Hyvinvointi

7 lausetta, joita psykologi ei koskaan sanoisi toiselle ihmiselle – eikä sinunkaan kannattaisi

Näin kuului tapahtua. Kyllä se siitä. Olet hurjan vahva. Näillä lauseilla tarkoitetaan yleensä hyvää, mutta vaikutus voi olla päinvastainen. Psykoterapian erikoispsykologi listaa seitsemän lausetta, jotka kannattaa jättää sanomatta.

Sanoilla on suuri merkitys. Lääkärikeskus Mehiläisen psykoterapian erikoispsykologi Thea Strandholm on nähnyt vastaanotollaan, kuinka pitkäaikaisia vaikutuksia sanoilla voi olla. Siksi omia sanojaan, kuten lohdutuksia ja elämänviisauksia, kannattaa harkita tarkkaan.

Erityisen herkkiä ovat tilanteet, joissa keskustelun toinen osapuoli avautuu vaikeasta aiheesta. Moni sortuu käyttämään kuluneita lohdutusfraaseja, joilla voi aiheuttaa enemmän harmia kuin hyvää.

”Kannattaa uskaltaa pysähtyä vaikeiden asioiden äärelle. Älä yritä helpottaa tilanteita opituilla lohdutuslauseilla, jotka vaimentavat sen sijaan, että ne antaisivat tunteille tilaa”, Strandholm sanoo.

Strandholm listaa seitsemän lausetta, joita ei itse koskaan sanoisi toiselle ihmiselle. Hän kertoo, miksi sinunkin kannattaa jättää ne sanomatta.

Lue myös: ”Nauttikaa hänestä nyt, kun hän on vielä pieni” – hoitajan tyly tokaisu jäi 2-vuotiaan erityislapsen äidin mieleen iäksi

1. ”Tiedän miltä sinusta tuntuu”

Lohduttajan tekee usein mieli osoittaa, että hän ymmärtää lohdutettavan tunteita. ”Tiedän miltä sinusta tuntuu” on kuitenkin huono tapa ilmaista ymmärrystä.

”Tästä lauseesta voi tulla olo, ettei toinen ole avoin kuulemaan kokemuksesta. Lause ei avaa tilaa keskustelulle ja kuuntelemiselle”, Strandholm sanoo.

Kenenkään ihmisen tunteet eivät ole ennalta määrättyjä. Kukaan ei voi todella tietää toisen puolesta, miltä jokin asia tuntuu, koska jokainen ihminen ja kokemus on yksilöllinen.

”Jos et tiedä, mitä sanoa lohdutukseksi, voit sanoa epävarmuutesi ääneen. On parempi sanoa vaikkapa ’En tiedä mitä sanoisin tähän’ kuin että tietää tismalleen, mistä on kysymys.”

2. ”Kyllä se siitä” tai ”Huomenna on jo parempi”

Nämä lohdutuslauseet voivat olla varsin osuvia, kunhan niitä ei lausu liian aikaisin. Jos ensimmäiset sanasi ovat, että kaikki kääntyy pian paremmin päin, voi lohdutettavasta tuntua, ettet halua edes kuulla miltä hänestä tuntuu.

”Maneerisena heittona lause voi myös tuntua etäiseltä. Mistä sen lausuja tietää, että huomenna kaikki on paremmin?” Strandholm sanoo.

Strandholmilla on kuitenkin itsellään kokemus, jossa vastaavat, hiukan kliseiset sanat ”elämä kantaa” todella helpottivat oloa. Strandholm oli silloin käsitellyt vaikeata avioeroaan jo jonkin aikaa.

”Tämä lause oli hirveän tärkeä minulle, koska se tuli oikealla hetkellä.”

Ystävykset keskustelevat sohvalla
Ystävän halu ymmärtää, myötäeläminen ja kuunteleminen helpottavat yleensä vaikeassa tilanteessa. Älä ole lohduttajana tietävinäsi paremmin, vaan anna lohdutettavan kertoa tunteistaan omin sanoin. © iStockphoto

Lue myös Anna.fi:n juttu: Surun kohdannut terapeutti Tommy Hellsten neuvoo: Näin surevaa kannattaa lohduttaa

3. ”Sinä selviät, koska olet niin vahva”

Näihin sanoihin Strandholm on törmännyt usein sekä yksityiselämässä että työssään. Vaikka sanat on tarkoitettu yleensä rohkaiseviksi, niiden kuulijalle ne voivat olla taakka. 

Samaan kategoriaan kuuluvat kaikki ihmistä määrittävät lauseet, kuten ”sinä olet niin pärjääväinen” tai vakavasti sairastuneelle ihmiselle sanotut sanat ”sinähän olet taistelija”.

”Nämä määrittävät ihmisen yhteen rooliin, jolloin voi tuntua, ettei saisi olla tarvitseva tai haavoittuvainen. Että pitää vahvana ihmisenä pärjätä yksin.”

Strandholmin mukaan meidän pitäisi pyrkiä eroon määritelmistä vahva tai heikko.

”Ei ole olemassa aina vahvoja tai heikkoja ihmisiä. Ihmisen täytyy saada olla joustavasti erilaisissa rooleissa. Se on olennaista psyykkiselle hyvinvoinnille.”

4. ”Pyydän anteeksi, jos loukkasin sinua”

Tämä lause kuuluu Strandholmin mustalle listalle. Anteeksipyyntö, johon sisältyy jos-sana, ei ole Strandholmin mielestä anteeksipyyntö lainkaan.

”Tässä ei pysähdytä oikean asian äärelle, vaan lakaistaan asia maton alle ja ohitetaan kokemuksen käsittely.”

Lause antaa vaikutelman, ettei sen lausuja välitä siitä, toimiko hän loukkaavasti. Hän kenties ajattelee, että loukkaantunut osapuoli on turhan herkkähipiäinen.

Ideaalitilanteessa anteeksipyyntö on vilpitön ja avaa mahdollisesti keskustelun loukatun tunteista. Jos et ymmärrä loukkaantumisen syytä, kysy asiasta: ”Miltä sinusta tuntuu?”

5. ”Näin kuului tapahtua” tai ”asiat tapahtuvat syystä”

Moni koettaa selittää surullisia tai järkyttäviä tapahtumia kohtalon kautta ajattelemalla, että näin oli tarkoituskin käydä tai että tapahtumalla on ollut jokin syvempi merkitys. Strandholmin mukaan on vaarallista todeta näin toiselle henkilölle. Jos tapahtumaan liittyy jokin syvempi merkitys, kokijan täytyy löytää se itse.

Strandholmin mukaan on yleisesti haitallinen ajatus, että elämän vastoinkäymisille löytyy jokin selitys. Vakavan sairastumisen taustalla ei välttämättä ole vaikkapa epäterveellisiä elämäntapoja.

”Sairastua voi, vaikka pitää itsestään hyvää huolta. Se on sattumanvaraista, eikä oikeudenmukaista lainkaan.”

Ylipäätään elämässä on Strandholmin mukaan hyväksyttävä, että jokaisen taipaleeseen kuuluu vastoinkäymisiä.

”Kauheita asioita voi tapahtua kelle vaan. Ne eivät välttämättä muutu isoksi merkitykseksi tai syvennä viisautta. Elämä on haurasta.”

6. ”Puolisosi on pettäjä!”

Jos ystäväsi uskoutuu parisuhteensa ongelmista, vältä ottamasta tilanteessa liian vahvasti kantaa. Strandholmista on hyvin tavallista, että ystävä alkaa haukkua ystävän puolisoa.

”Se voi olla vaarallista. Silloin haukkuu ystävän puolisovalintaa ja koko suhdehistoriaa. Seuraus voi olla, ettei ystävä enää jatkossa halua avautua asioistaan.”

Ystävästä on eniten apua, jos hän kuuntelee toisen tuntemuksia, eikä arvostele toisen puolisoa kovin sanavalinnoin.

7. ”Olet hyvännäköinen ikäiseksesi” tai ”Olet niin hoikka”

Toisen ihmisen ulkonäön kommentoiminen voi olla riski, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Strandholm on itse kokenut, kuinka pitkät vaikutukset ulkonäön arvostelulla voi olla.

”Kehoni ulkonäköä kommentoitiin, kun olin teini-ikäinen. Sanat tuntuivat minusta vaikeilta ja ne ovatkin jääneet syvälle mieleeni, vaikka siitä on jo pitkä aika”, Strandholm kertoo.

Ulkonäön kommentointi ei aina kannata silloinkaan, kun toista haluaisi kehua. Lausahdukset ”Olet niin huoliteltu”, ”Olet niin hoikka” tai ”Olet laihtunut” on usein tarkoitettu kohteliaisuuksiksi, mutta ne voivat luoda sanojen kuulijalle paineita.

”Niiden alta on aistittavissa piiloasenne, että yhdentyyppinen vartalotyyppi on se oikea.”

Sanojen kuulija voi ajatella, että jos olen hyvännäköinen hoikkana, enkö sitten ole hyväksytty eri kokoisena? Tai jos olen nuorekkaan näköinen nyt, enkö ole vuoden päästä enää yhtä hyvä?

”Keho on hirveän henkilökohtainen asia, joten olisin hyvin varoivainen sen kommentoimisessa.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: 7 lausetta, joita psykologi ei koskaan sanoisi toiselle ihmiselle – eikä sinunkaan kannattaisi

Sinun täytyy kommentoidaksesi.