Hyvinvointi

Kun arki tuntuu uuvuttavalta, kysy itseltäsi nämä kaksi kysymystä – "Voit huomata, ettei jaksamattomuuden syy olekaan siinä, missä ajattelit"

Onnistumisen ilo ruokkii jaksamista. Muista, että jokainen luo omat tavoitteensa, eikä omia saavutuksiaan kannata verrata muihin.

Jos tuntuu, ettet jaksa, vastaa rehellisesti kysymykseen: mikä minua väsyttää. Psykoterapeutti ja työnohjaaja Marja Liisa Liimatta tietää, että vastaus voi yllättää.

”Voi huomata, ettei jaksamattomuuden syy olekaan siinä, missä ajatteli, kuten työssä, vaan vaikka siinä, että kantaa huolta oman murrosikäisensä koulumenestyksestä.”

Liimatta kehottaa myös nauttimaan jo tehdystä eikä vatvomaan ­sitä, mikä on vielä tekemättä.

”Saavutetuista tavoitteista syntyy onnistumisen ilo, joka puolestaan ruokkii jaksamista. Ei ole niin pientä asiaa, ettei sitä voisi juhlia.”

Oman elämän tavoitteiden täytyy olla itse luotuja. Puolison, pomon, tai ystävän asettamien odotusten täyttäminen on raskasta, jos niistä ei ole samaa mieltä. Tekemistään ei myöskään kannata verrata muihin, vaan omaan menneisyyteensä. Lisäksi tavoitteissa pitää olla konkretiaa.

”Esimerkiksi se, että tekee työnsä hyvin, ei ole hyvä tavoite. Pitäisi yksilöidä, miten se hyvin tehty työ näkyy käytännössä.”

Onnistumisten löytämisessä voi auttaa kiitollisuus- tai onnellisuuspäiväkirja eli se, että kirjoittaa ylös, mikä kunakin päivänä on synnyttänyt hyvän mielen, tehnyt onnelliseksi tai kiitolliseksi. Samaa voi harrastaa perheen tai ystävien kesken.

”Jokainen voi vuorollaan kertoa, mikä sinä päivänä tuntui hyvältä saavuttaa. Esimerkiksi että uskalsi sanoa mielipiteensä, vaikka palaverissa jännitti. Tai että vaikka koe meni huonosti, sen sai kuitenkin suoritettua.”

Lue myös: Vanhempien jaksaminen: moni uupunut sinnittelee ilman apua

Mieti: Mitä haluat jaksaa?

Jotta tavoitteita voi saavuttaa, täytyy ensin olla selvillä, mitä jaksamiselta haluaa. Liimatta huomauttaa, että ”jaksanko” ja ”haluanko” voivat joskus tarkoittaa sanojalle samaa. Ajatellessaan, ettei jaksa, saattaakin tarkoittaa, ettei halua. Itseltä voikin kysyä, haluaako jaksaa.

”Jos vastaus on kielteinen, ollaan usein suuremman elämänmuutoksen äärellä. Jos taas tuntuu, että pienikin muutos auttaisi jaksamaan, täytyy miettiä, mikä se muutos on.”

Ensin on hyvä tarkistaa, ovatko perusasiat kunnossa. Syökö ja nukkuuko säännöllisesti ja riittävästi, liikkuuko, omaako mieluisan ihmissuhteen, elääkö arvojensa mukaisesti ja harrastaako?

”Luonnossa oleminen, tietoisuustaitojen vahvistaminen ja huolen pitäminen viherkasvista, lemmikistä tai sukulaisesta kuuluvat myös jaksamisreseptiin. Elämässä on hyvä olla asioita, jotka vievät mennessään.”

Älä jää yksin jaksamisongelmissa

Jaksamisongelmissa ei kannata jäädä yksin. Asia on paras ottaa puheeksi esimerkiksi terveydenhoitajan tai esimiehen kanssa. Läheisenkin kanssa voi jutella, mutta Liimatta kehottaa olemaan harkitseva.

”Ei auta, jos ystävä päivittelee ja kertoo vain omia kokemuksiaan jaksamisesta. Mutta jos läheinen osaa katsoa asiaa avuntarvitsijan vinkkelistä, se auttaa eteenpäin. Monesti apua saa jo pelkästä kuulluksi tulemisesta.”

Yksi keino selvittää, kenestä voi ­olla apua, on miettiä, kenet kutsuisi juhliin, kun jaksamisongelmat on selätetty. Lista auttaa myös huomaamaan, ­ettei ole yksin.

Jaksamista edesauttavat myös sitkeys ja myönteisen lopputuloksen ajatteleminen ennakkoon.

”Kun urakan saa tehtyä, lopputuloksena on hyvä mieli, vaikka välillä olisi ärsyttänyt ja tuntunut, ettei millään jaksa. Kun jaksaminen on seuraavan kerran koetuksella, voi palata muistoon siitä, että onnistui aiemmin. Se vahvistaa uskoa jaksamiseen.”

Lue myös Anna.fi: Varhainen töihinpaluu uuvutti Helmi-Leena Nummelan

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 19/22.