Ruoka

Pakastaminen säästää rahaa, aikaa ja ruokahävikkiä – Satu, 54, pakastaa voipaketitkin: ”Pakastin on meidän ruokakauppamme”

Pakastaminen on hyvä tapa säilöä ruokia ja raaka-aineita. Pakkasessa säilyvät marjojen ja sienien lisäksi myös monet maitotuotteet. Satu Hartell jakaa parhaat pakastusvinkkinsä.

Marjojen pakastaminen on tuttu säilöntäkeino monessa suomalaisessa kotitaloudessa, mutta harvalla tulee mieleen pakastaa esimerkiksi maitotölkkiä tai voipakettia. Porilainen Satu Hartell, 54, pakastaa lähes kaiken levitteestä lähtien.

”Kananmunia tai porkkanaraastetta en ole ikinä pakastanut”, Satu sanoo.

Periaatteessa rasiaan rikottu kananmunakin kestäisi pakastamista. Piimää ei sen sijaan suositella pakastettaviksi, sillä se saostuu pakastimessa.

Porilaisen Sadun kahdesta pakastimesta löytyy tälläkin hetkellä muun muassa kaksi pakettia voita, seitsemän pakettia Oivariinia, viisi rasiaa paistettua jauhelihaa, viisi pussia leipää, neljä pussia katkarapuja, kaksi pakettia makkaraa, makkarapihvejä, possun sisäfileitä, broilerinfileitä, kolme noin 400–500 gramman palaa ruodittua lohta, 8 pussia dumplingeja, marjoja, sieniä, hedelmäpaloja sekä chili-, kevätsipuli- ja purjosilppua.

Pakastamisintoon on kolme syytä: rahan säästäminen, ruokahävikin torjuminen ja varautuminen.

Tarjoustuotteita pakastamalla säästää kuukaudessa satoja euroja – pakastin ei kuitenkaan saa olla ruokien esihautausmaa

Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan nelihenkisessä perheessä, jossa on 10- ja 14-vuotiaat lapset, ruokamenoihin kuluu keskimäärin 889 euroa kuukaudessa. Se on jopa puolet enemmän kuin Satu Hartellilla ja hänen puolisollaan meni kahden lapsen taloudessa. Kun nyt jo aikuiset lapset asuivat kotona, kauppakuittien summa pyöri noin 360 euron ja 520 euron välillä.

Satu säästää ostamalla tarjouksessa olevia elintarvikkeita ja pakastamalla niitä myöhempää käyttöä varten. Jos lähikaupassa on esimerkiksi kinkkusuikaleita, jotka maksavat 99 senttiä per paketti, päätyy muutama rasia kauppakärryyn, vaikka tuotteita ei kauppalistassa olisikaan ollut.

”On paljon asioita, joista ei voi säästää, kuten vakuutusmaksut, vuokra tai muut asumiskulut. Ruoka on yksi asia, mistä on mahdollista säästää – tienaapa sitten hyvin tai huonosti”, Satu perustelee.

Myös satokausikasvisten ja -hedelmien pakastaminen keventää lompakkoa, sillä kasvikset ovat edullisimmillaan silloin, kun ne ovat sesongissa.

Mitään ei Sadun mukaan kannata kuitenkaan pakastaa vain siksi, että jokin tuote on halpa. Jos kyseessä on elintarvike, jota perheessä ei tule käytettyä, ei sitä ole järkeä säilöä pakastearkunkaan uumeniin.

”En osta huonolaatuista leikkelettä, koska ne lentäisivät pakastimestakin roskiin. Pakastimen tarkoitus ei ole olla mikään ruokien esihautausmaa.”

Siitä päästäänkin seuraavaan Sadun pakastusvalttiin, ruokahävikin torjuntaan.

Pakastaminen pienentää ruokahävikkiä – myös juustonkannikat voi pakastaa

Ruoan heittäminen roskakoriin on turhaa tuhlaamista. Pakastaminen onkin Sadun mukaan mainio keino torjua ruokahävikkiä, sillä se pidentää elintarvikkeiden käyttöikää.

Itse hän pakastaa vajaat juustoraastepussit, jos niille ei ole parin päivän sisällä avaamisesta käyttökohdetta. Kokonaiset juustokimpaleet saattavat päätyä raasteeksi ja pakasteeksi, jos näyttää siltä, ettei niitä muuten ehtisi syödä ennen pilaantumista.

Tummuneet banaanit Satu siivuttaa ja pakastaa muiden hedelmien kanssa pussiin smoothieitä varten.

Jos kasviskeittoon tarvitsee vain 10 sentin pätkän purjoa, loppu menee pakkaseen, sillä vihanneslaatikkoon unohtunut purjonpala vain nahistuisi jääkaapissa.

Myös sellaiset ruoat, jotka eivät maistu puolisolle, päätyvät pakastimeen. Satu keittää itselleen esimerkiksi kattilallisen sose- ja linssikeittoa ja pakastaa sopan annosrasioihin, joita on helppo ottaa tarvittaessa sulamaan.

Pakastaminen ja esivalmistelu helpottavat ja nopeuttavat arkea

Yksi tärkein syy pakastamiseen Hartellien perheessä on varautuminen. Satu täydentää pakastimen sisältöä siinä missä jääkaappiakin. Kun pakastimessa on jatkuvasti perusraaka-aineita, ei kauppaan tarvitse poiketa yksittäisten raaka-aineiden vuoksi. Tämä säästää sekä aikaa että rahaa.

”Pakastin on meidän ruokakauppamme. Katson aina, mitä pakastimessa on, kun alan suunnitella, mitä laittaisin ruoaksi”, Satu sanoo.

Hän esimerkiksi maustaa ja paistaa kerralla isomman satsin jauhelihaa ja annostelee sen pakastusrasioihin. Tällöin valmis jauheliha on helppo ja nopea lykätä makaronilaatikon tai jauhelihakeiton sekaan. Jauhelihan pakastaminen on herättänyt ihmetystä.

”Minulle on sanottu, että pakastettu jauheliha maistuu kuivalta. Minusta se maistuu aivan samalta kuin se olisi juuri paistettu.”

Hartellit ostavat pakastimeen raaka-aineita myös juhlapyhiä ennakoiden, jotta he saavat varmasti tarvitsemansa tuotteet. Yhtenä jouluna perhe jäi ilman silakoita, kun ne loppuivat jouluviikolla lähikaupoista.

”Nyt minulla lukee kalenterissa jo marraskuussa ”muista silakkafileet”, jotta muistan ostaa ne pakastimeen etukäteen.”

Kun pakastinta tyhjentää säännöllisesti, sinne ei myöskään hautaudu vuosia vanhoja ruokia. Hartellien kotona pakastimessa ei ole mitään yli vuosi sitten pakastettua.

Lue myös Anna.fi: Kuinka kauan liha säilyy pakastimessa, entä leipä? Näin kauan eri ruoat säilyvät pakkasessa hyvinä