Ruoka

Riesling on yksi suosituimmista valkoviineistä – pirtsakka seurustelujuoma maistuu sellaisenaan ja erityisen hyvin kalaruokien parina

Riesling on valkoisista rypälelajikkeista maineikkaimpia. Suosion taustalla on rypälelajikkeen monipuolisuus sekä pirteän hapokas makumaailma, joka sopii yhteen hyvinkin erilaisten ruokien kanssa. Opi lisää Rieslingistä ja katso Riesling-viinivinkit.

Riesling on Saksan kaikkein tärkein rypälelajike, joka kasvaa kaikilla maan viinialueilla. Lisäksi sitä viljellään muun muassa Ranskan Alsacessa,  Itävallassa, Pohjois-Italiassa, Tšekeissä, Moldovassa ja Romaniassa.

Riesling hurmaa monipuolisuudellaan

Riesling on monipuolinen lajike, josta saadaan hyvin monen tyylisiä viinejä. Makumaailma riippuu pitkälti rypäleiden kasvuympäristöstä ja rypäleiden kypsyysasteesta. Lisäksi riesling peilaa hyvin myös viinintekijänsä tyyliä. 

Rypäleistä voi tehdä kaikkea aivan kevyistä ja hedelmäisistä viineistä upeisiin makeisiin jälkiruokaviineihin. Eikä riesling ole vain valkoviinejä varten, vaan sitä käytetään myös kuohuviinien valmistukseen. 

Rieslingistä voi usein tyypillisesti haistaa ja maistaa hedelmäisiä aromeja: omenaa, persikkaa, aprikoosia ja sitrusta. Kypsissä viineissä saattaa olla hieman petroolinen vivahde, mikä on monelle klassisen rieslingin tunnistettava piirre. 

Korkea hapokkuus tekee viinistä hyvin ikääntyvän, ja aivan edullisimpia rieslingejä lukuun ottamatta niitä voikin kellaroida huoletta pitkään. Rieslingejä ei yleensä kypsytetä tammitynnyreissä, vaan ruostumattomissa terästankeissa, jolloin kukkeat ja hedelmäiset aromit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.

Riesling yhdessä ruoan kanssa

Riesling tarjoaa eri tyyleillään sopivan kumppanin lähes mille tahansa ruoalle, unohtamatta tietenkään hyvin miellyttäviä seurusteluviinejä. Erityisesti pirteähappoisesta rypälelajikkeesta valmistetut kuivat riesling-kuohuviinit valloittavat raikkaudellaan ja sopivat ennen ateriaa tarjottavaksi ruokahalun herättäjäksi. 

Kuivat rieslingit toimivat erinomaisesti erityisesti kala- ja äyriäisruokien kanssa. Kokeile yhdistää suomalaiset vaalealihaiset järvikalat, kuten kuha, siika ja ahven kuivan rieslingin kanssa. 

Puolikuivat tai puolimakeat rieslingit puolestaan rauhoittavat tulisen ruoan poltetta ja siksi ne kannattaa parittaa vaikkapa mausteisen aasialaisen ruoan kanssa. 

Makeilla rieslingeillä on paikkansa erityisesti suolaisten juustojen sekä makeiden hedelmäjälkiruokien rinnalla.

Lue myös Anna.fi: 6 x paras valkoviini joulupöytään

Riesling-viinien tarjoilulämpötila

Riesling, kuten muutkin vaaleista rypäleistä valmistetut viinit ovat parhaimmillaan viilennettyinä. Kuivat ja kuivahkot rieslingit tarjotaan 10–12 asteisina. Makeiden ja makeahkojen viinien tarjoilulämpötila on 8–10 °C. 

Rieslingit on parempi tarjota hieman viileinä kuin lämpiminä, sillä juoma lämpenee nopeasti lasissa. Liian kylmänä tarjottuna juoma menettää kuitenkin osan makuominaisuuksistaan.  

Säilyvyys avattuna

Rieslingien säilyvyyteen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten paljon pullossa on viiniä jäljellä. Avattu pullo kannattaa tyhjiöpumpata, sulkea korkilla ja säilyttää jääkaapissa.

Nuori ja hapokas viini säilyy hyvänä useita päiviä avaamisen jälkeen. Pisimpään säilyvät valkoviinit, joissa on happojen lisäksi makeutta. Makeat rieslingit voivatkin säilyä jopa viikkoja käyttökelpoisina.