Runebergintorttu on mantelisen mehevää

Johan Ludvig Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta.  Silloin on tapana nauttia kansallisrunoilijan mukaan nimettyjä runebergintorttuja.

runebergintorttu

Runebergintorttu on mantelirouheella, kardemummalla sekä keksi- tai piparimuruilla höystetystä murotaikinasta valmistettu leivos.

Tortuista tulee meheviä, kun ne kostutetaan kypsinä vesi-arrakkipunssi – tai vesi-rommiseoksella.  Herkkupala viimeistellään vadelmahillolla, joka ympyröidään sokerivesikuorrutuksella.

Konditorioiden valmistamat runebergintortut ovat usein sylinterinmuotoisia. Kotitekoiset tortut saa tehtyä kätevästi muffinivuoissa. Torttutaikinan voi kypsentää myös suorakaiteen muotoisessa vuoassa ja leikata siitä neliön muotoisia runebergintorttuja. Juhlava tarjottava on myös kakkuvuossa valmistettu Runebergin päivän kakku.

Uskomus siitä, että runebergintortun kehitti J.L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, on monille tuttu.  Todennäköisesti asia on kuitenkin niin, että alkuperäinen runebergintorttu on porvoolaisen kondiittorimestari Lars Asteniuksen 1840 luoma torttu.

Leivos nimettiin J.L. Runebergin mukaan, koska hänellä oli tapana nauttia leivoksia aamiaisella punssin kera.  Fredrika Runeberg valmisti miehelleen vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksinmuruista ja manteleista leivottuja torttuja, jotka viimeisteltiin omenahillolla.

Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevan reseptikirjan ruokaohjeita ja  tuon ajan kotitalousvinkkejä on koottu Porvoon museon sekä suomeksi että ruotsiksi julkaisemaan Fredrika Runebergin reseptikirjaan.

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.