Ruoka

Kahvi on suomalaisten suosikkijuoma arkena ja juhlapäivinä – kokosimme tietopaketin kahvin valmistuksesta ja säilytyksestä

Kahvi on suomalaisten suosikkijuomia ja sillä on tärkeä rooli elämässämme niin arkena kuin juhlissa. Pieni pala kahvitietoutta piristää päivää ja saa sinut nauttimaan kahvista entistä enemmän!

Kahvi kuuluu aamuun, piristää iltapäivällä, sopii pullan pariksi ja ilahduttaa tietysti vierastarjottavana. Kokeile kahvia rohkeasti myös jälkiruokien ja leivonnaisten mausteena sekä suolaisissa ruoissa.

Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa eli 4–5 kupillista päivässä henkilöä kohden. Tämä tarkoittaa, että jokainen suomalainen kuluttaa keskimäärin 12 kiloa kahvia vuodessa.

Perinteisesti suomalaisten kahvinkeittimissä valuu vaaleapaahtoinen suodatinkahvi, mutta tummapaahtoinen kahvi sekä erilaiset erikoiskahvit maistuivat enenevissä määrin suomalaisille. Kesällä puolestaan siemaillaan erilaisia jääkahveja. 

Kaikki lähtee kahvipavuista

Kahvilla on pitkä historia. Se on pitkään ollut yksi maailman vaihdetuimmista hyödykkeistä ja Etiopiasta löydetty kahvikasvi eri lajikkeineen on levinnyt eri puolille maailmaa.

Kahvipuu tarvitsee trooppiset olosuhteet, minkä vuoksi se viihtyy päiväntasaajan lämmössä. Kahvin viljelyaluetta kutsutaan kahvivyöksi. Suurimpia kahvintuottajamaita ovat Brasilia, Kolumbia ja Vietnam. Kaiken kaikkiaan raakakahvia tuotetaan vuodessa 6–7 miljoonaa tonnia. 

Kahvilajeja on yhteensä yli 60, mutta kaksi niistä on noussut kaupallisesti merkittävään asemaan: Pehmeän makuinen ja vivahteikas arabica (Coffea arabica) on eniten viljelty laji, sillä se muodostaa 60 prosenttia maailman kahvintuotannosta. Voimakkaamman makuinen robusta (Coffea canephora) muodostaa noin 40 prosenttia maailman kahvintuotannosta ja se sopii tummapaahtoisiin kahveihin, kuten espressoon. 

Kahvipuut alkavat tuottaa 2–4 vuoden iässä kahvimarjoja, jotka kätkevät sisäänsä kaksi siementä eli kahvipapua. Kypsät kahvimarjat hehkuvat tummanpunaisina, jolloin ne ovat valmiita kerättäviksi joko käsin tai koneella. Poiminnan jälkeen kahvimarjoista erotetaan kahvipavut, jotka puhdistetaan ja kuivataan.

Kahvi: paahtaminen 

Paahtimoissa kahvipavut paahdetaan haluttuun paahtoasteeseen. Tällöin kahvisekoitukselle muodostuu oma makunsa, joka on jopa satojen eri aromiaineiden muodostama kokonaisuus. Paahtaminen vaikuttaa kahvin hapokkuuteen, makuun, jälkimakuun ja runkoon.

Paahtoasteet vaihtelevat eri yrityksissä, mutta perusperiaate on, että mitä pienempi paahtoaste, sitä vaaleampi paahtoaste on. 

Vaaleassa paahdossa kahviin muodostuu hapokkaampi maku kuin tummapaahtoisessa kahvissa. Tumma paahto puolestaan tuo parhaimmillaan kahvin makuun syvyyttä, mausteisuutta, lakritsisuutta, tummaa kaakaota sekä savuisuutta. 

Paahtamisen jälkeen kahvipavut jauhetaan käyttötarkoitukseen sopiviksi. Pannukahvi vaatii karkeamman jauhatuksen kuin suodatinkahvi, kun taas espresso saa olla hyvin hienojakoista. Joukkoon voidaan lisätä myös makuaineita, kuten vaniljaa, suklaata tai pähkinäaromia. 

Saisiko olla pikakahvia?

Pikakahvi on kahvia, joka valmistetaan lisäämällä pikakahvijauheen joukkoon kuumaa vettä. Nimensä mukaan tämä kahvi valmistuu nopeasti vaikka alkeellisissakin olosuhteissa, mökillä tai telttaretkellä. 

Pikakahvijauheen valmistus alkaa samalla tavoin kuin muunkin kahvin. Paahdetuista kahvipavuista uutetaan nestemäinen kahvitiiviste kuuman veden avulla. Pikakahvijauhe valmistetaan kuivaamalla kahvitiiviste yleensä sumutus- joskus myös pakastekuivausmenetelmällä. 

Pikakahvi sopii paitsi kahvijuoman valmistukseen, myös erinomaisesti leivontaan ja jälkiruokien mausteeksi.

Kahvi: valmistus

Tärkeää kahvin valmistuksessa on, että valitset valmistusmenetelmään jauhatukseltaan sopivan kahvin. Kahvipakkauksiin painetut symbolit kertovat, mille valmistusmenetelmälle kahvi sopii.

Valmistus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, minkälainen juoma kuppiin päätyy. Hyvän kahvijuoman lähtökohtana ovat raikas vesi, hyvin puhdistetut laitteet ja laadukkaat kahvipavut. Tärkeää on myös, että annostelet kahvin oikein.

Perinteistä vai trendijuoma?

Suodatinkahvi on Suomessa suosituinta, mutta kahvin voi kotioloissa valmistaa myös presso- tai mutteripannulla, perinteisellä tai automaattisella espressolaitteella tai vaikka kahvipannussa. Toiset tykkäävät erikoiskahveista, toiset jääkahveista.

Osa juo kahvin mustana, mutta moni lorauttaa joukkoon maitoa. Tavallisen lehmän maidon rinnalle löytyy nykyään paljon kasvipohjaisia vaihtoehtoja.

Lue myös Anna.fi: Vaalea vai tumma paahto – maku on aivan eri, mutta moni hämmästyy, kumpi onkaan vatsalle hellempi

Kahvi: säilytys 

Kahvi on parhaimmillaan muutaman viikon kuluttua sen paahtamisesta, ja vanhetessaan sen maku muuttuu. Jos jauhat kahvin itse, se kannattaa tehdä juuri ennen kahvin keittämistä. 

Kahvi pilaantuu nopeasti, jos sitä ei säilytetä oikein. Tämä johtuu siitä, että kahvi sisältää kasvisrasvaa, joka eltaantuu helposti. Pilaantumista nopeauttaa, jos kahvi on kosketuksissa ilman, lämmön, valon tai kosteuden kanssa.

Kotona kahvi kannattaa säilyttää omassa pakkauksessaan. Paketin voi sulkea vielä tiiviiseen kahvipurkkiin, jolloin kahviin ei pääse hajuja esimerkiksi muista elintarvikkeista. Kahvi säilytetään yleensä kuivassa paikassa huoneenlämmössä valolta suojattuna. Jos juot kahvia harvoin, voi paketin laittaa myös jääkaappiin tiiviisti suljettuna, jolloin kahvi säilyy pidempään tuoreena.

Jos kahvin käyttöön tulee  pidempi tauko, voi kahvin myös pakastaa. Nosta kahvi kuitenkin huoneen lämpöön ennen juoman valmistusta.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kahvi on suomalaisten suosikkijuoma arkena ja juhlapäivinä – kokosimme tietopaketin kahvin valmistuksesta ja säilytyksestä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.