ja flavonoidit säästyvät.

Mummon mustaviinimarjamehu on nostalginen juoma, joka saa tunteet pintaan. Siinä maistuu kesä ja mummola. Höyrymehu piristää pimeänä syysiltana tai talven tullen lämmitettynä flunssajuomana. Etenkin mustaviinimarjamehu nauttii flunssankarkottajan mainetta. Paraneeko sillä flunssa?

Lue myös: Sinkki auttaa flunssaan – testasimme sinkkiasetaatti-imeskelytabletit

Miten tehdä höyrytetty mustaviinimarjamehu terveellisimmin? Unohda mehumaija

Loppukesästä mehumaijat käyvät kuumina. Mehun tekeminen höyryttämällä on kätevää, ja mehumaijalla saa suurestakin määrästä marjoja helposti paljon mehua. Tekeekö mehumaija marjamehusta muuta kuin herkullista ja hyvää mehua?

Höyryttämällä tehdyn marjamehun terveysvaikutukset eivät kuitenkaan ole kovin kummoiset. Vitamiinit ja kuidut jäävät mehumaijaan.

Martat taitavat mehujen valmistuksen. Jos marjoja on paljon, höyrymehun valmistaminen on vaivattominta, mutta C-vitamiininäkökulmasta se ei ole paras vaihtoehto, Marttojen verkkosivuilla muistutetaan.

C-vitamiini lyhentää tutkitusti flunssan kestoa, mutta onko mummon höyrymehussa vitamiineja?

”Vaikka marja- ja hedelmämehut ovat erinomaisia juomia, valtaosa C-vitamiineista ja flavonodeista jäävät marjamassaan. Esimerkiksi mustaherukan kohdalla mehussa jäljellä on vain 10 prosenttia C-vitamiinista.”

Mehumaijalla saat helposti paljon mehua, mutta lopputulos ei välttämättä ole terveellisin vitamiinien kannalta. 
Mehumaijalla saat helposti paljon mehua, mutta lopputulos ei välttämättä ole terveellisin vitamiinien kannalta.  Kuva: Seppo Saarentola

Unohda höyrytetty mustaviinimarjamehu – tuoremehu ja nektari ovat terveellisemmät vaihtoehdot

Perinteinen tapa tehdä marjamehuja on mehumaijalla höyrystäminen, mutta muitakin tapoja on.

Arktiset aromit -verkkosivustolla annetaan vinkkejä erilaisten mehujen valmistukseen. Kaksi hyvää tapaa tehdä terveellisempää mehua on valmistaa itse tuoremehua tai nektaria.

”Tuoremehu on 100-prosenttista mehua, jota ei ole kuumennettu. Pieniä määriä tuoremehua voi valmistaa kotona mehulingolla, jauhamalla tai survomalla marjat. Tuoremehu on paras säilyttää pakastamalla, mutta se voidaan myös pastöroida eli kuumentaa 80-asteiseksi ja tämän jälkeen pullottaa puhtaisiin pulloihin. Suurempia määriä kannattaa mehustuttaa mehuasemilla”, Arktiset aromit -järjestöstä vinkataan.

Nektari on mehua, missä on marjojen kaikki osat mukana. Eli malto sekä kuoriosa. Nektari on käytännössä marjasosetta, jonka joukkoon on lisätty vettä.

”Marjat soseutetaan sauvasekoittimella tai puristamalla siivilän läpi. Marjakiloa kohden käytetään maun mukaan sokeria ja 2-4 dl vettä, jotka sekoitetaan marjasoseen joukkoon. Nektari voidaan säilöä pakastamalla, jolloin ei tarvita kuumennusta. Muutoin nektari pastöroidaan kuumentamalla 80-asteiseksi ja säilytetään viileässä.”

Paras tapa saada marjojen vitamiinit talteen on syödä ne heti tuoreeltaan tai pakastaa kokonaisina, ja sulattaa tarpeen mukaan. Muista oikeaoppinen sulatus hitaasti jääkaapissa tai vesihauteessa. Älä mikrota tai keitä marjoja pakasteesta.
Paras tapa saada marjojen vitamiinit talteen on syödä ne heti tuoreeltaan tai pakastaa kokonaisina, ja sulattaa tarpeen mukaan. Muista oikeaoppinen sulatus hitaasti jääkaapissa tai vesihauteessa. Älä mikrota tai keitä marjoja pakasteesta. Kuva: Seppo Saarentola

Apteekin kautta terveellisemmän mehun tekoon

Keväällä 2021 ilmestyneessä Kuplivaa kemiaa – kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan -kirjassa (Gaudeamus) pohditaan juomien valmistukseen liittyviä kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja.

Kirjan ovat kirjoittaneet Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia ja Helsingin yliopiston analyyttisen kemian dosentti Pekka Lehtonen, joka toimi pitkään myös Alkon laboratorionjohtajana.

Tekijät antavat kirjassa nerokkaan vinkin kotikeittiöön, jolla marjojen kovat rakenteet menevät rikki ja vitamiinit sekä flavonoidit saadaan paremmin talteen.

Ennen marjamehun valmistusta kannattaa poiketa apteekissa hakemassa pussillinen sitruunahappoa.

”Sitruunahapon tai viinihapon avulla voidaan marjoista valmistaa mehua ilman kuumennusta. Happo rikkoo marjojen kovat rakenteet ilman, että kuumennus tuhoaa vitamiinit.”

Sitruunahapolla on vaikutusta myös mehun väriin.

”Sitruuna- tai viinihapon avulla valmistettu mehu voi olla myös paremman väristä kuin höyrystämällä valmistettu.”

Älä tee hävikkiä – kuivaa tai hilloa kuoret talteen

Päädyt sitten tekemään mehua perinteisellä mehumaijalla, ämpärissä sitruunahapon kanssa tai tuoremehustamalla muista, että mehustuksesta ylijäänyttä marjojen kuorimäskiä ei kannata heittää pois.

Puristuksen jälkeen, kun siemenet ja kuoret jäävät siivilään, ne kannattaa hyödyntää kuivaamalla. Levitä seos ohueksi kerrokseksi sienikuivuriin leivinpaperin tai harson päälle. Kuivaa seos alle 40 asteessa yön yli. Kuivatun marjan kuori- ja siemenseoksen voi murskata tehosekoittimessa jauheeksi. Jauhetta voi sitten ripotella puuron, viilin, jugurtin tai jäätelön päälle.

Kuorimäskistä voi tehdä myös hilloa tai sen voi yhdistää johonkin sekahilloon. Sen voi myös käyttää erilaisten leivonnaisten täytteenä yhdessä pakaste- tai tuoreiden marjojen jatkeena.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Mehumaijalla höyrytetty mustaviinimarjamehu ei ole paras flunssankarkottaja – näin säästät marjamehun vitamiinit

Sinun täytyy kommentoidaksesi.