Liikunta

Pitääkö perusterveen ihmisen huolestua, jos portaiden nousu hengästyttää? Lääkäri vastaa ja kertoo, miten hengästymistä voi helpottaa

Kylmä ja kuntoilu saavat haukkomaan happea. Pitäisikö vähentää vauhtia vai lähteä lääkäriin?

Hengästyminen voi huolestuttaa. Milloin taustalla on sairaus? Milloin hengästyminen on normaalia? Liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri Hanna Junttila Oulun Mehiläisestä kertoo.

1. Pitääkö perusterveen ihmisen huolestua, jos portaiden nousu hengästyttää?

Jos on aina ennenkin hengästynyt samassa tilanteessa, tuskin nytkään tarvitsee huolestua. Mutta jos aiemmin on selvinnyt portaista hengästymättä, mutta ei enää, tilanne pitää selvittää lääkärin vastaanotolla. Jos muutos on tapahtunut nopeasti, lääkärille lähtöä ei saa lykätä. Kun puhti portaissa katoaa, syy voi olla vaikka keuhkoissa tai sydämessä. Anemiakin hengästyttää.

Hengästyminen on kehon normaali tapa reagoida lisääntyneeseen rasitukseen ja hapen tarpeeseen, ja se on eri asia kuin hengenahdistus. Hengästyminen ei estä liikkumista, mutta hengenahdistus pakottaa hidastamaan tahtia.

Hengenahdistukseen liittyy yleensä huono olo, hengitys voi vinkua. Hengenahdistus pitää aina selvittää lääkärissä.

Useamman kerroksen kapuaminen hengästyttää hyväkuntoistakin, mutta hänellä puuskutus laantuu pysähtymisen jälkeen nopeasti. Ellei laannu, kestävyyskunnossa on parantamisen varaa. Kestävyyskunto paranee nimenomaan hengästyttävällä liikunnalla. Se on teholtaan sopivaa silloin, kun se hikoiluttaa ja hengästyttää, mutta sen aikana pystyy puhumaan. Jos puhe menee puuskutukseksi, löysätään tahtia. Puuskuttaja liikkuu vauhtikestävyysharjoittelun tasolla, mikä ei kehitä peruskestävyyttä hyvin.

2. Kävelystä on tullut raskasta, kun henki ei kulje. Löysätäänkö tahtia?

Jos kävelyyn liittyvä oire ei selity selkeästi esimerkiksi flunssalla tai sen jälkitilalla, ja tilanne poikkeaa selvästi aiemmasta, tarvitaan lääkäriä – sitä sukkelammin, mitä nopeammin oire on tullut. Tunneissa tai muutamassa päivässä kehittyvä, liikkumiseen liittyvä hengenahdistus voi viitata keuhkoveritulppaan tai sydänperäiseen syyhyn.

Keuhkoperäinen hengenahdistus voi johtua esimerkiksi astmasta tai keuhkoahtaumataudista. Näistä jälkimmäinen on tupakkatauti, mutta se voi tulla harvinaisena tupakoimattomallekin. Tasamaan hengenahdistus on vakavampi hälytysmerkki kuin ylämäen.

3. Onko kyse sairaudesta, jos liikunnan jälkeen hengitys ei tahdo taantua?

Jumpan jälkeen pukuhuoneessa puuskuttaminen on ihan normaalia. Sitä se ei ole, jos huohottaa vielä päällysvaatteiden pukemisen jälkeen. Jos hengästyminen pitkittyy eikä tahdo laantua lainkaan, takana voi olla sairaus.

4. Jos flunssan jälkeen hikoilee ja puuskuttaa, uskaltaako lähteä kuntoilemaan?

Jos flunssan jälkeen hengästyttää tavallista enemmän, on liikkeelle lähdetty liian aikaisin tai liian kovaa. Kuntoilun voi aloittaa yhden kuumeettoman päivän jälkeen, ellei ole lihassärkyä tai nielussa peitteitä. Flunssan jälkeen liikutaan puolella teholla yhtä monen päivän ajan kuin flunssa on vaivannut: eli jos on potenut flunssaa viikon, liikutaan matalalla teholla viikko. Sen jälkeen rasitusta kasvatetaan asteittain. Jos oireet palaavat, liikuntaa on syytä keventää.

Pieni nuha ei estä liikkumista, mutta jos liikunta alkaa yskittää, tehoa pitää alentaa. Kovalla pakkasella flunssatoipilaan kannattaa liikkua sisätiloissa; vaikka uimahallissa, hengitysteille hyvää tekevässä kosteassa ja lämpimässä ilmassa. Hengitystiet ovat flunssan jäljiltä ärtyneet, ja kuiva pakkasilma ärsyttää niitä lisää.

5. Voiko liikuntaan liittyvä hengästyminen olla vaarallista?

Hengästyttävä liikunta kehittää kestävyyskuntoa eikä ole vaarallista, päinvastoin. Kun kunto kohoaa, hengästyminen vähenee. Hyväkuntoisen ihmisen keho nappaa ilmasta enemmän happea käyttöönsä. Jos hengästymiseen liittyy huono olo, käsien tai huulten pistely, rintakipu tai rytmihäiriön tunne, tilanne pitää selvittää.

6. Miksi terveysliikuntasuositukset suosittelevat kunnolla hengästyttävää liikuntaa viikossa tunnin ja vartin verran?

Terveyttä ylläpitävissä liikuntasuosituksissa kestävyysliikunnan viikkoannos on vähintään 2,5 tuntia reipasta liikuntaa. Sama vaikutus saadaan, jos liikutaan rasittavalla tavalla tunti ja vartti. Terveyden kannalta paras olisi liikkua päivittäin tai ainakin joka toinen päivä, sillä liikunnan hyvät vaikutukset esimerkiksi verenpaineeseen, kolesteroliin ja sokeriaineenvaihduntaan kestävät enintään 36 tuntia. On parempi liikkua päivittäin puoli tuntia kuin rykäistä kerralla kaksi tuntia.

7. Talvella hengästyttää herkästi. Onko liikunnalle pakkasrajaa?

Koululaisilla ulkoliikunnan pakkasraja on 15–20 astetta. Yhtä kaikille sopivaa pakkasrajaa ei ole, sillä eri ihmisillä hengityselimistö sietää kylmää eri tavoin. Kovalla pakkasella voi liikkua kevyemmin: käydä vaikka kävelyllä hölkän sijaan. Anna hengityselimistölle aikaa tottua rasitukseen ja talvi-ilmaan.

Juttu on julkaistu Kotiliedesä 1/17.