Ruoka

Saitko käsiisi mesimarjoja, noita marjojen aristokraatteja? Näin käytät ja säilöt himoitun marjan 

Mesimarjan satokausi alkaa tavallisesti heinäkuun puolivälissä ja kestää elokuun loppuun. Torikojuilla kannattaa olla kärppänä, jos halajat päästä maistamaan marjaa.

Lempinimetkin sen kertovat. Marjojen aristokraatiksi ja metsien rubiiniksi kutsuttu mesimarja eli maamuurain (Rubus arcticus) on haluttu marja etenkin ravintoloissa ja juomatuotannossa.

Mesimarjalle ominainen hienostunut maku on peräisin sen sisältämästä yli 200 aromiyhdisteestä. Lisäksi vadelmaa muistuttavat, osahedelmistä koostuvat marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja terveydelle hyödyllisiä fenolisia yhdisteitä.

Torien marjanmyyntipisteissä marjoihin törmää kuitenkin harvoin, sillä aukeilla ja kosteilla alueilla, kuten pellon ja ojien pientareilla, suoniityillä ja koskemattomien metsien reunoilla, kasvava mesimarja harvinaistuu.

”Aiemmin kaskeaminen on edistänyt mesimarjan esiintymistä. Nyt kun pellot on salaojitettu, on hyvin vähän luonnonvaraisia mesimarjan kasvualueita”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Saila Karhu sanoo.

Lue myös: Saskatoon on makea vitamiinipommi – tee mehua ja piirakkaa marjanviljelijän pomminvarmoilla resepteillä

Mesimarjan kaupallinen viljely on Suomessa vähäistä

Mesimarjaan perehtynyt tutkimusprofessori Karhu arvioi, että viljelyala on alle viisi hehtaaria, vaikka kysyntää olisi enemmänkin.

Syynä on mesimarjan alttius satoa pilaavalle lehtihomeelle, jota vastaan tutkijat ovat aloittaneet taistelun jo 1960-luvulla. Tutkijat ovat risteyttäneet paremmin kasvitauteja kestävistä luonnonkannoista uusia lajikkeita ja kehittäneet satoa lisääviä viljelymenetelmiä.

”Parhaillaan Helsingin yliopistossa tutkitaan mesimarjan viljelyä muovisissa kasvutunneleissa, jossa kasvatusastiat voisi koota amppelimaisesti päällekkäin. Tällöin viljelyala saataisiin tehokkaasti käyttöön. Satomäärät ovat olleet kokeissa lupaavia”, Karhu sanoo.

Lue myös Anna.fi:stä: Etsitkö uusia ideoita marjasmoothieihin? Näistä ohjeista löydät niin uudet, raikkaat makuyhdistelmät kuin toimivat klassikotkin

Mesimarjan satokausi alkaa heinäkuussa – näin käytät marjat

Mesimarjan satokausi alkaa tavallisesti heinäkuun puolivälissä ja kestää elokuun loppuun.

Marjan väri ei ole tasainen, vaan voi vaihdella lajikkeesta riippuen tasaisen punaisesta, kellertävään ja vihertävään. Väri ei siis kerro välttämättä mitään marjan kypsyydestä.

”Kypsä marja on mehevä ja osahedelmiltään hieman pehmeäpintainen. Jos marja on kova ja kiinteä, se on yleensä vielä raaka”, Saila Karhu neuvoo.

Toisin kuin vadelma, mesimarja ei irtoa kannasta nykäistäessä. Siksi se poimitaan kantoineen.

Mesimarjan makua Karhu kuvailee hyvin aromaattiseksi ja vadelman kaltaiseksi mutta sitä voimakkaammaksi. Vahvan aromin vuoksi pienikin määrä mesimarjaa riittää antamaan makua.

Tuore mesimarja säilyy jääkaapissa vain pari päivää, joten se kannattaa hyödyntää nopeasti. Pakastaminen muuttaa marjan rakennetta pehmeämmäksi ja vetisemmäksi, joten yleensä marja säilötään hilloamalla tai mehustamalla.  Mesimarja sopii myös hyytelöihin, kiisseleihin ja likööreihin.

Hillotessa on hyvä huomioida, että mesimarja sisältää muiden luumarjojen, kuten lakan ja vadelman, tapaan isot siemenet. Jos siemenet haittaavat, ne voi siivilöidä soseutetusta hillosta ennen purkitusta.

Lehdet, versot ja marjojen kannat voi hyödyntää esimerkiksi yrttiteehen.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Saitko käsiisi mesimarjoja, noita marjojen aristokraatteja? Näin käytät ja säilöt himoitun marjan 

Sinun täytyy kommentoidaksesi.