Ruoka

Poimi vinkit: Sikke Sumarin 5 suosituinta matkakohdetta

Keittokirjailija Sikke Sumari elää hyvästä ruoasta ja matkustaa sen perässä maailmalla. Parhaat paikat reissuilla löytää aviomies Tony Ilmoni.

”Matkoilla minulle tärkeintä ovat hyvä ruoka ja kulttuuri. Lähden matkalle aina kun voin. En tykkää matkustaa yksin, koska en ole niin sosiaalinen, että äityisin kaveriksi baarissa istuvan kanssa. Usein matkustan mieheni kanssa, joka suunnittelee matkat huolellisesti ja löytää parhaat paikat.

Matkaan aina uudelleen Italiaan

Olen käynyt eri puolilla Italiaa kymmeniä kertoja ja kaikkina vuodenaikoina. Ensimmäisen matkani tein jo 1970-luvulla. Maa on hyvän ruoan, monipuolisen kulttuurin, kauniiden vaatteiden, upean luonnon ja ihanien ihmisten mekka. Yksi suosikkikohteistani on Firenze. Se ei ole Italian ruokamaailman keskiössä, mutta kaupungissa on muutama ruokapaikka, joita voin suositella.

Cantinetta dei Verrazzanossa (Via dei Tavolini 18/20) tilaan usein crostini nerin eli kananpojanmaksasta tehdyllä tahnalla päällystetyn grillatun leivän.

Suosittelen lounastamaan Trattoria Mariossa (Via Rosina 2/R), jonne on nykyisin aina jono, mutta tarjolla on taatusti hyvää ja yksinkertaista italialaista ruokaa.

Ensi hetkestä 
Islannin lumoissa

Laskeuduin Reykjavikin lentokentälle ensimmäistä kertaa vuonna 2000. Tunsin maahan heti viehtymystä. Islanti on oudompi ja erilaisempi kuin mikään muu kokemani paikka.

Useammin kuin kerran olen suunnannut Islantiin maaliskuisille Food and Fun -messuille. Maailman parhaat keittiömestarit kokoontuvat Reykjavikiin ja valmistavat ravintoloissa ruokaa paikallisista raaka-aineista. Tunnelma ja ruoka ovat taivaissa.

Reykjavikissa saa hyvää ruokaa muutenkin. Palaisin Islantiin yhä uudelleen pelkästään Fjorurbodidin (Eyrarbraut 3a, Stokkseyri) hummerin takia. Ravintola sijaitsee pääkaupungista noin tunnin ajomatkan päässä. Matka kannattaa taittaa.

Islannin säästä sanotaan, että jos et pidä siitä, odota vartti. Sää muuttuu koko ajan.

Askeleen edellä Tukholmassa

Jollakin tavalla Tukholman ravintolat onnistuvat aina olemaan askeleen edellä suomalaisia.

Tukholma oli ensimmäinen ulkomaankohteeni ja käyn siellä ainakin kerran vuodessa. Joka kerta vierailen Östermalmin hallissa (Östermalmstorg). Leukani loksahtaa, kun katselen hallin tarjontaa, etenkin riistaa ja meren antimia.

Usein keskityn maistelemaan Tukholmassa juuri kala- ja äyriäisruokia. Raaka-aineet ovat tuoreita ja valmistus osataan hyvin.

Syön hallissa aina Gärdasissa perinteisen Toast Skagenin baarissa istuen. Ravintolassa söin kaikkien aikojen ensimmäisen toast skagenini ja vertaan kaikkia muita tähän. Useimmat häviävät kirkkaasti.

Yksi ravintolasuosikeistani on B.A.R. (Blasieholmsgatan 4A), josta saa husmanskostia, eli kotiruokaa ja erinomaisia merenherkkuja.

Uusi tuttavuus viime talvelta: Algarve

Vietin viime talvena seitsemän kuukautta Portugalin Algarvessa. Alue ja koko maa oli minulle uusi tuttavuus. Opin paljon portugalilaisista viineistä vieraillessani Alentejossa sijaitsevalla Malhadinha Novan viinitilalla (Herdade da Malhadinha Nova, Albernoa).

Siellä kaksi nuorta perhettä ovat raivanneet tilan tyhjästä ja erikoistuneet ekologiseen viiniin. Suosittelen viipymään tilalla muutaman päivän, jotta monipuolisista viini- ja ruokanautinnoista ehtii nauttia kunnolla.

Algarven parasta antia ovat sen loputtomat hiekkarannat. Talvikautena rannat olivat autiot, joten sain sauvakävellä siellä rauhassa.

En matkustaisi alueelle ruoan vuoksi. Peruskeittiö on tylsä, vaikka raaka- aineet ovatkin loistavia. Leivonnaisia rakastavana ihmisenä ihastuin kuitenkin pai kal liseen herkkuun Pastel de Nata -leivonnaiseen. Parhaat leivonnaiset maistoin lissabonilaisessa, Pastel de Nata -herkun keksineessä Pasteis de Belémissä (R. Belém, Lissabon).

Oli unohtumaton elämys maistaa Andalusian mustan possun lihaa. Maku oli jotain ihan muuta kuin tehokasvatettujen serkkujensa. Söimme jouluaterialla tammenterhoja syöneen ja vapaana vaeltaneen mustan possun Certo Ibéricon filettä. Sitä makua en unohda.

Saarenmaa on yhä rakas paikka

Joka kesä päätän, että tutustun Viron eri kolkkiin. Valitettavasti tuntemukseni on jäänyt edelleen pintapuoliseksi. Viro on minulle yhtä kuin Tallinna ja Saarenmaa.

Ostin Saarenmaan Muhun saarelta vanhan kalastajatilan Naminamasten (Simisti kula, Muhu), jossa vietän kesät järjestäen kokkauskursseja ja yöpymistä matkailijoille. Saarenmaalla parasta ovat luonto ja ihastuttavan vanhanaikainen tunnelma. Oman tutustumiskierrokseni tein aikoinaan hevosen selässä mieheni 50-vuotislahjaksi antamalla ratsastuksella. Suosittelen lämpimästi Tihusen ratsutilaa (Tihuse Hobuturismi talu, Muhu).

Tallinna kehittyy sellaista vauhtia, että hitaampaa hirvittää. Yövyn kaupungissa harvoin, mutta syön siellä lounaan meno- ja paluumatkallani Muhuun. Suosikkejani ovat Kohvik Moon, Fabrik, Pegasos, Rataskaevu 16 ja Sfäär. Uusia ravintoloita syntyy koko ajan.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 28/16.

Lue myös:

Matka: Paola Suhosen vinkit automatkalle Parhaat tärpit: matkavinkit Tallinnaan Poimi matkavinkit Prahaan – lähde tunnelmalliselle kaupunkilomalle