Suklaapossu

Pullapitkot x 3 / omena-vanilja- ja kinuski-kanelitäytteillä

Innostuin tässä jokin aika sitten kokeilemaan erilaisia pitkomalleja. Tätä ennen pitkot ovat olleen sitä sun tätä. Vinoja, toisesta päästä leveitä ja toisesta kapeita, epätasaisia ja kaikkea siltä väliltä ja enemmänkin. Kerrankin otin itselleni hieman aikaa pitkojen tekoon ja nappasin varmuudeksi muutamia kuvia jotta näkisin virheeni. Ja kuinkas kävikään. Pitkoista tuli vihdoinkin sen näköisiä, että niitä kehtaa jopa esitellä muille. Kauneisvirheitä toki näissäkin on, mutta jos vertaa ensmäisiin versioihin, ero on suuri. Laitan samantein ohjeiden lisäksi noita kuvia, jos vaikka niistä olisi apua muille pullantekovaikeuksien parissa painiville.

En ole oikein koskaan ollut pullantekijätyyppi, sillä vihaan ylikaiken pullataikinan vaivaamista käsin. Taikina tarttuu sormiin ja sormenväleihin tiukemmin kuin liisteri. Kun jauhoja lisää niin paljon, että taikina vihdoin alkaa irrota käsistä, on se kovempaa kuin kovettunut muurauslaasti. Pullista tulee tällä keinolla kivikovia. Onneksi on keksitty yleiskone! Hankin sellaisen viime vuonna ja sen jälkeen olen enemmän innostunut pullanteosta. Silloin tällöin tartun koneeseen ja annan koneen hoitaa suurimman osan vaivaamisesta. Loppuvaivaus sujuu sitten käsin, mutta vasta kun taikina on kertaalleen jo noussut. Tai no ei se vaivaamista taida enää olla siinä vaiheessa, mutta kääntelen ja taittelen taikinaa ja saan sitkon paranemaan entisestään.

Pullista on alkanut harjoittelun myötä myös alkanut tulemaan mahdottoman pehmeitä ja hyvillä täytevalinnoilla aivan äärettömän herkullisia. Mikään intohimoinen pullanvääntäjä ei edelleenkään ole, mutta nykyään näitä on tullu tehtyä selvästi useammin. Tämä näkyy myös blogistani, johon on kertynyt viime aikoina erilaisia pullaohjeita vaikka kuinka. Erityisen ylpeä olen edelleen viime kerralla tehdyistä korvapuusteistani, kerrankin niistä tuli puustien näköisiä.

Nämä pitkot maistuivat vähintään yhtä hyville kuin kaupan vastaavat. Ulkonäkökin on harjaantunut viime aikoina ja näihin olen tyytyväinen. ”Harjoitus tekee mestarin”, kuten tyttärelläni on tapana sanoa, kun jokin menee pieleen 🙂 Niin on käynyt myös näissä.

Täytteeksi laitoin vaniljakastikejauhe-pussista tehtyä vaniljakreemiä sekä omatekoista omenahilloa ja yhteen malliin kanelitäyttettä kinuskivivahteella. Voiko herkullisempaa enää olla. Alla ohjeet kolmenlaiseen pitkotyyppiin: täytetty pullapitko letittäen ja myös reunat kääntämällä sekä pullapitko saksien ja kääntäen:

Pullapitkoja kolmella eri tavalla sekä kahdella eri täytteellä (omena-vanilja- ja kinuski-kaneli)

Yleiset vinkit: * Voit tehdä ison kokonaisen annoksen pullataikinaa ja tehdä erilaisia pitkomalleja siitä. Yhteen pitkoon tarvittava taikinamäärä on mainittu kunkin ohjeen kohdalla. 5 dl pullataikinasta (ks. esim. korvapuustien pullataikinaohje) riittää 4 tosi pitkään tai 8 lyhyempään täytettyyn pitkoon. Jos teet vain 2 pitkää tai 4 lyhyempää pitkoa, tee vain puolikas annos pullataikinaa.

* Kypsymisnopeus riippuu pitkon paksuudesta. ”Letittäen” ja ”reunat kääntäen” -tyyliset pitkot kypsyvät nopeammin, kun taas ”saksien ja kääntäen”-tyylisellä menee hieman kauemmin. Tarkkaile kypsymistä, ja varo paistamasta liian kauan, jotta ne eivät kuivu.

* Pullat kannattaa muotoilla suoraan leivinpaperin päällä, ettei niitä tarvitse siirrellä enää muotoilun jälkeen. Itse opin tämän kantapään kautta ensimmäisen pullapitkon nostamisyrityksessä, kun pitko oli pidempi kuin käteni yhteensä ja täyte uhkasi pursua päälaelleen kääntyvästä pitkosta yli.Alla ohjeet erilaisiin pitkotyyleihin.

Täytetty pullapitko letittäen 1 matala, pitkä (n. 45 cm) pitko tai 2 lyhyempää

Taikina: 1/4 puolen litran pullataikinasta

Omenatäyte: 1.5 dl omenahilloa 0.75 rkl perunajauhoja (jos hillo ei ole paistonkestävää) kanelia

Vaniljakreemi: 1 dl maitoa 1/2 pss vanhan ajan vaniljakastikejauhetta

Ohje: Tee pullataikina ohjeen mukaan.

Tee täytteet sekoittamalla aineet keskenään kahdessa eri kulhossa. Jos käytät hilloa, joka on paistonkestävää, niin jätä silloin perunajauhot lisäämättä.

Kaulitse taikina n. 25 x 40 cm kokoiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Leikkaa veitsellä reunoihin ”hapsuja”. Levitä vaniljakreemi leikkaamattomaan osaan. Levitä omenahillo vaniljakreemin päälle. Kääntele vuoroin kummaltakin puolelta reunoille leikatut taikinasiivut täytteen päälle. Tätä on vaikea selittää, ehkä kuva selventää.

Anna pitkon kohota kaksinkertaiseksi. Voitele munalla ja paista kypsäksi. Alla olevasta kuvasta näkee hieman, mitä valmiin pitkon nostaminen paistoalustan päälle teki. Alunperin (vasemmanpuoleisin kuva) pitko oli suht suora, mutta siirtämisen jälkeen toinen pää levisi. Heti siirron jälkeen pitko oli paljon pahemman näköinen kuin (keskimmäisessä) kuvassa, mutta korjailin sitä suoremmaksi ja lopulta se jäi toisesta päästä vain hieman paksummaksi. Onneks tällaiset pienoiset kauneusvirheet eivät vaikuta makuun 🙂

Muotoilemisen jälkeen kohota pitko lämpimässä paikassa kaksinkertaisiksi. Voitele pinta munalla ja ripottele halutessasi päälle raesokeria. Paista 180 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Pulla aika ohut ja kypsyy siksi nopeasti.

Vinkit: * Anna jäähtyä hetken aikaa ennen syömistä. Kuuma omenahillo polttaa helposti suun.

* Täytteeksi voit laittaa myös jotain muuta, kuin omenahilloa. Kokeile vaikka mustikkahilloa, mmmm.

Täytetty pullapitko reunat kääntämällä 1 matala, pitkä (n. 45 cm) pitko tai 2 lyhyempää

Taikina: 1/4 puolen litran pullataikinasta

Omenatäyte: 1.5 dl omenahilloa 0.75 rkl perunajauhoja (jos hillo ei ole paistonkestävää) kanelia

Vaniljakreemi: 1 dl maitoa 1/2 pss vanhan ajan vaniljakastikejauhetta

Ohje: Tee pullataikina ohjeen mukaan.

Tee täytteet sekoittamalla aineet keskenään kahdessa eri kulhossa. Jos käytät hilloa, joka on paistonkestävää, niin jätä silloin perunajauhot lisäämättä.

Kaulitse taikina n. 25 x 40 cm kokoiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Pursota tai lusikoi n. 7 cm päähän reunoista omenahilloa. Nosta reunat hillon päälle niin, että hillo jää taikinan sisään, reunoilla piiloon ja keskelle nostetut reunat menevät päällekän. Painele keskeltä kevyesti. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Kun taikina on kohonnut, painele keskelle vako. Pursota tai lusikoi vaniljakreemi ja omenahillo vakoon. Alla hieman vinkkiä miltä nämä vaiheet näyttävät.

Täyttämisen jälkeen voitele pinta munalla ja ripottele halutessasi päälle raesokeria. Paista 180 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin. Pulla aika ohut ja kypsyy siksi nopeasti.

Vinkki: * Täytteeksi voit laittaa myös jotain muuta, kuin omenahilloa. Kokeile vaikka mustikkahilloa, mmmm.

* Tämä pitkomalli leviää todella paljon kohotessaan ja uunissa. Jos haluat hieman kapeamman mallin, kaulitse taikinasta puolet kapeampi n. 13 x 40 cm kokoinen. Näin tehden saat puolet kapeampia pitkoja kaksi kappaletta yhden leveän sijasta.

Täytetty pullapitko saksien ja kääntäen 2 pulleaa, pitkää (n. 45 cm) pitkoa tai 4 lyhyempää

Taikina: 1/2 puolen litran pullataikinasta

Täyte: 150 g tuorejuustoa huoneenlämpöisenä 40 g voita sulatettuna 2 dl fariinisokeria 1 rkl kanelia 1 rkl vehnäjauhoja

Ohje: Tee täyte sekoittamalla aineet keskenään kulhossa.

Kaulitse taikina kahdeksi n. 25 x 40 cm kokoiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä täyte levyjen päälle. Rullaa kuten kääretorttu napakalle rullalle. Leikkaa saksilla n. 1.5 cm välein, älä leikkaa ihan loppuun asti, vaan jätä pitko yhtenäiseksi alaosastaan. Kääntele leikatut palat vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Voitele kohonneen pitkon pinta munalla ja ripottele halutessasi päälle raesokeria. Paista 180 asteessa n. 20-25 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Ylläolevassa kuvassa vasemmanpuoleinen on juuri menossa uuniin ja oikealla oleva pitko on uunituoretta. Mmm. Kyllä uunituorepulla vain on hyvää! Ja nämä täytetyt pitkot säilyvät mehevinä pidempäänkin ja maistuvat uuden veroisilta vielä seuraavana päivänäkin. Suojaaminen on tietenkin tärkeää ja pitkot kannattaakin pitää hyvin suojattuna kuivumisen estämiseksi. Jos kaikkea ei tule kerralla syötyä, voi loput pakastaa.

Alla leikkauspintakuva fariinisokeri-kaneli-täyteisestä pitkosta:  

Ja vielä leikkauskuva ”reunat kääntäen” tehdystä pitkosta. Tämä oli kuulemma ulkönäöltään kuin kaupasta ostettu 🙂


    Tervetuloa seuraamaan Suklaapossun sähköistä reseptikirjaa, josta löytyy leivonnaisohjeita jokaiseen herkutteluhetkeen!

Suklaapossun keittiössä touhuaa kolmen lapsen äiti, joka testailee intohimoisesti erilaisia reseptejä ja haluaa jatkuvasti oppia lisää erilaisia tekniikoita ja löytää uusia, herkullisia makuyhdistelmiä. Blogin myötä olen hurahtanut myös valokuvaukseen. Täydellisen leivonnaisen metsästys ei pääty koskaan!

Copyright

Kuvat ovat itse otettuja, ellei toisin mainita. Ethän lainaa blogin kuvia ilman lupaani, kiitos!

Yhteydenotot
suklaapossu.leipoo (at) gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Pullapitkot x 3 / omena-vanilja- ja kinuski-kanelitäytteillä

kissanminttu

Nyt iskit kultasuoneen! Juuri tänään on pullanleipomispäivä! Ensimmäinen pitko on minulle entuudestaan tuttu, mutta toisia tulen varmasti kokeilemaan.
Kauniita pullia olet saanut aikaiseksi ja ihanan valoisat kuvat 🙂

Suklaapossu

Pullapitkon letittäminen olikin oikein hyvä vaihtoehto 🙂

kissanminttu

Päätinkin testata pullapitkon letitystä 😀 Mutta näitä malleja sitten ensi kerralla!

Suklaapossu

Kiitos kissanminttu! Heheh, kiva, että osui juuri sopivaan päivään! 🙂 Noh, testasitko jo? Millaisia tuli? 🙂

Maiju

Ihanan näköisiä pitkoja ja varmasti maukkaita! Pitäisi itselläkin joku päivä leipoa piiitkästä aikaa pullaa…

Suklaapossu

Kiitos Maiju! Kyllä itsetehty pulla vain on hyvää! 🙂 Harvemmin tulee pullia tehtyä, mutta nyt olen innostunut niistäkin. Melkein jo odotan laskiaista, josko sillon laittaisi taas kunnon pullatehtaan pystyyn 😉

Anonyymi

Onnistuneita pitkoja!
Vinkkinä seuraavalle kerralle, että pursotinpussi on näppärä apuri hillon ja vaniljakreemin laittamisessa ��
-Satu

Suklaapossu

Kiitos Satu 🙂 Ja kiitos hyvästä vinkistä, pursotuspussi tosiaan olisi kätevä apuväline 🙂 Ensi kerralla sitten 🙂

Tita

Upeita pitkoja! Olipa perusteellinen postaus, tällä kyllä onnistuu pitkon ekemään! Kiitos tästä 🙂

Suklaapossu

Kiitos Tita 🙂 Hienoa, jos tästä on apua muidenkin pitkojen kanssa pähkääville 🙂

Anonyymi

Loistavat ohjeet kuvien kera 🙂 Olen monasti miettinyt miten tuo "käännetty" versio loppujen lopuksi tehdään. Nyt pääsee ensiviikonloppuna kokeilemaan. Ja ihana ohje tuo omatekemän hillon saaminen paistonkestäväksi! Omppuhilloa on syksyn "hillotehtailun" jäljiltä vielä paljon 🙂 T. Eija

Suklaapossu

Kiitti Eija 🙂 Itsekin pähkäilin joskus juuri noiden itsetehtyjen omenahillojen kanssa, ne kun tuppasivat leviämään kuumassa. Luin jostain vinkin (vai oisinkohan nähnyt telkkarissa), että pottujauhoilla saa omatekoiset hillot paistonkestäviksi. Ja hyvin on toiminut 🙂 Testailepas itsekin. Tuohon käännettyyn versioon muuten voi laittaa vaikkapa sitä vaniljakreemiä hillon sijasta sinne käännettyjen osien alle. Ihan oman maun mukaan, kumpaa haluaa pullasta löytyvän enemmän 🙂

Anonyymi

Minä tein tuollaisen täytetyn pullapitkon viime joulun jälkeen jääkaappiin jäädystä luumuhillosta, sopi sekin oikein hyvin 🙂

Suklaapossu

Ihana idea täyttää pitko luumuhillolla! Uskon, että oli herkullista. Kokeiluun menee, kiitos vinkistä! 😀

Chardonnay

Kiitos hyvistä ja selkeistä ohjeista! Kyllä huomenna kelpaa mennä kylään itsetehdyn mustikka-rahkapitkon kanssa 🙂

Suklaapossu

Ole hyvä vaan Chardonnay 🙂 Mukava kuulla, että ohjeista oli iloa! Herkullisen kuulloinen täyte tuo mustikka-rahka 😛

Lissu

Hei mahtavaa, mies rakastaa kaupan Pullavaa ja tuli mieleen, että kyllähän hittovie tällainen emäntä vääntää itse pullavat… xD Ja tuo reunat kääntäen -pitko on juuri mitä lähdin etsimään!! Ihan kuin Pullavapitko! 🙂 Mahtavaa, tämä menee kokeiluun, kiitos selkeistä ja havainnoillistavista kuvista!

Suklaapossu

Heippa Lissu 🙂 Hienoa, jos ohjeista on sinulle (ja miehellesi) iloa 😀

Taavetti

Tuli todella hyvää pullaa, aikaisemmasta leivonnasta taitaa olla aikaa jo liki kymmenen vuotta. Käytin täytteenä itse tehtyä vadelmahilloa ja omenasosetta. On tullut pelkkää kiitosta, vaimoni on todella hyvä leipomaan, mutta hänkin vaati leipomaan lisää, koska anopinkin pitää saada minun leipomaa pullaa.

Ulla-Maija

Olipa ihana ylläri, kun törmäsin näihin pullapitko ohjeisiin. Leivon usein pullaa, mutta teen vain pikkupullia, kun en oikein osaa letittää kauniin näköisiä pitkoja. Ensi kerralla kokeilen näitä sinun ohjeitasi. Varsinkin tuo eka kiinnostaa kovasti kokeilla.

Vastaa käyttäjälle SuklaapossuPeruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *