Allergia kuriin – tiesitkö tämän siedätyshoidosta?

Kotilieden lukijat kysyivät asiantuntijoilta allergioista. Lue lisää siedätyshoidosta ja lääkeettömistä vaihtoehdoista.

Mitä allergian siedätyshoidossa tapahtuu?

Haluaisin tietää siedätyshoidosta. Miten sitä annetaan ja kuinka kauan se kestää? Paljonko se maksaa? • Alf

Siedätyshoidon vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti. Hoidon tarkoituksena on kasvattaa potilaan sietokykyä tiettyä allergian aiheuttajaa kohtaan. Se tapahtuu antamalla potilaalle esimerkiksi siitepölyallergeenia niin pieninä annoksina, ettei siitä tule hankalia oireita. Hoidon aikana elimistö tuottaa niin sanottuja IgG-luokan vasta-aineita allergian aiheuttajaa kohtaan, ja saattaa olla, että hoidon teho perustuu juuri tähän mekanismiin.’
Perinteinen tapa antaa siedätyshoitoa on pistossiedätys, jossa allergeenia pistetään potilaan ihon alle. Se aloitetaan pienellä annoksella, jota kasvatetaan 1–2 viikon välein, kunnes päästään ylläpitoannokseen. Sitä jatketaan 6–8 viikon välein noin kolme vuotta.

Nykyään käytetään myös ns. kielenalussiedätystä, jossa hoitoa annetaan suihkeena tai tablettina kielen alle. Tätä hoitoa saa toistaiseksi vain siitepölyallergiaan. Kielenalussiedätyshoito toteutetaan kotona päivittäisellä tabletilla tai suihkeannoksena, joko ennen siitepölysesonkia toteutettavana noin viiden kuukauden hoitona tai ympärivuotisena hoitona. Myös sitä jatketaan noin kolme vuotta.

Julkisella sektorilla hoitolaitos maksaa pistossiedätyksen siitepölyuutteen, ja koska potilaan maksettaviksi jäävät pelkät pistokset, hoito on potilaalle edullista.  Varjopuolena on se, että julkinen puoli tarjoaa pistosaikoja yleensä vain virka-aikaan, mikä voi aiheuttaa potilaalle työstä poissaoloja. Hoitojonot ovat joissakin sairaaloissa yli vuoden mittaiset.

Yksityissektorilla pistosajat saattavat olla joustavampia, mutta jokaisesta pistoksesta joutuu maksamaan erikseen pienen maksun ja myös siitepölyuute on kustannettava itse. Jos potilaalla on sairauskuluvakuutus, se korvaa yleensä hoidon.

Kielenalussiedätyksessä käytetyt suihkeet ja tabletit ovat kalliita: vuoden hoito maksaa yleensä yli tuhat euroa. Kelan lääkekorvauskatto tulee tässä vastaan. Kun vuosittaisen runsaan 600 euron katto ylittyy, Kela korvaa loppuvuoden lääkekulut. Kielenalussiedätys ja pistossiedätys ovat teholtaan yhtä hyviä, mutta kielenalusmenetelmä on paremmin siedetty. Siedätyshoitoon liittyvät mahdolliset hankalat allergiset reaktiot ovat siinä harvinaisempia.

Nenäkannu auttaa allergianhoidossa

Onko lääkkeettömiä hoitoja?

Voiko siitepölyallergian oireita lieventää muilla kuin lääkkeillä? • Marjatta

Allergiaoireisiin myydään muun muassa rohdoksia, jotka muodostavat nenän limakalvolle suojakalvon allergeeneja vastaan. Kasviperäisinä ne saattavat kuitenkin pahentaa oireita eikä niiden teho riitä pitämään oireita kurissa, ja siksi niitä ei voi suositella.
Hankaliin oireisiin voit kokeilla nenäkannua ja nenäkäytävien huuhtelua suolaliuoksella. Se puhdistaa nenäkäytävät epäpuhtauksista ja vähentää allergeenien ja liman määrää. Saat ohjeet sen käyttöön apteekista.

Markkinoilla on myös siedätyshunajaa, joka saattaa auttaa sietämään paremmin koivun, lepän, pajun ja pujon siitepölyä. Sen tehosta ei kuitenkaan ole laajoja tutkimuksia eikä sitä voi käyttää siitepölyaikana.

Lääkärin määräämä siedätyshoito voi vapauttaa kokonaan lääkkeistä: tutkimusten mukaan sen teho kestää keskimäärin seitsemän vuotta, mutta hoidon voi uusia. Siitepölyallergiassa siedätyshoito aloitetaan syksyllä, siitepölykauden mentyä. Moni kertoo, että jo seuraavana keväänä oireet helpottavat.

Koivut rannassa

Kannattaako koivuaikaan rajoittaa ruokavaliota?

Saan pölyistä, siitepölyistä ja tuoksuista kurkun limaisuutta ja köhää, silmätkin vuotavat. Koivun kukinta-aika on hankala. Pitäisikö minun välttää tuolloin joitain ruokia? • Niiskurouva

Osa koivuallergikoista saa oireita hedelmistä ja juureksista, joissa on samanlaisia allergeenirakenteita kuin koivun siitepölyssä. Esimerkiksi omena, porkkana, kiivi ja hasselpähkinä voivat kutittaa keväällä suuta ja huulia, mutta vakavia ja hankalia oireita ei tämä ristiallergiaksi kutsuttu ilmiö yleensä aiheuta. Jos kutina kiusaa, sen aiheuttajia voi välttää – rutiinisti tätä ei tarvitse tehdä.

Koska kuumentaminen muuttaa oireita aiheuttavaa proteiinia, moni sietää näitä ruoka-aineita kypsennettyinä, eli raaka omena voi kutittaa, omenapiirakka ei. Eikä näistä ruoka-aineista kannata luopua kokonaan, vaan niitä kannattaa kokeilla uudelleen koivun kukinnan päätyttyä.

Asiantuntijoina: Allergianeuvoja Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto ja kliinisen allergologian dosentti ja asiantuntijalääkäri, Timo Vanto, Turun yliopisto ja Allergia- ja astmaliitto.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 9/2016.

Lue myös jutut:

Mehiläisen tai ampiaisen pisto: normaali myrkkyreaktio vai allergiaa?

Allergia aiheuttaa oireita – auttaako histamiini?

Allergisen siivousvinkit

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Allergia kuriin – tiesitkö tämän siedätyshoidosta?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X