Kaikki huolestuttaa? Erota normaali murehtiminen ahdistuneisuushäiriöstä

Ajoittainen murehtiminen on normaalia. Jos olo on jatkuvasti huolestunut, kyse voi olla ahdistuneisuushäiriöstä. Tällöin ihminen uskoo voivansa välttää ikävyydet olemalla varuillaan koko ajan.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tarkoittaa tilaa, jossa ihminen on koko ajan tuskainen ja huolestunut. Kun yksi ahdistuksen aiheuttaja poistuu, mieli keksii tilalle uutta murehdittavaa.

Voimakkaasta ahdistuksesta kärsii jossakin elämänsä vaiheessa noin 5 prosenttia suomalaisista. Sairauden yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä kaikki eivät osaa hakea apua ahdistukseensa. Myös lääkärit voivat tarkastella ihmisen yksittäisiä oireita niiden taustalla olevan pelon sijaan.

Lue myös: Elä pelottomasti – 10 muutosta, jotka tekevät sinusta rohkeamman

Ahdistuneisuushäiriö sekoitetaan stressiin

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on alidiagnosoitu tila, sillä normaalia murehtimista on joskus vaikea erottaa jatkuvasta ahdistuksesta. Tuskaista oloa selitetään usein työstressillä. Se on yleinen ja hyväksytyksi koettu syy murehtia. Ihminen voi jopa ajatella, että huolestuneisuus on hyvä merkki: hän on tunnollinen ja kunnianhimoinen.

Terveysalan ammattilaisetkaan eivät aina tunnista kroonista ahdistusta. Jopa 45 prosenttia ahdistuneisuushäiriöistä jää diagnosoimatta perusterveydenhuollossa. Kun ahdistunut menee lääkäriin puhuakseen diabetespelostaan, lääkäri voi keskittyä vain diabetekseen, ja taustalla oleva pelko jää huomaamatta.

Ahdistuneisuushäiriö voidaan sekoittaa myös muihin mielenterveysongelmiin. Se voidaan diagnosoida virheellisesti paniikkihäiriöksi. Paniikkihäiriössä ahdistus ei kuitenkaan ole jatkuvaa, vaan iskee kohtauksina.

Ahdistus voidaan tulkita myös masennukseksi, sillä depressioon liittyy usein huolestuneisuutta. Ahdistukseen voidaan kiinnittää huomiota vasta, kun potilaan mieliala ja elämäntilanne kohentuvat, mutta yleinen murehtiminen ei helpota.

Lue myös: Tunnista masennus – tarkkaile näitä merkkejä

Murehtiminen on suojautumiskeino

Ahdistuneisuushäiriön syyt ovat yleensä syvempiä ja vaikeammin hahmotettavia kuin työkiireet tai stressi. Taustalla voi olla traumaattisia elämänkokemuksia. Ahdistus on valmiustila, jonka avulla ihminen yrittää suojella itseään. Hän uskoo voivansa välttää ikävyydet, kun hän on koko ajan varuillaan.

Pahimmillaan ahdistuneisuushäiriö rajoittaa elämää. Ihminen ei uskalla ottaa riskejä eikä luota muihin. Hyvistä hetkistä on vaikea nauttia. Ahdistus voi aiheuttaa uni- ja syömisvaikeuksia sekä fyysisiä oireita, kuten vatsavaivoja, hikoilua ja sydämentykytystä.

Lue myös: Ahdistaako jatkuva muutos? Näin vaalit onnellisuutta

Ahdistusta voidaan hoitaa, kunhan se tunnistetaan

Vaikean ahdistuksen syitä tulisi etsiä ja hoitaa psykoterapiassa. Myös masennuslääkkeistä voi olla apua. Lisäksi pelkoja voi opetella hallitsemaan itse mindfulness- ja rentoutumistekniikoilla.

Pelkät rentoutumisharjoitukset eivät kuitenkaan riitä, jos ahdistuksen syitä ei hoideta. Moni ahdistunut ei ymmärrä, että apua pitäisi hakea traumaan ja sen aiheuttamaan pelkoon, ei vain työongelmiin.

Kroonisesti ahdistuneet käyttävät usein paljon terveyspalveluja. He eivät kuitenkaan aina tunnista psyykkistä ydinongelmaa, jonka hoitaminen voisi helpottaa myös fyysisiä oireita.

Lue myös: Paloittele pelko ja hallitse sitä – 8 vinkkiä pelkojen voittamiseen

Lähteet: Potilaan lääkärilehti, Suomen mielenterveysseura, Terveyskirjasto

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kaikki huolestuttaa? Erota normaali murehtiminen ahdistuneisuushäiriöstä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X