Ruoka

Vanilja vai vanilliini? Ripauta häivähdys upeaa vaniljan aromia tuttuihin ja ihan uusiin ruokiin

Vanilja maustaa makeat leivonnaiset, jälkiruoat ja juomat, mutta yllättää myös suolaisten ruokien seassa. Kaupassa vaniljaa myydään monessa muodossa. Tututstu vaniljan käyttömahdollisuuksiin ja poimi herkuimmat reseptit.

Vanilja on sahramin jälkeen yksi maailman kalleimmista mausteista. Sen kilohinta voi vähittäiskaupassa olla jopa parin tuhannen euron luokkaa. Korkea hinta johtuu valmistuksen työläydestä. 

Lue myös: Joulumausteet tekevät tuoksullaan juhlan – kurkkaa mausteoppaasta parhaat vinkit

Vaniljakasvi kuuluu kämmekkäkasvien (Orchidaceae) heimoon. Orkideoita on lukemattomia lajeja eri puolilla maailmaa, mutta vain kolmesta lajin hedelmistä saadaan vaniljaa. 

Vaniljakasvit ovat vaativia, sillä ne tarvitsevat tietynlaiset kasvuolosuhteet: aurinkoa ja varjoa, lämpöä sekä juuri oikean määrän kosteutta. Vaniljaorkideoiden kukat kukkivat vain 2–3 vuoden välein ja keltavihreät kukat avautuvat vain muutamaksi tunniksi. Pölytykseen kelpaa vain tietyt mehiläsilajit – tosin vaniljaviljelmillä kasvit pölytetään pääasiassa käsin. 

Kun kasvit on pölytetty onnistuneesti, niihin muodostuu vihreitä pavun muotoisia hedelmiä eli vaniljatankoja noin yhdeksän kuukautta myöhemmin. 

Sadonkorjuun aikaan pavuissa on vielä neutraali aromi ja maku. Aito vaniljan maku ja musta väri tankoihin saadaan ryöppäyksen, fermentoinnin ja kuivauksen avulla. Näiden prosessien aikana muodostuva vaniliini on vaniljan tärkein luonnollinen aromaattinen yhdiste, jota vaniljatangosta löytyy vain reilun prosentin verran. Vaniliini antaa siis pienille mustille vaniljansiemenille niille ominaisen maun, mutta tankojen sisällä on lukuisia muitakin aromaattisia aineita.

Vanilja maustaa piirakat ja kakut

Rapeapohjainen marjapiirakka ja pehmeän vaniljainen täyte herauttavat veden kielelle. Nopea ja raikas marjapiirakka valmistuu vähällä vaivalla vaikka mökkikeittiössä. Rapea pohja, marmeladi, vaniljan maustama jogurtti ja tuoreet marjat ovat lyömätön yhdistelmä. 

Myös ranskalaisvaikutteinen marjapiirakka on helppo valmistaa, sillä taikina poimitaan valmiina kaupan pakastealtaasta. Pehmeän vaniljatäytteen hyytyminen ottaa kuitenkin aikansa, joten se kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä. Marjat lisätään vasta juuri ennen tarjoilua. 

Ensimmäisistä raparpereista valmistetussa pii­rakassa on kesän tuntua. Tässä ohjeessa raparperipiirakka saa makua vaniljatuorejuustosta ja pohjaa piristää ripaus kardemummaa. Siirapit, hunaja ja sokeri taittavat raparperin happamuutta ja antavat piirakalle sopivasti makeutta. 

Luumupiirakan mehevyyden salaisuus piilee runsaassa mantelitäytteessä. Syksyn ja talven kahvipöytään täydellisesti istuva leivonnainen saa täytteeksi samettisen kreemin, jossa maistuu vanilja. Aromikkaat, tuoreet luumuviipaleet koristavat piirakan pintaa.

Perinteinen kahvikakku saa tässä ohjeessa ihan uuden ilmeen, kun kakkutaikinan väliin kerrostetaan tiikerikakun tapaan pehmeä tuorejuustotäyte. Käytä valmiiksi maustettua vaniljatuorejuustoja ja terästä makua vielä ripauksella vaniljasokeria. 

Kookosjuustokakku on yhdistelmä kermaisen pehmeää ja kirpeän raikasta. Kermainen täyte maustetaan vaniljalla ja viimeistellään raikkaalla passiohedelmäkiilteellä. Juustokakku on gluteeniton ja halutessaan sen voi tehdä myös täysin vegaanisena versiona. 

Kinderkakku on pääsiäisen makein herkku, jonka pääosassa ovat suositut suklaamunat, mutta vanilja näyttelee tärkeää sivuroolia. Kinderkakku tehdään uskomattoman helppoon sekoitettavaan kakkupohjaan. Täyttessä on sulatettuja Kinder-munia ja herkullista tuorejuustoa. 

Pellillisestä piirakkaa riittää syötävää isommallekin joukolle. Appelsiini-juustokakun salaisuus on kostutus appelsiininkukkavedellä. Ripaus vaniljasokeria tekee makumaailmasta täydellisen. 

Pavlova on jälkiruokapöydän kuningatar. Se on samaan aikaan kepeän rapea ja makean pehmeä. Pavlova on nappivalinta gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle. Kermaisen lemoncurd-vaniljatäytteen lisäksi pavlovan voi täyttää maun mukaan tuoreilla marjoilla tai kauden hedelmillä. 

Vanilja on leipurin luottomauste

Vanilja sopii hyvin erilaisiin makeisiin leivonnaisiin. Se maustaa muun muassa kuningatarmuffinit sekä marenkiset kookoskuuset. 

Lusikkaleivät ovat pikkuleipien aatelistoa, joiden suussa sulava maku tulee paitsi voin ruskistamisesta myös ripauksesta vaniljasokeria. Nämä lusikkaleivät valmistetaan Krannin tilan perinteisellä ohjeella ja täytetään vadelmahillolla sekä pyöräytetään lopuksi erikoishienossa sokerissa.

Vegaanin mustikkaleivokset valmistetaan raakakakun tapaan ilman uunia. Pehmeä mustikka-cashewtäyte saa lempeän makuvivahteen ripauksesta vaniljajauhetta. 

Pullainen raparperi-mansikkakehrä syntyy pikaviinerimäisestä pullataikinasta sekä kesän marjoista ja raparperista. Bostonkakun tapaan koottavan herkun uumeniin kätkeytyy vaniljan maustama raparperi-mansikkatäyte.

Amerikkalaistyylisestä jättikeksistä eli cookie skilletistä riittää monelle. Paistinpannulla valmistettava pannukeksi maustetaan ripauksella vaniljaa ja tarjotaan hiukan lämpimänä vaniljajäätelön kanssa. Täydellinen yhdistelmä!

Suloiset jälkiruoat maistuvat viehkeästi vaniljalle

Ripaus vaniljaa sointuu ihanasti erityisesti maito- ja kermapohjaisten jälkiruokien makuun. Klassikkojälkiruoka cremè brûlée saa herkullisen makulisän paitsi vaniljasta myös appelsiinista. Cremè caramelissa vaniljan rinnalla maistuu häivähdys kanelia. 

Vaniljalla ja tähtianiksella maustettu persimon-pannacotta on jouluaterian elegantti päätös. Aikuisten makuun maustettu fiini jälkiruoka terästetään tilkalla rommia.

Kesällä maistuu mansikkakakun ohella myös muut makeat herkut. Trifle on brittiläinen, kulhoon tehty kerrosjälkkäri, jonka kesäinen versio kyhätään kokoon vaniljalla ja mansikkaliköörillä marinoiduista mansikoista, kanelipullista sekä sitruunaisesta kermavaahdosta. 

Ihanasti vaniljalla, rommilla ja appelsiinilla maustettu mannavanukas haastaa perinteisen pannarin. Kirpeät karviaiset tuovat herkullista hapokkuutta rustiikkiseen mannavanukkaaseen. Mannavanukkaan makuparin, kinuskivaahdon, salaisuus piilee poltetussa sokerissa. 

Raparperi-leipävanukas hyödyntää edellispäivän aavistuksen kuivahtaneen leivän. Kesän herkullisin jälkiruoka viimeistellään mascarponejuustolla ja ripauksella vaniljaa sekä kardemummaa. 

Vispipuuro on mainio välipala, jota koululaisetkin rakastaa, mutta se sopii mainiosti myös makean mielitekoon. Tämä vispipuuro syntyy herukoista ja saa makunsa vaniljasokerista.

Riisivanukas on tuttu jouluajan jälkiruoka, johon on hyvä hyödyntää tähteelle jäänyt riisipuuro. Ihanasti vaniljalle ja kookokselle maistuva jälkkäri taipuu kesäherkuksi tarjoamalla se mansikka-aprikoosikompotin kanssa. 

Herkullinen kotijäätelö syntyy helposti ja nopeasti ilman jäätelökonetta. Jäätyminen vie vuorokauden. Aprikoosin ja pistaasin rinnalla maistuu kaneli ja vanilja. 

Vanilja maustaa hillot ja kastikkeet

Tutuimmillaan vaniljan maku on vaniljakastikkeessa. Hyvään vaniljakastikkeeseen käytetään vaniljatankoa ja se valmistetaan vesihauteessa vatkaamalla. Raaputtele vaniljatangon sisus huolella kastikkeeseen veistä apuna käyttäen. Jos jälkiruoka odottaa kastikettaan, tee nopeasti helppo vaniljakastike.

Jos perinteinen vaniljakastike tylsistyttää, tee vaihteeksi vaniljaista kookos-hunajavaahtoa, joka sopii juotavan mustikkasopan makupariksi. Pehmeä vaniljavaahto puolestaan viimeistelle juhlavan puolukkakiisselin, joka sopii vaikka jouluaterian makeaksi päätökseksi.

Ripaus vaniljaa tuo myös kinuskikastikkeeseen lempeän säväyksen. Tarjoa vaniljakinuski esimerkiksi uuniomenoiden kera.

Kastikkeiden lisäksi vanilja sopii monipuolisesti erilaisten hillojen, soseiden ja kompottien maustamiseen. Yhdistä vanilja esimerkiksi päärynän ja calvadoksen, omenan, kirsikoiden tai nektariinin makupariksi.

Vanilja yllättää suolaisissa ruoissa sekä lämpimissä ja kylmissä juomissa

Vanilja ei ole vain makeiden herkkujen mauste, vaan maustaa ihanasti myös suolaiset ruoat sekä kylmät ja lämpimät juomat. 

Oranssi myski­kurpitsa sopii loistavasti joululaatikoiden aineeksi. Kurpitsalaatikko maustetaan villisti vaniljalla sekä muskottipähkinällä ja makeutetaan vaahterasiirapilla. 

Vanilja sopii yllättävästi myös pähkinäiseltä maistuvien kampasimpukan mausteeksi. Kampasimpukat ja vaniljavoi on täydellinen alkupala juhlahetkeen.

Mehukkaat bataattiletut maistuvat vaihteeksi perinteisten pinaattilettujen sijaan. Herkku­hillon lettujen kaveriksi valmistuu nestees­sä turpoavista chiansiemenistä ja puolukoista sekä ripauksesta vaniljaa. 

Heleän vihreä rapujuhlien alkujuoma tehdään vihreästä teestä, omenamehusta, ginistä ja limetistä. Tuore tilli ja vanilja maustavat juoman.

Glögi on joulun ajan suosikkilämmittäjä. Vaalea glögi tehdään omenamehusta ja maustetaan perinteisten joulumausteiden sijaan vanilja- ja kanelitangolla sekä muutamalla kardemummansiemenellä. 

Isoäidin vaniljakaakao lämmittää kuin mummin halaus. Tämä suklainen maitojuoma hurmaa niin lapset kuin aikuisetkin. Vanilja tuo kaakaoon ihanan maun.

Lue myös Anna.fi: Vaniljasemifreddo

Mitä eroa on vaniljalla ja vaniliinilla?

Kaupan leivontahyllystä monenlaisia vaniljatuotteita, kuten vaniljasokeria, vaniljajauhetta sekä vaniljatankoja. Näiden vierestä löytyy usein vaniliinisokeria. Vaikka nimet ovat samankaltaisia, paketeissa on kuitenkin kahta hyvin erilaista tuotetta.

Kun nappaat ostokoriisin vaniljaa, kyseessä on luonnollinen vanilja. Vaniljasokeri on vaniljan siemenillä maustettua sokeria. Vaniljajauhe puolestaan on väriltään mustanpuhuvaa, jauhettua vaniljaa. Vaniljatangon sisältä löytyvät aromaattiset vaniljan siemenet, jotka sopivat monipuolisesti leivonnaisten, jälkiruokien sekä kuumien juomien maustamiseen.

Vaniliini sen sijaan on synteettisesti valmistettu mauste.

Vanilja- ja vanilliinisokerin erottaa toisistaan helposti: aidossa vaniljasokerissa on mustia vaniljan siemeniä, jotka erottuvat pieninä tummina pilkkuina. Vaniljasokeri on paljon kalliimpaa kuin synteettisesti valmistettu vanilliinisokeri. Aidon vaniljan aromi on hienostuneen makea ja pehmeä, vaniliinin maku on aitoa vaniljaa vahvempi. Molemmat tuotteet sopivat erinomaisesti leivontaan ja ruoan valmistukseen.

Näin käytät vaniljatankoa

Vaniljasokeri ja vaniljajauhe ovat heti käyttövalmiita ja niitä voi lisätä esimerkiksi taikinoihin sellaisenaan. Vaniljatangosta maun saa parhaiten esiin halkaisemalla tanko pituussuunnassa ja irrottamalla siemenet veitsen kärjellä. Pehmeät siemenet irtoavat liu’uttamalla veistä halkaistua tankoa pitkin koko ajan kevyesti painaen.

Irrotetut siemenet sopivat käytettäväksi esimerkiksi kuumaan nesteeseen sekoitettuna. Laita halutessasi nesteeseen hautumaan myös vaniljatangon puolikkaat, jolloin saat voimakkaan vaniljaisen maun ja varmistat, että kaikki vaniljan maku irtoaa tangoista.

Huuhtele ja kuivaa käytetyt vaniljatangot talouspaperin päällä ja käytä myöhemmin esimerkiksi haudutettua teetä maustamaan tai kakkua koristamaan.

Jos käytät vaniljatankoa ja siitä irrotettuja siemeniä taikinoihin ja leivonnaisiin, jossa nestettä ei kiehauteta, kannattaa siemenet hieroa sokerin kanssa irtonaisiksi ennen taikinaan sekoittamista.

Jos käytät vain puolet vaniljatangosta, valmista ylijäävästä puolikkaasta itse tehtyä vaniljasokeria. Irrota siemenet, hiero ne irtonaisiksi sokerin kanssa ja lisää sokeria makusi mukaan.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Vanilja vai vanilliini? Ripauta häivähdys upeaa vaniljan aromia tuttuihin ja ihan uusiin ruokiin

Sinun täytyy kommentoidaksesi.