Terveys

Flunssarokote, vitamiinit, sarvikuono – anna porttikielto flunssapöpöille näillä vinkeillä

Yksi käyttää hunajaa, toinen turvautuu rokotteeseen ja kolmas kylmään. Konsteja virustentorjuntaan riittää, mutta miten hyviä ne ovat? Näin vastaa asiantuntija kysymyksiin.

Onko flunssarokote on turha?

”Otan aina influenssarokotteen, mutta sairastun silti flunssaan. Miksi?”

Influenssarokote ei suojaa flunssalta. Se suojaa influenssaviruksilta, joita on kahta päätyyppiä: A ja B. Koska virukset muuntuvat koko ajan, myös influenssarokotetta on muutettava tiheään ja rokote pitää ottaa joka syksy.

Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan toista sataa. Niiden lukumäärän ja muuntuvuuden vuoksi niille ei ole olemassa rokotetta.

Influenssarokote otetaan aikaan, jolloin liikkeellä on paljon flunssaviruksia. Tästä voi syntyä harha, että syy flunssaan on sitä edeltävässä influenssarokotteessa. Flunssan saaminen influenssarokotteesta on mahdotonta, sillä rokote ei sisällä aktiivisia viruksia.

Influenssarokotetta suositellaan riskiryhmiin kuuluville, kuten yli 65-vuotiaille, sydän- ja verisuoni- tai keuhkosairauksia sairastaville henkilöille ja 6–35 kuukauden ikäisille lapsille läheisineen. Läheisten rokottaminen suojaa myös muita, sillä rokotettu ei tartuta virusta. Samasta syystä terveydenhoitoalan henkilöstön pitää ottaa influenssarokote

Vitamiineja vastustuskyvyn parantamiseksi

Mitä vitamiineja pitää syödä viruksia vastaan?

”Syön säännöllisesti D-vitamiinia. Voiko se, sinkki tai jokin muu vitamiini- tai hivenaine estää virustauteja? Vai riittääkö tähän ruoka?”

Mikään yksittäinen vitamiini tai hivenaine ei estä virustauteja. Vastustuskyvyn toiminnan kannalta on tärkeää, että koko ravitsemus on kunnossa.

Jotta ravinnosta saisi riittävästi suojaravintoaineita, pitää syödä tarpeeksi. Tämä ei tahdo toteutua huonosti syövillä vanhuksilla ja fyysisesti kevyttä työtä tekevillä, painoaan vahtivilla naisilla. Näistä ensimmäisille suositellaan siksi usein täydennysravintovalmisteita ja jälkimmäisille ruokamäärän ja liikunnan lisäämistä.

Vitamiinilisiä ei tarvita, jos syö päivittäin viisi kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja. D-vitamiinilisä on tarpeen, ellei käytä D-vitaminoituja maitoja tai kasvimargariinia.

Sinkki saattaa suurina annoksina estää orastavan flunssan puhkeamista. Tästä on kuitenkin niin vähän tutkimuksia, että sinkkiä ei voi vielä suositella.

Auttaako sarvikuono ja suola?

”Tuttavani torjuu nuhakuumetta sarvikuonolla ja suolahuuhtelulla. Mihin sen teho perustuu?”

Flunssa on virustauti. Virukset leviävät käsien, ilman, esineiden ja pintojen välityksellä nenänielun ja keuhkoputkien limakalvoille, joilla ne alkavat lisääntyä. Tämä saa elimistössä aikaan puolustusreaktion, joka laukaisee oireet.

Nenän limakalvojen huuhtelu ei estä virusten pääsyä limakalvoille, mutta se voi helpottaa oireita kuten limaisuutta ja tukkoisuutta. Jos huuhtelu auttaa, sitä kannattaa käyttää.

Kannattaa muistaa, että nenäkannu on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön. Ahkera käsienpesu ja kasvojen koskettelun välttäminen estävät tehokkaimmin flunssavirusten pääsyn nenän limakalvoille.

Auttaako asenne flunssavastaisessa taistelussa?

”Liikun paljon, käyn avannossa, olen positiivinen ja myönteinen ihminen, ja sairastan tosi vähän. Voiko näillä asioilla olla merkitystä vai onko kyse hyvästä perimästä?”

Terveellisistä elämäntavoista on tässäkin asiassa hyötyä. Liikunta, ravitsemus, normaalipaino, riittävät uni, tupakoimattomuus ja alkoholittomuus tai alkoholin kohtuukäyttö vähentävät infektiosairauksien riskiä ja niiden vakavuutta. Avantouimarit eivät omien sanojensa mukaan pode flunssia. Stressi heikentää puolustusjärjestelmää, ja avantouinti puolestaan voi helpottaa stressiä. Positiivinen asenne voi vaikuttaa samalla mekanismilla, sillä myönteisesti ajattelevalla voi olla hyviä keinoja säädellä stressiä. Liikkua kannattaa, mutta ei hullun lailla: kuntoilijat sairastavat keskimääräistä vähemmän virusinfektioita, täysin liikkumattomat ja huippu-urheilijat puolestaan enemmän. Ankara harjoittelu heikentää viruksia tunnistavien ja tuhoavien valkosolujen toimintaa. On totta, että puolustusjärjestelmämme rakenteessa ja toiminnassa on synnynnäisiä eroja: osalla meistä elimistö muodostaa vasta-aineita taudinaiheuttajia kohtaan toisia herkemmin. Puolustusjärjestelmämme on heikoimmillaan elämän ääripäissä, pikkuvauvana ja vanhuksena.

Liikunta saattaa auttaa flunssan ehkäisyssä

Onko vanhoissa konsteissa vara parempi?

”Hunajalla ja valkosipulilla on torjuttu tauteja kautta aikojen. Kuinka hyviä konsteja ne ovat?”

Hunaja ja sipuli ovat tuttuja vanhan kansan konsteja. Ne antavat käyttäjälleen tunteen, että hän on itse huolehtinut omasta voinnistaan. Voi olla, että hunajateen tai sipulimaidon juominen yhdistyy lepoon, ja oikea-aikaisena lepo saattaa estää flunssaa puhkeamasta. Perinnekonsteista ei ole haittaa, mutta hunajaa lukuun ottamatta näiden aineiden tehosta ei ole tutkimustietoa. Tosin hunajaa ei ole tutkittu virusten torjunnassa, vaan yskän lievittäjänä. Siinä tarkoituksessa se on toiminut lumelääkettä paremmin. Alle yksivuotiaille ei suositella hunajaa siihen liittyvän myrkytyssairauden eli botulismin riskin takia.

Onko suolisto syypää sairauksiin?

”Väittävät, että suolistobakteerien epätasapaino heikentää vastustuskykyä myös flunssia kohtaan. Miten huolehtia bakteeritasapainosta?”

Koko elimistön puolustusmekanismeista 80 prosenttia on suolistossa. Tämä on viisasta, koska vieraat aineet tulevat elimistöön pääasiassa suun kautta. Suolistobakteerit ovat tärkeä osa suoliston limakalvon puolustusjärjestelmää. Ne estävät haitallisten bakteerien majoittumisen suolistoon, esimerkiksi kilpailemalla niiden kanssa sitoutumispaikoista ja ravintoaineista.

Suoliston bakteeritasapaino syntyy pikkulapsena, ja se on yleensä melko vakio. Siihen vaikuttaminen ravintolisillä on vaikeaa, sillä ne kulkeutuvat ruoansulatuskanavan läpi. Ruoan mukana tulevilla mikrobeilla on tähän paremmat vaikutusmahdollisuudet, koska ruoka suojaa niitä matkallaan. Hyviä suolistobakteereita vastaavia bakteereita on luonnostaan jonkin verran hapanmaitotuotteissa. Suolistobakteerit käyttävät ravintonaan ruoastamme suolistoon syntyvää jätettä, varsinkin kuituja.

Suolistobakteerien hyvinvoinnista kannattaa huolehtia runsaasti kuitua sisältävällä ruoalla: täysjyväviljalla, juureksilla, kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä.

Johtuuko huono vastustustuskyky liiasta siisteydestä?

”Olen syönyt elämäni aikana varmaan kymmeniä antibioottikuureja ja kuurannut ahkerasti kotiani. Onko vastustuskykyni menetetty?”

Antibiootit tuhoavat haitallisten bakteerien lisäksi hyviä, elimistöä puolustavia bakteereita, ja bakteeritasapainon palauttaminen ennalleen voi viedä antibioottikuurin jälkeen todella pitkään. Tämän vuoksi antibiootteja tulisi syödä vain todelliseen tarpeeseen. Ihmisen puolustusjärjestelmä on monimutkainen ja -osainen, ja suolistobakteerit ovat vain yksi osa sitä. Siksi en usko, että vastustuskykysi olisi mennyttä.

Puolustusmekanismeja on useita ihosta, limakalvoista ja niiden eritteistä solutason toimijoihin saakka. Yleispuhdistusaineet riittävät kotisiivoukseen. Ammattikäyttöön tarkoitettuja siivousaineita ei tarvita kotona.

Ne vähentävät bakteerien määrää, mutta jättävät jäljelle niistä vastustuskykyisimmät. Sairaalassa haitallisimmat bakteerit löytyvätkin teho-osastoilta, joissa siivoaminen on tehostettua.

Vastaajina infektiosairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen, Tays ja ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen, Helsingin yliopisto.

Juttu on julkaistu Kotiliesi 24/2016 -lehdessä.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Flunssarokote, vitamiinit, sarvikuono – anna porttikielto flunssapöpöille näillä vinkeillä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.