Rikkaruohoja pursuileva takapiha muuttuu ilmaiseksi vitamiinikeitaaksi, kun opettelet hyödyntämään villikasveja. Villiyrtteihin tutustuminen on helppo aloittaa viidestä tutusta kasvista, jotka ovat suomalaisen luonnon superfoodeja.

1. Nokkonen on rautainen ravinnelisä

100 grammassa tuoretta nokkosta on 4,4, milligrammaa rautaa eli lähes neljä kertaa enemmän kuin pinaatissa. Nokkosessa on myös runsaasti kaliumia, A-, C-, E- ja K-vitamiinia, kuitua ja vastustuskykyä vahvistavia karotenoideja.

Sekä nokkosen lehdet että varret voi käyttää, ja polttavuus katoaa, kun nokkoset kiehauttaa tai kuivaa. Ryöpätyt ja kuivatut nokkoset voi pakastaa. Nokkoset kannattaa poimia alkukesällä, sillä loppukesällä ne muuttuvat kitkeriksi.

Nokkostee

Näin hyödynnät nokkosta ruoanlaitossa:

Nokkosta voi käyttää pinaatin ja yrttien tavoin leivonnaisissa, letuissa, levitteissä, pastoissa, munakkaissa, salaateissa, keitoissa ja pirtelöissä.

Nokkospasta on huipputerveellinen pikaruoka. Myös nokkoskeitto valmistuu nopeasti ja maistuu ruisleivän ja keitettyjen munien kanssa. Nokkosletut ovat hyvä tapa tutustuttaa lapset nokkosruokiin. Feta-nokkosmuhennos maistuu kalan kera ja sellaisenaan.

Suosi nokkosta myös rohtona:

Ravinteikas nokkonen parantaa vastustuskykyä. Nokkosen uskotaan ehkäisevän eturauhas- , virtsatie- ja munuaisvaivoja, ja se lievittää ihottumaa ja päänahan hilseilyä.

Sekoita kourallinen tuoreita tai ruokalusikallinen kuivattuja nokkosenlehtiä veteen ja keitä 5 minuuttia. Voit juoda teen tai käyttää sitä kasvovetenä tai hiustenhuuhteluaineena. Kuivattuja lehtiä voi sekoittaa myös kylpyveteen.

2. Piharatamo on luonnon oma laastari

Piharatamon sisältämä allantoiini pehmentää ihoa ja nopeuttaa ihosolujen muodostumista, aukubosidi-glykosidi taas tuhoaa bakteereja. Lehtiä voi käyttää haavojen, ihottuman ja aknen hoitoon.

Piharatamoa voi myös syödä, ja sen uskotaan edistävän ruoansulatusta ja lievittävän yskää. Ratamon maku on parhaimmillaan alkukesällä. Lehdet pitää pestä huolellisesti ennen käyttöä.

Piharatamo

Näin hyödynnät piharatamoa ruoanlaitossa:

Lehtiä voi käyttää kuten salaatteja tai pinaattia. Voit muokata intialaisesta palak paneer -pinaattimuhennoksesta suomalaisen version korvaamalla pinaatin piharatamolla. Lehtiä voi silputa vihreän kesäpiirakan täytteeksi tai raikkaiden salaattien koristeeksi.

Suosi piharatamoa myös rohtona:

Huuhdellun piharatamonlehden voi asettaa haavan päälle rauhoittamaan ihoa. Finniin tai hyttysenpistoon voi hieroa yöksi lehdistä tehtyä survosta. Lämpimästä vedestä ja silputuista lehdistä syntyy pehmittävä jalkakylpy. Piharatamosta voi keittää myös flunssateetä ja kasvovettä.

3. Pihlajanmarjassa on rutkasti c-vitamiinia

100 grammassa pihlajanmarjaa on 98 milligrammaa C-vitamiinia eli noin puolet enemmän kuin mansikassa ja appelsiinissa. Marjoissa on myös vastustuskykyä lisääviä karotenoideja ja ruoansulatusta edistävää kuitua.

Pihlajanmarjojen happamuus taittuu ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Niitä voi käyttää kuten muitakin marjoja: sellaisenaan, pakastettuina, hillottuina tai kuivattuina.

pihlajanmarja sosetta

Näin hyödynnät pihlajanmarjoja ruoanlaitossa:

Makeankirpeä pihlajanmarjahyytelö on helppo valmistaa, ja se sopii riistaruokien ja juustojen lisukkeeksi. Hyytelöstä saa lempeämmän, kun siihen lisää omenaa. Marjat voi myös kuivata, ja marjajauhetta voi ripotella puuroon tai jugurttiin.

Pihlajanlehdistä voi keittää jo kesällä Louhisaaren juoman ohjeella mehua. Lempeän karvasmantelinen juoma sopii drinkkien ja alkoholittomien mocktailien pohjaksi.

Suosi piharatamoa myös rohtona:

Pihlajanmarjajauheen lisääminen ruokiin helpottaa ummetusta ja lisää vastustuskykyä. Tuoreista tai kuivatuista marjoista voi keittää teetä, joka helpottaa nuhaa.

4. Kuusenkerkkä torjuu flunssaa ja bakteereja

Kuusenoksan kärkeen kasvavissa kerkissä on A- ja C-vitamiinia, hivenaineita ja antioksidantteja. Kuusenkerkän uskotaan torjuvan flunssaa ja tappavan bakteereita. Kerkässä on myös raikas maku, joka sopii etenkin kala- ja kasvisruokiin.

Kuusenkerkät tulee kerätä alkukesällä, kun ne ovat pehmeitä ja vaaleita. Hyvin huuhdellut kerkät voi käyttää sellaisenaan, pakastaa, säilöä hunajaan tai kuivata.

Kuusenkerkkä

Näin hyödynnät kuusenkerkkää kokatessa:

Graavattu lohi ja siika saavat hienostuneen aromin, kun korvaat tillin kuusenkerkällä. Kerkkiä voi ripotella perunasalaatin koristeeksi, ja kesän marjoista keitetyt hillot ja mehut voi maustaa kuusenkerkällä.

Suosi kuusenkerkkää rohtona:

Huuhdeltuja kuusenkerkkiä voi pureskella sellaisenaan. Kerkkä raikastaa hengityksen, ja sen antioksidanttien uskotaan ehkäisevän suun bakteerikasvustoa. Kerkistä voi keittää myös teetä, joka helpottaa flunssaa.

5. Voikukka vähentää turvotusta

Voikukanlehdissä on runsaasti rautaa, kalsiumia ja kivennäisaineita sekä enemmän A- ja C-vitamiinia kuin monissa salaateissa. Vanha kansa käytti voikukanjuurta nesteenpoistajana ja  ummetuksen ja sappivaivojen hoidossa.

Voikukasta voi käyttää lehdet, juuret ja mykeröt. Lehdet voi käyttää huuhdeltuina, mykeröt marinoituina ja juuren keitettynä tai kuivattuna. Voikukka on parhaimmillaan alkukesällä. Mitä suurempia ja sahalaitaisempia lehdet ovat, sitä kitkerämmiltä ne maistuvat.

Näin hyödynnät voikukkaa ruoanlaitossa:

Voikukanlehdet sopivat alkukesän salaattiin, jossa on mansikoita ja parsaa. Voit lisätä lehtiä myös pinaattimuhennokseen, joka sopii kalan lisukkeeksi. Voikukan mykeröille voi keittää samanlaisen mausteliemen kuin marinoiduille kasviksille. Lisää liemeen sokeria, joka taittaa mykeröiden hapokkuutta. Marinoi mykeröitä pari viikkoa ja tarjoile ne tapaksina tai salaatissa.

Näin käytät voikukkaa rohtona:

Voikukanjuuren voi silputa ja kuivata, ja rouhetta voi lisätä mysliin tai ripotella salaatteihin. Tuoreista tai kuivatuista juurista voi keittää nestettä poistavaa teetä.

voikukkateetä

Lähteet: Arktiset aromit, Fineli, Hortoilu.fi, Suomen luonto, Villiyrtti.fi

Lue lisää villivihanneksista:

Nokkonen on ravinteikasta lähiruokaa

Nokkonen on maukas villivihannes

Pihlajanmarja on terveyspommi

Villiyrtit viettelevät keittiössä

Sami Tallbergin villiyrttivinkit aloittelijalle: ”Kuka tahansa voi hakea luonnosta ilmaista ruokaa”