Ruoka

Mesiangervo hurmaa salaateissa ja smoothieissa – katso vinkit villiyrtin käsittelyyn ja käyttöön

Mesiangervo on villiyrtti, jossa on kauniit valkoiset kukat ja huumaavan hunajainen tuoksu. Erityisen ihanasti se sopii jälkiruokien maustamiseen. Tutustu mesiangervoon ja nappaa parhaat vinkit käyttöön.

Mesiangervo eli niittymesiangervo on ruusukasvien heimoon kuuluva kasvi, jolla on valkoiset, voimakkaasti tuoksuvat kukat. Kasvin tunnistaa puolesta metristä reiluun metriin kasvavasta tanakasta varresta, rehevistä lehdistä ja huumavantuoksuisista kermanvaaleista kukista.

Kasvin suomalainen nimi viittaa sen sisältämään meteen ja käyttöön juomien mausteena.

Mesiangervon kasvupaikka 

Mesiangervo kasvaa yleisesti koko Suomessa aivan pohjoisimpia tunturipaljakoita lukuun ottamatta kosteilla niityillä, ojissa, rantapensaikoissa sekä lehtokorvissa ja letoilla. 

Mesiangervoa esiintyy myös suurimmassa osassa Eurooppaa sekä runsaasti Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Mesiangervo: Käsittely 

Mesiangervosta voidaan hyödyntää sekä kukkalatvat että lehdet. Kesä-heinäkuu on parasta aikaa kerätä mesiangervon kukkia. Sen lehdet ovat parhaimmillaan juuri ennen kukkimista, mutta niitä voi käyttää myös sen jälkeen. Kukat ovat parhaimmillaan juuri niiden avauduttua. 

Kerättävien lehtien tulee olla puhtaita, nuoria, terveitä ja vahingoittumattomia. Lehtien alimmaiset lehdykät riivitään ja lehden kärkiosa otetaan mukaan kokonaisena. Sen sijaan varren paloja tai lehtiruoteja ei oteta lehtien mukaan.

Kukinto katkaistaan kokonaisena alimman haaran tyvestä. Yleensä lehdet ja kukat kuivataan, mutta niitä voidaan käyttää myös tuoreena. Lehdet voidaan myös hiostaa eli rutistella rakenne rikki ja kuivata purkissa uunissa.

Mesiangervo: Käyttö

Ruokana mesiangervon lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintoa. Niitä voi laittaa mukaan salaattiin tai heittää smoothien joukkoon. Mesiangervon kukilla voi myös maustaa salaatteja tai keittoja.

Vaalean värisiä kukkalatvoja voi käyttää sellaisenaan jälkiruoissa, kakuissa ja leivonnaisissa tuomaan makeutta sekä marsipaania tai amarettolikööriä muistuttavaa makua. Kukista voi valmistaa myös makusokeria tai makusiirappia, jolla voi maustaa erilaisia herkkuja.

Teenä makea mesiangervo on parhaimmillaan sekoituksena. Sitä voi käyttää yhdessä vaikkapa mustaherukan lehtien kanssa. Teen tekoa varten mesi­angervon lehdet kannattaa kuivattaa tai hiostaa.

Huomaa, että mesiangervo sisältää salisyylihappoa, minkä vuoksi sitä ei pidä käyttää jatkuvasti. Allergisille, astmaatikoille tai aspiriiniherkille sitä ei suositella ollenkaan. 

Lue myös Anna.fi: Voikukka, kallioimarre, pihasaunio ja muut villiyrtit – ilmaista ruokaa luonnosta

Mesiangervo: Terveysvaikutukset 

Mesiangervon lääkkeelliset ominaisuudet huomattiin keskiajalla ja uudestaan kasvi otettiin käyttöön 1800-luvulla. Vuonna 1939 saksalaiset kemistit eristivät mesiangervon lehdistä tuntemattoman hapon, jolle annettiin nimeksi spireahappo. Toiset tiedemiehet puolestaan antoivat samalle hapolle nimen salisyylihappo

Myöhemmin spireahappoon opittiin lisäämään asetyyliryhmä, jolloin lääkevaikutukset pysyivät ennallaan, mutta sivuvaikutukset, kuten verenvuotojen aikaansaaminen vatsassa sekä hengityksen lamaantuminen vähenivät. Asetyylispireahaposta tuli lyhennettynä Aspirin, joka on maailman tunnetuin lääkemerkki.

Mesiangervon kukannupuissa oleva salisiini on tehokas kivunlievittäjä, puuduttaja ja tulehduksia estävä aine. Mesiangervoa onkin käytetty päänsärkyyn, hammassärkyyn, kihtiin, reumaattisiin oireisiin ja kuukautiskipuihin. Kansanlääkinnässä mesiangervoa on käytetty myös ripuliin, sillä paksu muhkurainen juurakko sisältää parkkiaineita.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Mesiangervo hurmaa salaateissa ja smoothieissa – katso vinkit villiyrtin käsittelyyn ja käyttöön

Sinun täytyy kommentoidaksesi.