Närästyksen lääkinnässä eivät poppakonstit auta, mutta yksi keino tepsii aina
Gastroenterologi Markku Voutilainen ei ymmärrä, miten sitruunan tai viinirypäleiden popsiminen voisi vähentää närästystä. Ruokavaliolla toki muuten voi saada inhottavan polttelun kuriin.
Jokaista meitä närästää joskus, mutta arviolta 10–20 prosentilla refluksitauti tekee närästyksestä jatkuvan ja inhottavan vaivan.
Apteekin hyllyt notkuvat närästystä helpottavista lääkkeistä, ja netti on pullollaan itsehoito-ohjeita.
Viesti on usein tämä: Vältä sitrushedelmiä, mutta syö sitruunaa! Popsi säännöllisesti viinirypäleitä, hirssiä ja perunaa, mutta poista ruokavaliostasi makkara, sokeri ja maitotuotteet. Keitä kaali. Piparkakkumausteita vain silloin tällöin.
Tutkimus ei tunnista sitruunan etuja
No tuota, ei näin, toteaa gastroenterologi Markku Voutilainen Turun yliopistosta.
Hän on ollut kirjoittamassa refluksitaudin Käypä hoito suositusta, eikä usko poppakonsteihin.
”Itse en ainakaan ole koskaan nähnyt tutkimustietoa, joka osoittaisi, että millään yksittäisellä ruoka-aineella voisi ehkäistä närästyksen esiintyvyyttä”, hän sanoo.
Etenkin kehotusta syödä runsaasti sitruunaa Voutilainen ihmettelee. Sillä saattaa päästä eroon vain hammaskiilteestään.
”Olen nähnyt listauksia, joiden mukaan sitrushedelmiä kannattaa vältellä, mutta en ymmärrä, että jos appelsiini olisi pahasta, mikä tekee sitruunasta hyvän?”
Tärkein ohja on selvä: laihdu.
Närästystä voi kyllä ehkäistä välttelemällä tiettyjä ruoka-aineita, mutta silloinkaan ei voi Voutilaisen mukaan laittaa pannaan yksittäisiä ruoka-aineita, kieltää vaikkapa tomaatin käyttöä.
Refluksitaudin riskiä lisää länsimainen, paljon rasvaa, sokeria ja lihaa sisältävä prosessoitu ruokavalio.
Tärkein ohje kuuluukin: vältä ylipainoa.
”Viimeaikainen lääketieteellinen kirjallisuus osoittaa, että närästyksestä kärsivän kannattaa rajoittaa hiilihydraattien ja rasvojen käyttöä, ylipäänsä ruuan kalorimäärää”, Voutilainen sanoo.
Rasva viipyilee mahalaukussa pitkään ja hidastaa sen tyhjenemistä, jolloin on todennäköisempää, että vatsahappoja nousee takaisin ruokatorveen.
Tämä koskee myös aivan normaalipainoisia ihmisiä.
”Jos kärsit närästyksestä ja olet saanut viime aikoina vaikka vain muutaman lisäkilon, kannattaa yrittää pudottaa painoa”, Voutilainen neuvoo.
Liiku tarpeeksi, mutta älä rehki liikaa
Kohtuullinen liikunta auttaa painon pudotukseen, mutta refluksitaudissa itse asiassa kaikenlainen äärimmäisyys voi olla haitaksi.
”Jos liikunta on hyvin intensiivistä, vatsaontelon painetta nostavaa, se voi lisätä oireita”, Voutilainen sanoo.
Summa summarum: Syö siis terveellisesti, usein ja vähän kerrallaan. Vältä rasvaa, vähennä hiilihydraatteja ja liiku kohtuudella.
”Tupakka on tietysti kaikkein pahin, sillä se vähentää syljen eritystä”, Voutilainen lisää.
Hän myös huomauttaa, että refluksitaudin lisäksi joidenkin ihmisten ruokatorvi voi olla niin herkkä, että mikä tahansa ruoka-aine saattaa ärsyttää.
”Tietysti jos ihminen huomaa jonkin ruoka-aineen ärsyttävän, sitä on luonnollisesti hyvä välttää. Mutta yleispäteviä ohjeita yksittäisistä ruoka-aineista ei voi antaa.”
Lääkkeet lisäävät infektioriskiä
Närästysoireita lääkitään helposti happosalpaaja-lääkkeillä, jotka vähentävät mahahappojen eritystä.
”Lääkkeillä voi lievittää refluksitautia lyhytaikaisesti ja usein lääkärit määräävät niitä, mutta lääke ei paranna tautia. Kun lääkityksen lopettaa, oireet uusiutuvat helposti”, Voutilainen huomauttaa.
Jos tehokkaita happolääkkeitä käyttää pitkään, niillä on sivuoireensa niin kuin kaikilla lääkkeillä.
Niiden on todettu lisäävän infektioriskiä ja vähentävän vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä sekä muuttavan paksunsuolen bakteeristoon koostumusta.
Voutilaisen mukaan normaalin käytön raja kulkee noin 2–3 kuukaudessa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Närästyksen lääkinnässä eivät poppakonstit auta, mutta yksi keino tepsii aina
Minulla meni ”gluteeniherkkyys” iän myötä niin pahaksi, että ruoka alkoi nousta takaisin suuhun. Minulla lääkkeet eivät edes auttaneet yhtään. Pian tajusin muiden kokemusten innoittamana kokeilla sitkeästi useamman kuukauden ajan gluteenitonta ruokavaliota. Samalla hävisi monta muuta häiritsevää vaivaa, joista olin kärsinyt vuosia tai jopa lapsesta asti mm. nivelkivut ja ruokavalio jäi pysyväksi. Lääkärit ehdottelivat muutamaan otteeseen diagnoosia IBS, keliakia poissuljettu. Fodmap ruokavalio oli kuitenkin paljon rajoittavampi ja kalliimpi kuin pelkkä gluteenittomuus, eikä antanut minulle yhtään lisähyötyä pelkkään gluteenittomuuteen verrattuna, ja eihän sitä edes ole tarkoitettu pysyväksi dietiksi. Gluteenittomuudella vatsani parani siihen kuntoon, että aloin pikkuhiljaa kestää hyvin suurinta osaa ruoista, jotka olivat ennen aiheuttaneet ongelmia ja aloin myös huomata vatsan reaktiot eri ruokiin, kun se ei enää ole koko päivää turvoksissa. Ainoastaan punaiset linssit ovat enää ruoka, joka ei selkeästi sovi gluteeniviljojen lisäksi ja kahvittomuutta voisi kokeilla. Vielä päivittäinen pieni röyhtäily muistuttaa uinuvasta refluksista, pitäisi vain kokeilujen kautta selvittää mitä epäsopivaa ruokavaliossani vielä on. Itse uskon, että varmasti suurimmalla osalla refluksista kärsivistä on taustalla jotain allergioita, yliherkkyyksiä, suolistobakteerien epätasapainoa, tulehdusta tms. johon ruokavaliolla voisi vaikuttaa. Niiden selvittäminen vain vaatii kärsivällisyyttä ja motivaatiota, osalla lääkkeet saattavat sotkea tilannetta vain entisestään, etenkin jos ovat jääneet pitkäaikaiseen käyttöön. Ainakin netistä löytyy paranemiskertomuksia joissa esim. viljattomuus, vhh ja paleo on parantanut vaikeitakin tapauksia, jopa palleatyrästä tai portin löysyydestä kärsivän, tai siis pitää oireet poissa niin kauan kuin ruokavaliota noudattaa. Tietysti yksilöllistä mitä ja miten tarkkaan pitää välttää, mutta viljojen välttäminen ainakin yhdistää näitä kaikkia ruokavalioita. Siinä sivussa monilla on ollut myös jokin muu yksilöllinen herkkyys, vaikkapa soija, porkkana, kahvi, pähkinät tai peruna. Ei siinä mitään menetä jos ainakin yrittää parantua ruokavaliolla, saattaa jopa välttää leikkauksen. Nykyään on netti pullollaan helppoja reseptejä -ton ruokavalioihin, on ihan hauskakin harrastus kehitellä ihan omia reseptejä ja kokeilla uusia ruoka-aineita. En olisi muutama vuosi sitten uskonut, että oppisin tekemään jopa täysin viljattomia, hiivattomia ja samalla hyviä sämpylöitä:)! Vaikka en sano etteikö ne ensimmäiset kuukaudet luontaisesti gluteenittomalla olisi olleet henkisesti rankat, mutta kannatti. Muutoksiin kyllä tottuu ja ajanmyötä voi kokeilla höllätä, jos ei ole keliakiaa tai allergiaa.
Olemme 58v pariskunta, jolla kummallakin refluksitauti, söimme vuosikaudet happosalpaajia, viime vuodet lähes oireettomia, kummallakin! Hiilihydraattien ja sokerin käyttöä vähennetty reilusti, rasvan käyttöä sen sijaan lisätty. Puuron/leivän sijaan aamulla punainen viili/luonnonjojurtti marjoineen ruusunmarja rouheineen. Kestää kahvinkin juoda päälle! Muuten rasvaista kalaa ja lihaa sekä kermalla höystettyä kotiruokaa mutta maltillisesti pahiksia, siis jauhoja ja sokeria. Olemme hoikan jänteviä kuten yleensäkin runsaasti cla:ta(konjukoitua linolihappoa, saa eläin ja maitorasvasta) käyttävät ihmiset ovat.