Terveys

Aivoinfarkti iskee nopeasti – 7 asiaa infarktista, jotka jokaisen kannattaa lukea

Kysyimme vastaukset seitsemään usein aivoinfarktista kysyttyyn kysymykseen. Kun puheesta tulee puuroa, on kiire. Aivoinfarktipotilas pitää saada heti hoitoon.

1.  Miten aivoinfarktin ja sen oireet voi tunnistaa?

Roikkuva suupieli, veltto raaja ja puheen tuoton ja ymmärtämisen vaikeus ovat aivoinfarktin oireita. Luetellut oireet kertovat tavallisimmasta aivoverenkiertohäiriöstä eli aivoinfarktista. Muita mahdollisia oireita ovat toispuoleinen raajojen heikkous ja tunnottomuus, näkökenttäpuutos tai kaksoiskuvat, kävelyvaikeus ja tasapainohäiriö. Oireet tunnistaa aivoinfarktin oireiksi siitä, että ne tulevat nopeasti, jopa minuuteissa.

Kun oireet tulevat, tartutaan salamana puhelimeen ja soitetaan hätänumeroon 112. Nyt on kiire, sillä tapahtuma aiheuttaa nopeasti peruuttamatonta tuhoa aivoissa. Maallikko ei voi antaa aivoinfarktipotilaalle ensiapua.

Hätänumeroon pitää soittaa, vaikka oireet menisivät ohi. Ohimenevissä oireissa on kyse ns. TIA-kohtauksesta, jossa hyytymä tukkii hetkeksi aivoihin verta vievän valtimon. TIA-potilaskin pitää tutkia päivystyksessä. TIA-kohtaus voi ennakoida aivoinfarktia, mikä voidaan välttää lääkityksellä.

2. Miten yksineläjä saa apua infarktin yllättäessä?

Varsinkin iäkkäistä suurin osa asuu yksin, ja ikä lisää aivoinfarktin riskiä. 55 ikävuoden jälkeen riski sairastua aivoinfarktiin kaksinkertaistuu kymmenen vuoden välein. Koska aivoinfarkti vaikuttaa monesti puheen tuottoon, yksin asuvan on joskus mahdoton soittaa apua ja avunsaanti viivästyy. Avun hakeminen naapuristakaan ei aina onnistu, sillä usein aivoinfarkti estää liikkumisen. Turvarannekkeesta voi tällöin olla apua.

3. Mitä aivoinfarktissa oikein tapahtuu?

Aivoinfarktissa aivovaltimoon tulee tukos, joka estää verenkierron. Näin osa aivoista jää vaille happea ja vaurioituu. Usein tukoksen aiheuttaja on sydämen seinämästä lähtöisin oleva, verivirran mukana kulkeutuva verihyytymä.

Oireet ja vauriot riippuvat siitä, mihin aivojen osaan happi ei kulje. Esimerkiksi tukkeuma keskimmäisen aivovaltimon tyven vasemmalla puolella näkyy kehon oikealla puolella: oikea suupieli roikkuu ja oikea käsi ja jalka halvaantuvat. Joka toiselle sairastuneelle jää oireista pysyvä haitta. Jotta haittaa ei jäisi, sairastunut pitää saada nopeasti hoitoon.

4. Miten infarktipotilaita hoidetaan?

Jos aivoinfarktin alkamisesta on vähemmän kuin neljä ja puoli tuntia, potilasta voidaan hoitaa liuotushoidolla eli suonensisäisesti annettavalla tukoksen avaavalla lääkkeellä.

Kaikki potilaat eivät hyödy liuotushoidosta. Jos tukkeutunut suoni on suuri, se voidaan avata tätä tarkoitusta varten tehdyllä erikoiskatetrilla eli tehdä ns. trombektomia.

Aivoinfarktipotilaiden hoito on keskitetty yliopisto- ja keskussairaaloihin, ja luonnollisesti matka tapahtumapaikalta sairaalaan vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Liuotushoitoa voidaan antaa, vaikka lähimmässä sairaalassa ei olisi tapahtumahetkellä neurologia paikalla. Näissä tilanteissa voidaan ottaa videoyhteys Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologiseen päivystykseen.

5. Kuinka moni selviää infarktista?

Aivoinfarktista seuraa usein pitkäaikaisia oireita, jolloin hoito jatkuu kuntoutuksella, kuten fysio-, puhe- ja toimintaterapialla. Kuntoutus aloitetaan jo sairaalassa, ja sitä jatketaan avohoidossa kunkin potilaan tarpeiden mukaisesti.

Noin 14 600 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin, mutta heistä 70 prosenttia asuu vuoden kuluttua kotona eli toipuu hyvin. Pysyvästi vammautuneeksi jää 15–30 prosenttia ja noin 20 prosenttia tarvitsee laitoshoitoa.

Noin 2 500:lla aivoinfarktin saaneista tapahtuma uusii. Uusimisen riskiä pienennetään veren hyytymiseen vaikuttavalla lääkityksellä.

6. Miten sairastumista voi ennakoida?

Eteisvärinä ennakoi aivoinfarktia ja korkea verenpaine altistaa eteisvärinälle. Omaa verenpainetta kannattaa seurata, ja jos se on koholla, tehdä sitä alentavia elintapamuutoksia.

Verenpaine on ihanteellinen, kun lukemat alittavat arvon 120/80 mmHg. Normaali se on silloin, kun lukema on alle 130/85 mmHg ja tyydyttävä välillä 130–139/85–89 mmHg. Kohonneen verenpaineen raja on 140/90 mmHg.

Epätasainen sydämen syke voi olla merkki eteisvärinästä. Ohjeet pulssin tunnusteluun löytyvät esimerkiksi netistä osoitteesta tunnepulssisi.fi.

Markkinoille on tulossa eteisvärinän tunnistava älypuhelinsovellus. Sydämen rytmin seurantaa voi suositella iäkkäälle henkilölle, jolla on korkea verenpaine tai korkeat veren rasva-arvot.

7. Onko elintapojen muutoksilla merkitystä?

Korkea verenpaine ja veren korkeat rasva-arvot vaurioittavat ja ahtauttavat verisuonia ja altistavat aivoinfarktille. Näiltä suojaavat tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön välttäminen, normaali paino, liikunta ja vähäsuolainen, vähän kovaa ja paljon pehmeää rasvaa sisältävä ruokavalio. Ne ehkäisevät myös tyypin 2 diabetesta, jota sairastavalla on kolminkertainen riski saada aivoinfarkti.

Stressillä voi olla osansa aivoinfarktin tuloon.

Verisuonet ahtautuvat vähitellen, siksi aivoinfarktin ehkäisyyn tulee herätä jo keski-iässä.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen, HUS

Juttu julkaistu alun perin Kotilieden numerossa 2/2017.