Mikään ei maistu paremmalta kuin itse tehty laskiaispulla. Koverrettuun pullan alaosaan voi kätkeä sekä hilloa että mantelimassaa – jos sattuu kuulumaan siihen joukkoon, joka pitää molemmista täytteistä.

Laskiaispulla tuli tunnetuksi Ruotsissa jo 1600-luvun lopulla. Tuolloin pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla. Nykyisenlainen mantelimassatäytteinen laskiaispulla ilmaantui ruotsalaisiin keittokirjoihin 1700-luvun lopussa, jolloin se oli varakkaan kaupunkilaisväestön herkku.

Helsinkiläisistä konditorioista sai mantelimassaa ja valmiita mausteilla tai marsipaanilla täytettyjä laskiaispullia 1800-luvun puolivälissä. Ennen pitkää siitä tuli koko kansan laskiaisherkku. Herrasväki arvosti mantelimassatäytettä, maalaisten makuun oli pullan kera nautittu kuuma maito.

Edelleen, kun laskiaispullamieltymyksistä puhutaan, jakaantuvat mielipiteet kahtia: hillolla maidon kanssa tai marsipaanitäytteellä. Kun leipoo pullat itse, voi tehdä kumpiakin versiota.

Perinteisten laskiaispullien ohjeella syntyvät sekä hillo- että mantelimassatäytteiset pullat. Modernit laskiaispullat täytetään mantelimassalla ja vaaleanpunaisella vadelmakermavaahdolla.

Laskiaispullat kevyesti

Kaloreita karttelevankaan ei tarvitse jättää laskiaispullaa väliin, sillä leivonnainen onnistuu myös kevennettynä versiona. Itse pulla on vähärasvainen, ja jos käyttää täytteenä vähäsokerista hilloa tai pakastemarjoja, välttyy turhilta kaloreilta.

Mantelimassa ja kermavaahto sen sijaan sisältävät runsaasti energiaa. Kermavaahdon tilalle löytyy kaupasta nykyisin tuntuvasti kevyempiä vaihtoehtoja, esimerkiksi vaahtoutuvia vaniljakastikkeita. Vaniljavaahtoa voi keventää vielä sekoittamalla siihen maitorahkaa.

Lue myös:
Laskiaispulla on keskitalven herkku
Hernekeitto ravitsee
Blinit maistuvat myös kotona
Laskiainen on koko perheen talvijuhla

Lähde: Uusi Ajantieto, Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen, J.U.E. Lehtonen, WSOY