Ruoka

Punaviini tunnetaan tanniineista ja tietyistä rypäleistä – näin säilytät, tarjoat ja nautit suositun juoman

Punaviini on yksi maailman suosituimmista ja vanhimmista viinityyleistä. Tutustu yleisimpiin punaviineihin ja nappaa vinkit punaviinin ja ruoan yhdistämiseen.

Punaviini saa värinsä rypäleiden kuorista viinin valmistuksen aikana. Toisin kuin valkoviinirypäleet, punaisia rypäleitä ei poiminnan jälkeen puristeta vaan ne murskataan.

Viinin värisävyt ja värin syvyys voivat vaihdella paljon eri punaviinien välillä aina tumman violetista punaisen kautta ruskeaan ja mustanpunaiseen. Lopulliseen väriin vaikuttavat muun muassa viini ikä, rypälelajike sekä valmistusmenetelmä. 

Tuoreet viinit ovat usein väriltään violetteja. Iän myötä punaviini muuttuu tiilenpunaiseksi ja lopulta rusehtavaksi. Ikääntyessään punaviinit myös pehmenevät ja niiden makumaailma muuttuu moniulotteisemmaksi. 

Punaviinien makumaailma 

Tanniinit ovat viinille ryhtiä antavia ja hapettumiselta estäviä parkkihappoja. Tanniinisuus eli suun limakalvolle syntyvä kiristävä makutuntemus on punaviinin maun tunnusomaisin piirre.

Tanniineja on rypäleiden siemenissä, rangoissa ja kuoressa. Paras tanniini on kuorissa, joista se uutetaan viiniin. Lisäksi punaviiniin tarttuu tanniineja tammitynnyreistä, joissa se kypsyy.

Punaviinit voidaan jakaa viiteen makutyyppiin, joita myös Alko käyttää:

Jaottelu antaa suuntaa siitä, miltä viinit maistuvat, ja minkä ruokien kanssa eri punaviinit sopivat yhteen.

Nuorena punaviinit ovat usein runsaan marjaisia ja hedelmäisiä. Ikääntyessään tanniinisuus ja marjaisuus pehmenevät ja viiniin kehittyy uusia makuja. 

Lisäksi punaviinit voidaan luokitella kevyisiin, keskitäyteläisiin, täyteläisiin ja erittäin täyteläisiin. Täyteläisessä punaviinissä on usein tumma väri sekä runsas suutuntuma ja alkoholipitoisuus.

Punaviinien makuun vaikuttaa lukematon määrä tekijöitä, kuten viinin valmistus sekä ilmasto, maaperä ja käytetyt rypäleet. 

Suosituimmat punaviinirypäleet

Punaviinit voivat olla yhden rypäleen lajikeviinejä tai kahden tai useamman rypäleen sekoitteita. Suosituimpia punaviinirypäleitä ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah ja Pinot Noir.  

Cabernet Sauvignon 

Cabernet Sauvignon on yleisin punaviinin valmistukseen käytetty rypäle. Se on kotoisin Ranskan Bordeaux’sta, mutta viihtyy hyvin myös lämpöisemmillä alueilla, kuten Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Chilessä Cabernet Sauvignonin osuus punaviinin tuotannossa on lähes puolet. 

Cabernet Sauvignon -rypäleissä on runsaasti siemeniä, minkä vuoksi niistä valmistetut viinit ovat usein erittäin tanniinisia, ryhdikkäitä ja rotevia. Tuoksusta voi erottaa muun muassa mustaherukkaa, minttua ja tummaa kirsikkaa. 

Cabernet Sauvignon -rypäleistä valmistetut viinit sopivat erinomaisesti pihveille, riista- ja nautaruoille sekä kypsille juustoille. 

Merlot

Myös Merlot on kotoisin Ranskan Bordeaux’sta, jossa rypäleestä tehdään usein sekoiteviinejä. Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa rypäleestä tehdään enemmän puhtaita Merlot-viinejä. 

Koska Merlot-rypäleessä on ohut kuori ja vain vähän siemeniä, viinit eivät ole kovin tanniinisia ja niitä pidetään usein niin sanotusti helppoina viineinä. Tunnusaromi on luumuinen ja aromissa voi havaita usein myös vadelmahillon ja vaniljan aromeja. 

Merlot-viinit sopivat vaaleille lihoille, kevyesti maustetulle punaiselle lihalle sekä kasviksille ja grilliruoilla.

Syrah/Shiraz

Syrah ja Shiraz ovat täysin sama rypälelajike. Nimi Syrah on käytössä etenkin lajikkeen kotikonnuilla Ranskassa, Shiraz taas on yleisesti käytössä Australiassa. 

Suurista ja syvänsinisistä Syrah-rypäleistä tehdyt viinit ovat yleistäen muhkeita ja maanläheisiä ja niistä saadaan täyteläisiä, tanniinisia ja ikääntymistä kestäviä viinejä. Syrah’n tyypillisiä vivahteita ovat etenkin tumma marjaisuus sekä tammen antamat sävyt, ja viineissä voi erottaa mausteiden, kahvin sekä suklaan aromeja. 

Syrah-viineissä on usein savun aromeja, minkä vuoksi ne ovat hyvä valinta riistalle sekä grilliruoille. 

Pinot noir

Pinot noir on yksi arvostetuimmista rypälelajikkeista. Pinot Noir -rypäleet tuottavat elegantteja, hapokkaita ja väriltään helakanpunaisia viinejä. 

Ilmasto ja maaperä vaikuttavat suuresti Pinot Noirin makuun, joka voi olla niin marjaisan kepeä kuin syvän multainenkin. Aromeissa voi erottaa punaisia marjoja, raparperia, savua, pippuria ja multaisuutta.

Pinot noir -rypäleestä valmistetut viinit ovat hyvä valinta vaaleille lihoille, rasvaisille kaloille, kasvisruoille ja sienille.

Punaviini: Alkoholi- ja energiapitoisuus 

Punaviinien alkoholipitoisuus on yleensä 11-15 tilavuusprosenttia. Punaviinejä valmistetaan myös matala-alkoholisena sekä alkoholittomana.

Desilitrassa punaviiniä on energiaa 70 kcal eli 12 cl lasillinen punaviiniä sisältää energiaa 85 kcal ja 16 cl 113 kcal.

Punaviini: Tarjoilulämpötila 

Punaviinit kannattaa tarjota mieluummin hieman viileinä kuin lämpiminä, sillä lämpötila kohoaa nopeasti lasissa.

Liian lämpimänä tarjoillussa punaviinissä korostuu tyypillisesti alkoholin maku, joka saattaa peittää muita makuja alleen. Viileämpänä viini maistuu raikkaammalta ja tasapainoisemmalta, ja sen tanniinit, hapot sekä alkoholi tuntuvat kevyemmiltä ja miellyttävämmiltä. Tosin liian viileänä tarjottu punaviini menettää herkästi makuominaisuuksiaan.

Punaviinin tarjoilulämpötilan suhteen voi pitää nyrkkisääntönä, että mitä kevyempi eli vähemmän täyteläinen punaviini on kyseessä, sitä kylmempänä se kannattaa tarjoilla. Tuoreiden ja kevyiden punaviinien tarjoilulämpötila on  14–16 °C. Täyteläisemmät punaviinit nautitaan hieman huoneenlämpöä viilelämpinä noin 16-18 asteisina.  

Parhaan punaviininautinnon saa irti, kun viinin muistaa antaa levätä pullon avaamisen jälkeen ennen kaatamista laseihin. Viinin aromit avautuvat ja pyöristyvät juoman saadessa happea.

Punaviini: säilyvyys 

Pullollista punaviiniä ei ole välttämätöntä juoda kaikkea kerralla. Ihanteellista olisi kuitenkin nauttia punaviini päivän kahden sisällä. Viinin säilyvyyteen vaikuttaa paljon se, minkä verran pullossa on viiniä jäljellä. Avattu pullo kannattaa tyhjiöpumpata, sulkea korkilla ja säilyttää viileässä – eli kotioloissa jääkaapissa.

Erityisesti nuori, tanniininen ja voimakasalkoholinen punaviini säilyy useamman päivän avaamisen jälkeen. Sen sijaan jo ikääntyneet punaviinit on hyvä nauttia loppuun mahdollisimman pian avaamisen jälkeen.

Viini ja ruoka 

Hyvä yleisohje punaviinin ja ruoan yhdistämiselle on, että mitä tanniinisempi, rotevampi ja ikääntyneempi punaviini on, sitä vahvemman ruoan se vaatii. 

Punaviini yhdistetään usein lihan kanssa. Hyviä ruokia vahvoille punaviineille ovat naudasta, lampaasta ja riistasta tehdyt pihvit, padat ja grilliruoat sekä voimakkaat juustot. Mausteisessa marinadissa pyöräytetylle grillipihville kannattaa valita esimerkiksi hillomaisen pehmeä shiraz ja toisaalta pitkään haudutetulle lihapadalle tätä keveämpi, hapokas punaviini.

Punaviini sopii hyvin myös kalan, erityisesti rasvaisen lohen ja nieriän kaveriksi. Kalalle sopivia punaviinejä löytyy erityisesti marjaisa & raikas -makuluokasta. Valitse kalalle punaviini, joka ei ole kovin tanniininen. Esimerkiksi Pinot Noir on tarpeeksi kevyt rypäle kalalle ja äyriäisille.

Kevyet ja keskitäyteläiset punaviinit sopivat hyvin kasvisruoalle. Yhdistä vaikkapa Pinot Noir ja sieniruoat, Merlot ja grillatut vihannekset sekä Sangiovese sekä siitä tehdyt Chianti-viinit ja tomaattikastike.

Punaviini ruoanvalmistuksessa

Punaviiniä kannattaa lorauttaa paitsi lasiin, myös ruokien joukkoon. Jos viiniä uhkaa vanheta pullon pohjalle, hyvä niksi on pakastaa tähteet jääpalamuottiin ja käyttää punaviinikuutiot myöhemmin ruoanlaitossa.

Punaviini liha- ja pataruoissa

Punaviini antaa uskomatonta syvyyttä hissukseen haudutetuille lihapadoille. Kokkaa viikonloppuaterialle klassinen coq au vin, burgundinpata tai lammaspata stifadon tapaan

Naudan poski punaviinissä haudutettuna on hurmaava herkku juhlaan ja viikonloppuun. Luumut tuovat tuhtiin poskipataan ja sen liemeen täyteläisyyttä ja pehmeyttä.

Punaviini antaa syvyttää pastaruoille

Jos punaviiniä on jäänyt tähteelle, kannattaa sitä lisätä myös erilaisiin pastaruokiin. Hauduttele hissukseen suussa sulava ragu tai rikasta arkinen siskonmakkarapasta tilkalla punaviiniä. Myös härkäpapulasagneen tilkka punaiviiniä antaa mahtavan makulisän.

Jälkiruoat ja leivonnaiset

Suklaakakku punaviinillä höystettynä on täydellinen joulupäivän kahvikakku. Supermehevä leivonnainen kruunataan punaviinillä terästetyllä suklaakuorrutteella. 

Punaviinissä haudutetut päärynät ovat joulunajan helpoin jälkiruoka. Näyttävät päärynät tarjoillaan Jaloviinalla ja vaniljalla maustetun kermavaahdon kera.

Glögijäädykkeen pohjana käytettävän glögin joukkoon voit lisätä makua antamaan punaviiniä, teetä, appelsiinimehua, sitruunamehua sekä appelsiinin ja sitruunan kuorta. 

Punaviinipohjaiset juomat

Käytä punaviiniä erilaisten juomien pohjana. Tummasta kaakaosta, maidosta ja punaviinistä tehdään herkullinen punaviinikaakao, joka saa villasukat pyörimään jaloissa. 

Ranskalainen kuuma viini eli vin chaud maustetaan appelsiinilla, karpaloilla ja kanelilla. Helppo punaviinipohjainen juoma tuo juhliin tuulahduksen tunnelmaa Pariisin joulutoreilta. 

Appelsiininen, punaviinillä ja rommilla terästetty hehkuviini haastaa perinteisen glögin. Hehkuviinin juuret ovat Saksassa, missä sitä tarjotaan Glühweinin nimellä.

Lue myös Anna.fi: Parhaat viinit joulupöytään – tässä alle 15 euron löydöt!

Kommentoi

Kommentoi juttua: Punaviini tunnetaan tanniineista ja tietyistä rypäleistä – näin säilytät, tarjoat ja nautit suositun juoman

Sinun täytyy kommentoidaksesi.