Pelaako lapsesi liikaa? Näin säännöstelet peliaikaa

Lapsen tekisi kovasti mieli pelata ja pelata. Mitä tehdä? Tekniikka on oiva apuväline myös digilaitteiden käytön säätelemisessä. Lue 10 vinkkiä liiallisen älylaitteella notkumisen rajoittamiseen!

Onko läksyt tehty? Kohta. Eikö tehtäisi jotakin kivaa yhdessä? Kohta. Tule syömään! Ihan kohta.

Moni nykyvanhempi ja isovanhempi tuskailee digitaaliseen laitteeseen koukuttuvan lapsen kanssa. Joskus tekisi mieli heittää koko laite seinään! Mutta ei se kannata. Nykylapsille pelaamisen kulttuuriin liittyy paljon muutakin kuin vain viihtyminen.

Pelaaminen myös kasvattaa ja on sosiaalista toimintaa. Jo ala-asteella lapset vertaavat pelisaavutuksiaan ja kaveeraavat toisten samaa peliä pelaavien kesken. Pelaamiseen liittyy onnistumisen kokemuksia, vapauden ja merkityksellisyyden tunnetta. Siksi pelaamiseen kannattaa suhtautua myös avoimin ja kiinnostunein mielin.

Liika on kuitenkin liikaa. Lasten kohdalla asiantuntijat ovat sitä mieltä, että elämään tulisi mahtua koulun käynnin lisäksi muutakin kuin älylaitteen kanssa istumista: esimerkiksi sosiaalista kasvotusten tapahtuvaa toimintaa, liikuntaa, ulkoilua, fyysisen maailman leikkejä, lukemista ja lepoa.

Lapsi pelaa netissä, tunnista ongelmapelaaminen.

Rajoita pelaamista oikein

Kun pelaamista lähtee rajoittamaan, välttää konflikteja, jos ymmärtää pelien luonnetta: Toiset pelit on jaksotettu tasoihin, tehtäviin tai otteluihin, jonka jälkeen on hyvä tallentaa ja lopettaa sopivassa kohtaa. Koko ajan saumattomasti etenevä peli taas on helpompi tallentaa ja lopettaa lyhyelläkin varoitusajalla. Millaisia pelejä lapsesi pelaa?

Kilpailullisissa peleissä kesken kaiken lopettaminen ymmärrettävästi harmittaa. Jos kyseessä on netin kautta joukkueturnaus, pelaaja on myös vastuussa osuudestaan koko joukkueelle.

Ikärajat ovat peleissä syystä. Kannattaa myös yrittää pitää silmällä tai rajoittaa asetusten kautta sisältöä, jolla on korkea ikäraja. Lapset saattavat esimerkiksi katsoa PEGI18-pelejä toisten videoimana YouTubesta. Opeta lapselle sisältösymbolit ja selitä, miksi vaikka liian väkivaltaisia pelejä ja videoita ei kannata katsoa.

Pelistriimaus on toisten pelaamisen katsomista netistä. Miten se eroaa pelaamisesta? Ainakin siten, että katsoja ei itse harjoita ongelmanratkaisukykyään vaan oppii ehkä toisilta tai passivoituu ruudun ääreen. Joskus voikin olla helpointa tarkastella älylaitteella vietettyä aikaa kokonaisuutena.

Lapsi koukuttuu nettipeleihin nopeasti.

Näin hillitset lapsen liiallista pelaamista:

  1. Rajoita pelaamista selkeillä säännöillä. Yksi ottelu tai korkeintaan pari tuntia?
  2. Muistuta peliajan loppumisesta hyvissä ajoin tai laittakaa puhelimeen hälytys. Lasten on yleensä vaikea hahmottaa ajan kulumista.
  3. Rauhoita ilta- ja yöaika. Ota vaikka silloin puhelin pois.
  4. Aseta rajat: nämä velvollisuudet täytyy hoitaa ennen kuin voit pelata.
  5. Jos lapsi nököttää laitteellaan eikä läksyjä ole tehty kun saavut töistä, sopikaa seurauksista. Tai kenties kannustimesta: Jos läksyt on tehty, lapsi voi saada jotain, esimerkiksi tarran jonkin palkinnon keräämiseksi.
  6. Selitä lapselle liialliseen pelaamiseen sisältyviä riskejä. Näytä vaikka kuva hyvä- ja huonoryhtisestä ihmisestä. Kerrallaan ei pitäisi hyvälläkään tuolilla istua tuntia pidempään. Opeta lasta pyörittelemään käsiä ja hartioita ja vetreyttämään selkäänsä. On surullista, jos selkävaivat alkavat jo nuorena.
  7. Erilaisia lapsilukkoja ja esto-ohjelmia kannattaa hyödyntää, jotta lapsen riski nähdä netissä ahdistavaa tai aikuisille suunnattua sisältöä vähenee. Samalla voi olla myös mahdollista määrittää myös aikarajoituksia koneiden käyttöön. Useimmilla internet-operaattoreilla on tarjolla lapsilukko.
  8. Harkitse ScreenTime-sovelluksen käyttöönottoa. Tämä ohjelma on arvioitu huonoksi sovelluskaupoissa, koska närkästyneet lapset ja nuoret käyvät antamassa sovellukselle tulikiven katkuisia palautteita!
    Todellisuudessa tämä sovellus on pelastanut monen vanhemman hermot. Pelaamista säätelevän sovelluksen kautta voit asettaa lapsen puhelimeen peliajat ja nukkumisajat sekä valvoa mitä sovelluksia hän käyttää. Peliaikaa voi myös joustavasti muuttaa, jos esimerkiksi jokin velvoite on hoidettu.
    Huom! ScreenTime pitää asentaa myös lapsen puhelimeen. Kun olet saanut lapsen salasanan, asenna ohjelma heti vaikeamman kautta, jotta lapsesi ei pääse sitä itse poistamaan. Sovellus neuvoo selkeästi konstit.
  9. Sopikaa pelivaluutan käytöstä selkeät säännöt. Tiesitkö, että peleissä oleva omaisuus on omistajalleen hyvin samanlainen asia kuin fyysisen esineen omistaminen? Monet virtuaaliesineet mahdollistavat paremman menestymisen pelissä tai avaavat uusia sisältöjä. Se tuo iloa mutta voi lisätä koukuttumista peliin. Osa näistä ominaisuuksista hankitaan todellisella rahalla. Suhtaudu siis peliostoihin kuin vaikka karkin tai leffalipun ostoon. Kohtuus kaikessa?
  10. Onko lapsesi jo kyvykäs itsesäätelyyn? Pelikoneen lähettyvillä tai internetissä voi pitää pelipäiväkirjaa, johon voitte yhdessä kirjata ylös peliajan. Lapsikin hahmottaa paremmin koneen ääressä viettämäänsä aikaa ja sen pohjalta on helppo keskustella ajankäytöstä ja opettaa itsesäätelyä. Tutustu myös sähköiseen pelipäiväkirjaan.

+ Vanhemman esimerkki on lapselle ja varsinkin nuorelle kasvatuskeinojen aatelia. Yhdessä sovittuihin ja toteutettaviin sääntöihin lapsen on helpompi sitoutua. Olisiko teillä myös vanhempien tarpeellista rajoittaa älylaitteella tai tietokoneella oloa?

Lähteet ja lisätietoja:

Nuoret pelissä – Tietoa kasvattajille nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Grano) Helsinki 2016

Kuuluvainen, Soila ja Mustonen, Terhi: Digitaalinen viihdepelaaminen ja peliriippuvuus, katsaus pelaamisen eri ulottuvuuksiin (Sosped) 2017

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: Mediakasvatusta kotikasvatuksen tueksi.

Pelikasvattajan käsikirja.

Vietätkö sinä liikaa aikaa älylaitteella?

Katso tilanne vastaamatta

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.