Hyvinvointi

Voiko flunssan välttää, jos syö, nukkuu ja liikkuu oikein? Lääkäri listaa keinot, joista on oikeasti hyötyä viruksia vastaan

Varmin tapa välttyä flunssalta on sulkeutua kotiin. Mukavampiakin tapoja torjua tauteja on olemassa, sillä vastustuskykyä voi viilata.

Voihan räkätauti! Pöpöt jylläävät taas toden teolla. Voiko flunssat välttää huippuunsa hiotuilla elintavoilla? Sisä­tautien ja infektio­- tautien erikoislääkäri Esa Rintala Terveys­talosta kertoo, mitä tiedetään unen, ravinnon, liikunnan, hygienian ja rokotusten vaikutuksesta vastustuskykyyn. 

1. Miksi toiset nappaavat jokaisen flunssan ja toiset selviävät terveinä?

Elimistön vastuskyky taudinaiheuttajia vastaan on sekä perimässä saatu että hankittu, jatkuvasti muuntuva ominaisuus. Puolustusjärjestelmämme rakenteessa ja toiminnassa on synnynnäisiä eroja. Kohtaamamme taudit ja rokotteet vahvistavat sitä niin, että kun elimistö kohtaa saman taudinaiheuttajan uudelleen, se käynnistää puolustustoimenpiteet.

Flunssaviruksilta on hankala puolustautua. Niitä on kymmeniä erilaisia, ja ne voivat tartuttaa ennen kuin ne aiheuttavat oireita ja vielä sen jälkeenkin. Lisäksi niiden jättämä muistijälki pyyhkiytyy puolustusjärjestelmästä nopeasti.

Flunssaviruksia on kaikkialla, missä on ihmisiä. Mitä enemmän kontakteja, sitä todennäköisemmin sairastuu flunssaan. Virukset siirtyvät ihmisestä toiseen esineiden, pintojen, käsien ja hengitysilman välityksellä. Niiden pääsyä elimistöön voi estää huolellisella käsipesulla ja välttämällä omien kasvojen koskettelua flunssa-aikaan.

2. Asuuko vastustuskyky purkissa?

Asuu, jos purkissa on D-vitamiinia. Sen puute voi olla yksi syy toistuviin flunssiin. D-vitamiinia saa vitaminoiduista maitotuotteista, margariinista ja kaloista. Ainakin talvikaudella tarvitaan kuitenkin D-vitamiinilisää. Aikuisille suositeltava määrä on 10–20 mikrogrammaa päivässä.

Imeskeltävä sinkkitabletti tai -suihke saattaa helpottaa flunssan oireita ja lyhentää sen kestoa. Sitä tulee käyttää jo flunssan ensioireisiin.

Muut vitamiinit ja hivenaineet kannattaa ottaa ruoasta. Terveellinen, monipuolinen ja riittävä ravitsemus tukee vastustuskykyä. Se toteutuu tutulla lautasmallilla ja syömällä säännöllisesti.

3. Lisääkö liikunta vastustuskykyä?

Huippu-urheilijat sairastavat flunssia enemmän kuin kohtuudella liikkuvat. Hyvin rankka liikunta aiheuttaa elimistössä stressireaktion, ja voimakas fyysinen ja psyykkinen stressi heikentää puolustusjärjestelmää. Riittävä palautuminen tukee vastustuskykyä. Jos liikkuja on jatkuvasti räkätaudissa, kannattaa ehkä keventää treenejä.

Flunssa iskee tavallista herkemmin myös vähän liikkuviin eli kohtuus kannattaa liikunnassakin. Säännöllinen liikunta on hyvä stressinhallintakeino. Jos sille on vaikea löytää aikaa, kannattaa lisätä arkeen askelia ja esimerkiksi kävellä edes osa työmatkasta.

4. Kiertävätkö pöpöt avantouimarin?

Kylmäaltistus lisää puolustusjärjestelmälle tärkeiden valkosolujen tuotantoa ja aiheuttaa elimistössä hormonimyrskyn. Avantouinti lisää hetkellisesti stressihormonien, mutta myös mielihyvähormonien eli endorfiinien, dopamiinien ja serotoniinin tuotantoa.

Kysetutkimusten mukaan avantouimareilla on muita vähemmän pimeään vuodenaikaan liittyvää mielialan laskua. Kun mieli on matalalla, infektiot saattavat iskeä tavallista herkemmin.

Kokeilemalla selviää, miten oma elimistö reagoi kylmään. Jos sairastaa sydän- ja verisuonisairautta, kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa ennen ensipulahdusta.

Lue myös: Talviuintiin hurahtanut Kaisa ui jäälohkareiden seassa: ”Yhtä ihana tunne kuin lämpimään kylpyyn upottautuminen”

5. Miten uni vaikuttaa vastustuskykyyn?

Univaje heikentää vastustuskykyä. ­Lyhyeen yöuneen ei mahdu riittävästi elvyttävää syvää unta. Syvän unen aikana aivot puhdistuvat niihin kertyneistä kuona-aineista. Elimistön puolustusmekanismit taudinaiheuttajia vastaan elpyvät ja solut täyttävät energiavarastojaan ja korjaavat päiväaikaisia vaurioita.

Uni etenee vaiheittain kevyemmästä syvempään. Jos uni on rikkonaista, syvä uni jää vähiin. Jotta uni ei katkeaisi ­aamuyöllä huoliajatuksiin, huolet kannattaa purkaa ajoissa ennen nukkumaanmenoa. Voi pitää huolihetken eli listata huolet vaikka paperille ja luvata itselle, että palaa niihin myöhemmin.

Lue myös Anna.fi: Voiko kuumeen raja vaihdella eri ihmisillä? Kuumemittarin näyttämä lukema ei aina kerro totuutta siitä, onko ihminen todella kipeä

6. Voiko ahkera siivoaminen ja käsidesillä lutraaminen viedä vastustuskyvyn?

Sairaaloissa siivotaan järeillä aineilla ja henkilökunta käyttää jatkuvasti käsidesiä, mutta heillä ei ole muita enemmän infektioita. Kotona ei kuitenkaan kannata siivota desinfioivalla pesuaineella, sillä ne tappavat myös hyödylliset bakteerit. Flunssakautenakin ihan tavallinen käsitiski- tai yleispuhdistusaine riittää pintojen puhdistamiseen. Vessanpönttöön voi lorauttaa kloriittia.

Pieni käsidesipullo on hyvä pitää matkassa, kun liikkuu julkisilla paikoilla. Kotioloissa käsienpesu saippualla riittää. Kädet pestään ennen ruokailua, vessakäynnin jälkeen ja aina kun tulee ulkoa kotiin.

7. Miten influenssa- ja koronarokotteet vaikuttavat vastustuskykyyn?

Influenssa- ja koronarokotteet eivät heikennä vastustuskykyä edes hetkellisesti. Rokotteen jälkeinen lämmönnousu on merkki, että elimistön vastustuskyky on hereillä ja puolustusjärjestelmä tuottaa vasta-aineita.

On harhaluulo, että influenssarokote aiheuttaisi flunssan. Influenssarokote otetaan flunssakautena, ja rokote voi ajoittua samaan aikaan flunssatartunnan kanssa.

Riskiryhmiin kuuluville suositellaan influenssarokotetta joka vuosi, sillä influenssavirukset muuntuvat ja rokote räätälöidään vuosittain vallalla oleviin viruksiin sopivaksi.

Influenssaviruksia on neljää erilaista. Koska influenssarokotteen teho hiipuu vähitellen, hyvin varhain otettu rokote ei välttämättä suojaa loppukevään viruksilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo verkkosivuillaan, koska rokote kannattaa hankkia. Rokotesuoja kehittyy parissa viikossa. Rokotteesta on hyötyä, vaikka epidemia olisi jo alkanut ennen rokotteen ottamista.