Vanhempi voi tarvita iän myötä apua arkeensa.

Asiantuntija neuvoo: Varaudu ajoissa oman vanhemman ikääntymisen tuomiin muutoksiin

Vanheneminen tuo mukanaan muutoksia, jotka voivat hämmentää vanhenevan henkilön lisäksi myös hänen läheisiään. Asiantuntija kertoo, miten muutoksiin voi varautua ja mistä saa apua.

Kysyimme Seinäjoen Ikäkeskuksen asiakasyksikön johtajalta Mirva Ämmälältä, miten oman vanhemman vanhenemiseen ja ikääntymisen tuomiin muutoksiin tulisi varautua.

Vanhempani vaikuttaa sekavalta eikä muista kunnolla. Mistä saamme apua?

Jos sekavuus alkaa hyvin äkkinäisesti, kyseessä voi olla tulehdus tai sairaus, joka vaatii lääkärin hoitoa. Myös pidemmän aikaa jatkunut sekavuus ja unohtelu tulee tutkia.

Ensimmäinen askel on lääkäriin hakeutuminen, mistä potilas ohjataan tarvittaessa esimerkiksi muistitutkimuksiin. Tutkimuksilla selvitetään muistisairauden mahdollisuutta, jonka jälkeen tiedetään, tuleeko aloittaa lääkitys ja vaatiiko tilanne muita toimenpiteitä.

Muistisairauden yhteydessä kannattaa ottaa puheeksi edunvalvontavaltuutus* ja hoitotahto**. Molemmat voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen, joka pystyy vielä päättämään omista asioistaan. Monen käytännön asian hoitaminen helpottuu, kun on etukäteen varautunut miettimään mitä tehdä, jos ei pysty enää itse hoitamaan asioitaan.

*Täysi-ikäinen voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen

Edunvalvontavaltuutus on keino varautua tulevaisuuteen. Valtuutus on kirjallinen valtakirja, jonka avulla jokainen täysi-ikäinen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan, jos tulee itse kykenemättömäksi. Valtuutettu on usein joku läheinen henkilö, joka suostuu tehtävään.

Valtakirja on pätevä vain, jos sen tekijä ymmärtää, mitä on allekirjoittamassa. Esimerkiksi pitkälle edennyt muistisairaus voi estää edunvalvontavaltuutuksen tekemisen.

Valtuutusta säilytetään, kunnes sen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. Jos valtakirjan laatija tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan valtakirjan. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti vahvistaa sen. Lisäksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan.

**Kirjallinen hoitotahto varmistaa toivotun hoidon

Ihminen voi halutessaan ilmaista hoitoa koskevan tahtonsa tulevaisuuden varalta laatimalla hoitotahdon. Vaikka suullinen hoitotahto on pätevä, hoitotahto on parasta laatia kirjallisesti.  Kirjallinen lomake on helpompi todentaa ja virhetulkintojen riski on pienempi.

Hoitotahdon avulla voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan omia elämänarvoja ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat omaan tahtoon. Hoitohenkilökunnan on noudatettava hoitotahtoa.

Vanhempani käyttää rahaa holtittomasti. Mistä voi olla kyse?

Jos rahankäyttö on oleellisesti muuttunut, taustalla voi olla esimerkiksi muistisairaus, peliongelma tai psyykkinen ongelma, joka ilmenee esimerkiksi hamstrauksena. Kannattaakin yrittää keskustella vanhemman kanssa rahankäytöstä, ja pohtia, mistä ongelma kumpuaa.

Vanhempi voi tarvita iän myötä apua arkeensa.

Mahdollista muistisairautta tutkitaan muistitutkimuksissa. Peliongelmaan voi puolestaan hakea apua päihdepalveluista. Jos rahankäytön taustalla on psyykkinen ongelma, siitä voi olla tarpeen keskustella ammattiauttajan kanssa.

Jos tilanne on vaikea eikä vanhempi itse näe ongelmaa, kannattaa selvittää, onko vanhemmalla tarvetta edunvalvojalle. Edunvalvonta voi tulla kysymykseen, jos vanhempi ei pysty enää huolehtimaan omista asioistaan.

Vanhempani on yksinäinen. Mitä voin tehdä?

Kannattaa ensinnäkin selvittää, mitä vanhempi itse toivoisi. Onko hän oikeastaan ihan tyytyväinen tilanteeseensa vai kaipaako hän seuraa? Kokeeko hän itse itsensä yksinäiseksi?

Lapset tai läheiset voivat vierailla vanhemman luona vuorotellen. Jos vanhempaa ei voi tavata säännöllisesti esimerkiksi pitkän välimatkan takia, voi tutustua aktiviteetteihin, joita vapaaehtoiset ja järjestöt järjestävät ikäihmisille.

Tarjolla on erilaisia kerhoja, retkiä ja tilaisuuksia, jotka vaativat kuitenkin sitä, että vanhempi on toimintakykyinen ja pystyy osallistumaan. Jos vanhempi ei voi poistua kotoaan, monissa kunnissa on vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka voivat vierailla myös kotona. Kunnat järjestävät päivätoimintaa myös ikäihmisille, joiden toimintakyky ei ole kunnossa. Skype ynnä muut verkon vaihtoehdot alkavat olla nykypäivää myös ikääntyville.

Vanhempani tarvitsee apua arjessa pärjäämiseen. Mistä apua saa?

Jos olet huolestunut vanhempasi pärjäämisestä, se kannattaa ottaa suoraan puheeksi. Kerro vanhemmallesi, että olet huolestunut. Juttele myös sisarusten tai muiden läheisten kanssa. Voi olla, että hekin ovat huomanneet, että vanhempi ei enää suoriudu arjesta entiseen tapaan.

Yhdessä vanhemman kanssa kannattaa kartoittaa, millaista apua kotiin tarvitaan. Auttaisiko pelkästään se, että sisarukset auttavat vanhempaa vuorotellen? Jos lapset eivät voi auttaa, siivoojan ja ateriapalvelun hankkiminen voi helpottaa arkea, mutta myös kotihoidon palvelut voivat tulla kysymykseen. Kotihoito huolehtii yleensä hoidollisista tehtävistä eli esimerkiksi siitä, että vanhempi ottaa lääkkeensä ajallaan, syö säännöllisesti ja peseytyy.

Vanhempi voi tarvita iän myötä apua arkeensa.

Jos vanhempi suhtautuu avuntarpeeseen kielteisesti, voit lähteä selvittämään tilannetta ottamalla yhteyttä kuntasi sosiaali- ja terveyspalveluun. Monissa kunnissa on asiakasohjausyksikkö tai muu vastaava palveluohjausta antava taho. Sinut osataan ohjata oikeaan osoitteeseen, kun kuvailet tilannetta esimerkiksi puhelimessa. Jos liesi unohtuu jatkuvasti päälle tai vanhempi ei syö kunnolla, omaisen huoli on usein aiheellinen.

Harkitsen omaishoitajuutta. Mitä pitää ottaa huomioon?

Jos harkitset omaishoitajuutta, kysy itseltäsi, oletko sitoutunut ja miten haluaisit huolehtia omasta jaksamisestasi tai perheesi jaksamisesta, kun huolehdit omasta vanhemmastasi.  Selvitä myös asuinkunnastasi, täyttyvätkö omaishoidon tuen myöntämisperusteet.

Jos myöntämisperusteet eivät vielä täyty, onko kokopäiväisenä omaishoitajana toimiminen sinulle taloudellisesti mahdollista? Tukea saadessa on hyvä huomioida, että se on veronalaista tuloa ja voi vaikuttaa joihinkin muihin saamiesi etuisuuksien ja tukien määrään.

Jos kokopäiväinen omaishoitajuus ei sovi elämäntilanteeseen tai sille ei ole tarvetta, olisiko mahdollista hyödyntää työelämän joustoja ja tehdä esimerkiksi lyhempää työpäivää ja olla siten mukana vanhemman elämässä?

Sisarusten kannattaa mahdollisuuksien mukaan vuorotella vanhemman auttamisessa, ettei koko taakka ole yhden ihmisen harteilla.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Asiantuntija neuvoo: Varaudu ajoissa oman vanhemman ikääntymisen tuomiin muutoksiin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X