Ruoka

Vadelma on loppukesän herkkumarja – kurkkaa ihanimmat vadelmaiset jälkkärit ja leipomukset

Vadelma on suomalaisten suosikkimarjoja. Vattu maistuu parhaalta tuoreena sellaisenaan ja ihastuttaa monenlaisissa leivonnaisissa. Lisäksi vadelmasta valmistuvat myös itsetehdyt hillot, mehut ja kiisselit.

Vadelma on pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa esiintyvä vatukoihin kuuluva monivuotinen puolipensas.

Villivadelmasta on jalostettu puutarhavadelmalajikkeita, joita on viljelty 1800-luvulta lähtien. Puutarhavadelma on luonnonvadelmaa suurempi, koostumukseltaan kiinteämpi ja maultaan hieman happamampi. 

Vadelmat sisältävät paljon sokereita, omena- ja sitruunahappoa sekä aromiaineita, minkä vuoksi marjat ovat aromikkaita ja herkullisia. Hienostuneen makunsa vuoksi vadelmaa pidetään arvokkaana marjana.

Kuten rakkaalla lapsella myös vadelmalla on monta nimeä. Karjalassa vadelmaa kutsutaan vaapukaksi, pohjoisessa Suomessa vaaraimeksi. Etelä-Suomessa vadelmaa kutsutaan hallaimeksi. Vattu on vadelman valtakunnallinen lempinimi.

Milloin vadelma on kypsä? Milloin on vatun satokausi?

Sekä villivadelmilla että viljellyillä vadelmilla satokausi on pitkä ja se kestää heinäkuusta aina syyskuuhun asti. Parhaimmillaan vadelmasato on kuitenkin heinäkuun loppupuolelta elokuun loppuun. 

Vadelmalla on monivuotinen juurakko, mutta versot ovat kaksivuotisia ja toisena vuonna kukkivia. Siten myös marjat kehittyvät vasta toisen vuoden versoihin. Tyypillisiä luonnonvaraisen vadelman kasvupaikkoja ovat hakkuuaukiot, kivikot, sähkölinjojen alusmaat, lehtimetsät, ojien reunat, purojen ja jokien varret, metsänlaidat sekä tienvarret.

Kuinka pitkään vadelmat säilyvät?

Vadelmat ovat parhaimmillaan tuoreina. Marjat pilaantuvat nopeasti ja siksi ne kannattaa laittaa mahdollisimman pian jääkaappiin 2–4 °C lämpötilaan tai tarpeen tullen myös pakastaa. 

Marjojen pakastamisessa valtteja ovat nopeus ja mahdollisimman kylmä pakastuslämpötila, joka takaa sen, että marjat pakastuvat ja sulavat kokonaisina. Siten myös C-vitamiini säilyy parhaiten. 

Muutoinkin vadelman käsittely kannattaa jättää mahdollisimman vähälle. Esimerkiksi luonnosta poimittua vadelmaa ei kannata huuhdella, sillä marjat imevät itseensä helposti vettä ja menettävät samalla makuaan.

Mitä tehdä vadelmasta?

Vadelma maistuu siltään tai vaikkapa viilin, jogurtin, puuron tai jäätelön kera sekä erilaisissa marjasalaateissa. Vadelmat sopivat loistavasti myös leivontaan, kuten kakkuihin, piirakoihin, leivoksiin sekä kääretorttuihin. 

Jos vadelmasato on runsas, kannattaa vadelmia myös säilöä. Perinteisen hillon lisäksi vadelmasta kannattaa tehdä myös mehua tai hyvin jääkaapissa säilyvää kiisseliä. 

Vadelman lehdistä voi puolestaan hauduttaa teetä, jota käytetään edelleen kuumerohtona. Sata grammaa vadelman lehtiä sisältää 400 milligrammaa C-vitamiinia ja kasvupaikasta riippuen jopa enemmänkin.

Jos mietit mitä tehdä vadelmasta, kokosimme alle valloittavimmat vadelmareseptit.

Vadelma sulostuttaa kakut ja kääretortut 

Vadelma viihtyy erinomaisesti erilaisissa kakuissa! Vadelmalle sopivia makupareja ovat erityisesti raikas sitruuna, tuhti tumma suklaa sekä pehmeä valkosuklaa. Kokeile vadelmaa kermakakussa yhdessä kinuskin kanssa tai jäädytä marja valloittavaksi jäädykekakuksi. Vadelma maistuu ihanalta kaikissa kakuissa.

Juustokakku on juhlapöydän kunkku, joka vain paranee, kun se maustetaan vadelmilla. Vadelmajuustokakku paistetaan amerikkalaiseen tapaan uunissa.

Vähintään yhtä ihana idea on sujauttaa vadelma kääretortun kierteisiin. Suklainen marenkikääretorttu eli pavlovarulla on ihana yhdistelmä makeaa suklaata, raikkaita vadelmia ja kuohkeaa marenkia. Suklaakääretortussa puolestaan on kääretortun täyte ja mokkapalojen kuorrutus. Nam!

Leivo vadelma piirakkaan

Piirakoihin vadelma kannattaa leipoa yhdessä mustikan, persikan tai muiden punaisten marjojen kanssa. 

Ricotalla täytelöitetty vadelmapiirakka tehdään perinteistä mamman marjapiirakan ohjetta mukaillen, mutta kermaviilin korvaa italialainen ricotta-juusto. Murea muropohja ja samettinen täyte ovat ihania yhdessä.

Monta tapaa laittaa suut makeaksi vadelmilla

Tokihan vadelma sopii moneen muuhunkin makeaan leivontaan. Suussa sulavat vadelmablondies-leivokset valmistuvat vadelmasta ja valkosuklaasta. Blondiet ovat vaalea versio brownies-klassikkoleivoksista.

Vadelmaiset valkosuklaaskonssit ovat herkullisia pikaleivonnaisia, joita voidaan nauttia aamu- tai iltateen kanssa. 

Nopeat vadelmaviinerit leivot yllätysvieraille hetkessä. Vaivattomasti valmiista voi- tai lehtitaikinasta valmistettavat viinerit kuorrutetaan mantelimassalla ja vadelmilla.

Jälkiruoat vadelmasta

Pehmeä vadelmajälkkäri kruunaa aterian ja selättää myös pienen makean mieliteon. Kokeile vaikka jäätelöä – se on helppo valmistaa myös ilman jäätelökonetta. 

Vadelman makeus ja raikkaus sopivat mainiosti myös mousseen. Sen valmistus on helppoa, mutta liivatteen hyytymiseen kannattaa varata tovi aikaa. 

Nauti vadelmaa välipalaksi

Vadelmista kannattaa tehdä myös puuroa. Perinteinen vispipuuro onnistuu loistavasti myös makeasta vadelmasta. Tuorepuuro syntyy pikapikaa ja on loistava vaihtoehto kiireaamuihin.

Isoäidin hapatettu kaurakiisseli eli kiesa lohkeilee ihanasti ja maistuu valloittavasti vadelmille. Vanhan ajan resepti on peruja karjalaisen isoäidin keittokirjasta. Kiesaa kutsutaan nykyisin trendikkäästi vegaaniseksi itse tehdyksi hapankaurajogurtiksi.

Säilö vadelma talven varalle

Jos vadelmasato on runsas, kannattaa vadelmia myös säilöä myöhempää käyttöä varten. Tee vadelmista hilloa ja mausta se vaikka balsamiviinietikalla tai yhdistä vattu mustaherukan, viinimarjojen tai mustikan kanssa. 

Perinteisen hillon lisäksi vadelmasta voi tehdä myös mehua tai keittää ihanaa vadelmacurdia. Vadelmacurd on herkku, joka sopii täydellisesti jäätelön kylkeen tai kruunaamaan aamiaisjogurtin. Kokeile curdia myös piiraan täytteenä!

Lue myös Anna.fi: Mehevään marjapiirakkaan saa vaihtelua täytteillä – kokeile marjojen pariksi kookosta, tuorejuustoa, marenkia tai rahkaa

Onko vadelma terveellistä?

Vadelma lukeutuu metsien kuitupitoisimpiin marjoihin. Sata grammaa vadelmia sisältää 3,7 grammaa kuitua. Noin kahdessa desilitrassa vadelmia on siis saman verran kuitua kuin kahden ja puolen desin annoksessa kaurapuuroa. Suurin osa vadelman kuidusta on liukenematonta, mikä edistää vatsan toimintaa.

Vadelma sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, kuten magnesiumia ja mangaania. C-vitamiinia vadelmat sisältävät 20 mg sataa grammaa kohden ja parista desilitrasta vadelmia saa saman verran C-vitamiinia, kuin yhdestä mandariinista. Vatuista saa myös A-, K- ja E-vitamiineja sekä B-ryhmän vitamiineista erityisesti folaattia. 

Vadelmat, kuten muutkin marjat, sisältävät runsaasti erilaisia, terveydelle hyödyllisiä polyfenoleja. Korkean polyfenolipitoisuuden vuoksi marjoilla on hyvä antioksidanttiteho. Säännöllinen marjojen syönti on eduksi erityisesti sydän- ja verisuoniterveydelle sekä aivojen terveydelle.

Parhaan hyödyn vadelman terveysvaikutuksista saat, kun popsit marjoja tuoreena pari kourallista päivässä.

Juttua on muokattu ja lisätty reseptilinkkejä 14.8.2023.