Biologi haastaa sienikansan: ”Kuka löytää pohjoisimman suppilovahveron?”

Suppilovahverot ovat sinnikkäitä. Biologi Tea von Bonsdorff kertoo sienikauden jatkuvan vielä. Miten käy suppilovahveroiden hallaöiden jälkeen ja mistä löytyy Suomen pohjoisimmat havainnot?

Suppilovahverot ovat loppusyksyn suosituimpia sieniä. Syksyn sienet ovat poimittavissa syyskuusta pitkälle loppuvuoteen. Joinain vuosina suppilovahveroita on kerätty jopa joulun aikaan. Miten käy suppilovahverokauden syksyllä 2019, kun hallayöt saapuivat niin aikaisin?

Lue myös: Miten kuivattuja sieniä käytetään? Katso 6 loistavaa vinkkiä

Kysyimme Luonnontieteellisen keskusmuseon suojelusuunnittelija ja biologi Tea von Bonsdorffilta kuoleeko suppilovahverorihmasto ja itiöemät hallaöiden seurauksena.

Suppilovahvero on loppusyksyn sieni, syksyn sienet

”Ei todellakaan kuole. Jos itiöemä eli se maanpäällinen osa eli itse sieni on noussut maasta, se vain jäätyy. Rihmasto toimii maan alla aktiivisena edelleen.”

Syksyn sienet: Halla ei tuhoa sienisatoa

Hallayöt eivät siis tuhoa syksyn suppilovahverosatoa. Etenkin suppilovahvero on sopeutunut hyvin loppukauden kylmiin oloihin, rihmasto toimii ja uutta itiöemää pukkaa usein hallaöiden jälkeenkin.

”Toki se vaatii sen, että maa on ollut kostea, mutta tähän aikaan vuodesta yökosteutta kyllä riittää. Jos yöpakkasia on pitkiä aikoja, silloin saattaa tulla niin sanottu seesteinen aika hetkeksi, mutta jos ilmat vielä lämpenevät uudestaan, niin rihmasto pukkaa kyllä uutta itiöemää pitkälle myöhäissyksyyn”, von Bonsdorff lupaa.

Luota aisteihin sienen käyttökelpoisuuden arvioinnissa

Von Bonsdorffin mukaan etenkin itiöemien kanssa kannattaa olla tarkkana ja ottaa aistinvarainen arviointi käyttöön pikkupakkasten aikaan.

Lue myös: Tunnistatko sienet? Tee testi

Ohuempimaltoiset vanhemmat suppilovahverot pilaantuvat herkemmin yöpakkasten jälkeen ja alkavat nopeasti haista pahalta. Nuoret ja napakat pysyvät pienen pakkasenkin jälkeen hyvinä ja käyttökelpoisina. Ne voi poimia rapean jäisinä suoraan pakastimeen tai ottaa heti käyttöön.

”Kannustankin ottamaan käyttöön normaalin aistinvaraisen arvioinnin, saman minkä tekisit minkä tahansa muunkin raaka-aineen kanssa. Tuoksuttele sientä, katso miltä se näyttää ja tuntuu. Jos se haisee pahalta, tai se näyttää erikoiselta tai epäilyttävältä, se ei ole enää käyttökelpoinen”, sieniasiantuntija neuvoo.

Kuka löytää pohjoisimman suppilovahveron?

Sosiaalisen median sieniryhmissä on ollut keskustelua, että veikö halla suppilovahverot. Toivoa ei kannata menettää. Suppilovahveroita voi löytää vielä tänä syksynä paljonkin. Jopa Sodankylän eteläpuolelta, Pyhätunturin korkeudelta, on löytynyt havaintoja suppilovahveroista.

Von Bonsdorff kannustaakin Kotilieden lukijoita keräämään syksyn sienet.

”Keräämme innokkailta sienestäjiltä havaintoja erikoisista lajikkeista sekä myös alueellisia havaintoja laji.fi -karttaan.”

Laji.fi/vihko/sieniatlaslomake -sivuilla voi käydä jättämässä oman havaintonsa kuvan kera järjestelmään, ja katsoa samalla, missä päin Suomea on tavattu mitäkin lajia.

Loppusyksyn sienet

Loppusyksyn sienissä riittää valinnanvaraa. Sienestyksessä parasta on se, että sitä mukaa kun joku laji loppuu, tulee uusi sille kaudelle ominainen laji tilalle. Suppilovahvero on loppusyksyn sieni, mutta joitain muitakin lajeja pukkaa metsiin ensimmäisten hallaöiden jälkeenkin.

Monet sienet ovat sopeutuneet loppusyksyn kylmiin keleihin. Monet valmuskat, kuten viiruvalmuska pukkaa juuri näinä päivinä uutta nuorta itiöemää, joten metsässä kannattaa olla tarkkana. Nyt kannattaakin etsiä esimerkiksi viiruvalmuskaa suppilovahveroiden ohella. Hallavahakas on taas ilmestyy vasta ensimmäisen hallaöiden jälkeen.

”Näihin pätevät samat itiöemäsäännöt, eli käytä aina aistinvaraista arviointia sienen käyttökelpoisuudesta. Pilalle menneen sienen haistaa ja tunnistaa oudosta ulkonäöstä”, von Bonsdorff vinkkaa.

Viiruvalmuska onkin biologin oma suosikkisieni.

”Okein odotan sen satoa! Se on vähän vaikea havainnoida metsässä. Sen lakki saattaa olla hyvin tumma ja siitä saattaa näkyä vain pieni pilkahdus sammaleessa tai karikkeessa.”

Tattikausikaan ei ole vielä ohi. Esimerkiksi ruskotatti ja voitatti saattavat tehdä satoa vielä myöhäissyksyllä. Myös tammenherkkutatteja saattaa löytää.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Biologi haastaa sienikansan: ”Kuka löytää pohjoisimman suppilovahveron?”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X