Minuun on ilmeisesti iskenyt jokin pullakausi. Olen
viimeisen vuoden aikana tehnyt enemmän pullaa kuin koko aikuiselämäni
aika yhteensä!

Ja
taas sitä mentiin. Tällä kertaa sain innostuksen nyhtöpullaan
selattuani alkusyksystä saamaani Leivotaan-lehteä. Nyhtöpossuja
ja -kanoja on vilkkunut muiden blogeissa, mutta itse kiinnitin huomiota
makeaan ”nyhtö”-herkkuun eli nyhtöpullaan. Korjatkaa, jos olen
väärässä, mutta nyhtöpulla on omien tietojeni mukaan alunperin kotoisin
amerikasta. Sieltä tuntuu suurin osa muistakin ihanista ja
rennonoloisista leivonnaisideoista tulevan. Sitä tämäkin oli. Valmiista
pullasta voi repäistä juuri sen kokoisen palan, kuin tuntuu itsestä
sopivalta.

Niin ja nyt kun laskiainenkin on tiistaina, tuli mieleen, että mikäli kaipaa laskiaispulliin hieman vaihtelua, tästähän voisi tuunata sellaisenkin. Repii ison pullapalan lautaselle, päälle nokare hilloa ja reilusti kermavaahtoa 🙂 Sillä eihän laskiaispullan välttämättä pyöreä tarvitse olla, eihän?

Ohje on lähes suoraan otettu viime syksyn Leivotaan-lehdestä, mutta toki pienin
muutoksin. Koitin ottaa jotain vaihekuviakin, mutta laatu on hieman
heikohko. Kuvaushetkellä koitin väsätä samaan aikaan toista
pullataikina, vahtia kuopuksen unia (=tehdä mahdollisimman äkkiä kaikki
tehtävät pois alta, jos tyttö herää) ja kertoa esikoiselle miten hän voi
auttaa pullanteossa. Vanhempi tyttö tekikin paljon ja yritin hyödyntää tilanteen
ottamalla mahdollisimman paljon vaihekuvia. 

Pullasta tuli vähän hassun näkönen, sillä itselläni ei ollut tarpeeksi suurta vuokaa ja taikina alkoi pursua uunissa ulos vuoasta. Toisaalta tarviiko nyhtöpullan niin nätti ollakkaan, siitähän revitään muutenkin palasia, joten rosoisempi ulkonäkö sopii tilanteeseen hyvin 😉

Pelkkää pullaa mutustaessani olisin kaivannut mukaan hieman enemmän
makua, mutta hillon ja vaniljavaahdon kanssa sitä ei tarvittu. Pullataikinasta puuttui normipullaan kuuluva kardemumma. Maku muistuttikin enemmän korppuja kuin pullaa. Yhtäläisuudet korppuun loppuisivat makuun, sillä koostumus oli jotain aivan muuta; erittäin pehmeä ja hieman höttöinen. Tämä ei kauaa meillä vanhentunut, hyvä kun ehti pikaseen räpsäsemään kuvat 😉

Nyhtöpulla
n. 1-1.5 litran leipävuokaan (itse laitoin 1 litran vetoiseen)
Taikina:
2 dl maitoa
25 g hiivaa
0.5 dl sokeria
0.25 tl suolaa
n. 5 dl vehnäjauhoja
50 g voita tai leivinmargariinia huoneenlämpöisenä
Täyte:
 25 g voita tai leivinmargariinia
3 rkl fariinisokeria
kanelia
Ohje:
Tee pullataikina.Voit vilkaista tekotavan vaikka korvapuustiohjeesta.

Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, kumoa se alustalle ja kaulitse ohueksi levyksi. Sekoita täytteen aineet keskenään ja levitä levyn pinnalle.

Leikkaa levystä n. 5-6 pitkänmallista suirua. Nosta palat päällekäin. Leikkaa pino vielä n. kuuteen osaan. Nosta palat vielä vuokaan.

Kun palat on vuoassa, voitele pinta munalla ja ripottele pintaan raesokeria. Anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Heti kun laitat pullan uuniin, laskea lämpötilaa 180 asteeseen. Paista alatasolla n. 40 minuuttia kypäsksi. Laita vuoan päälle folio, jos pinta uhkaa saada liikaa väriä. Laakeammassa vuoassa pulla kypsyy nopeammin, kun korkeassa ja syvässä. 

Vinkki:
* Nyhtöpulla on hyvää myös sellaisenaan, mutta kokeile tarjota sitä mansikkahillon ja vaniljalla maustetun kermavaahdon kanssa. Herkullista 🙂