Heräätkö usein liian aikaisin? Asiantuntijan ohjeilla nukut paremmin

Valon lisääntynyt määrä voi saada unirytmin sekaisin. Aikaiselle heräämiselle voi kuitenkin olla myös muita, terveyteen liittyviä, syitä. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, mistä on kysymys.

Herätyskello soisi seitsemältä, mutta huomaat taas herääväsi jo ennen kuutta. Päivällä puolestaan väsyttää, kun uni jäi kesken. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen paljastaa, mistä liian aikaisessa heräämisessä on kysymys. Lue viisi syytä.

1. Valoisa tai meluisa makuuhuone herättää aikaisin

Jos makuuhuone on talon itäpuolella, aurinko alkaa paistaa huoneeseen hyvin aikaisin. Ihminen ei nuku silmät tiukasti suljettuina, vaan hieman raollaan, joten lisääntynyt valon määrä herättää nukkujan halusi hän sitä tai ei.

Jos herääminen johtuu liiasta valoisuudesta, ongelma luultavasti ratkeaa hankkimalla unimaskin tai ripustamalla makuuhuoneeseen pimennysverhot. Kun huone on kunnolla pimennetty, uni ei katkea aamun tunteina niin helposti.

Aikainen herätys voi johtua myös makuuhuoneeseen pääsevästä melusta. Herättääkö sanomalehden kolahdus kerrostaloasunnossa? Kolisteleeko roska-auto pihalla aina samaan aikaan?

Melunlähteistä voi olla vaikea hankkiutua kokonaan eroon, joten kannattaa pohtia, mikä voisi tuoda tilanteeseen avun. Hyötyisitkö korvatulpista tai niin sanotusta valkoisesta kohinasta, joka rauhoittaa ja peittää ympäristön ääniä? Esimerkiksi vesiputouksen pauhu tai puron solina ovat suosittuja äänimaailmoja.

2. Poikkeava nukkumaanmenoaika sekoittaa unen

Aikuinen tarvitsee yleensä 6–9 tuntia unta. Useimmiten otollisin aikaikkuna nukahtamiselle on iltayhdeksän ja aamuyhden välillä. Jos nukkumaanmenoaika eroaa tästä, unenlaatu voi kärsiä.

Uni kärsii myös tavallisesta poikkeavasta nukkumaanmenoajasta. Mikäli sänkyyn tulee mentyä liian myöhään, keho on yliväsymyksen tilassa, joka heikentää unenlaatua. Yliväsymys voi siis paradoksaalisesti herättää unesta ennen aikojaan.

heräätkö sinäkin usein liian aikaisin?

Nukkumaan ei kannata mennä liian aikaisin, sillä myös se voi herättää liian aikaisin. Tärkeintä olisikin löytää itselleen sopivin unirytmi ja pyrkiä noudattamaan sitä mahdollisimman tasaisesti. Unirytmistä kannattaa pitää kiinni myös viikonloppuisin siten, että nukkumaanmenoaika ei eroaisi arjesta noin tuntia enempää.

3. Stressi huonontaa unenlaatua

Stressistä kärsivä saattaa nukahtaa illalla, mutta herää myöhemmin yöstä tai aikaisin aamulla huoltensa havahduttamana.

Stressiperäiset univaikeudet voi tunnistaa jo illalla. Pohdi, oletko stressaantunut, ja miten se näkyy. Tunnetko olosi ylirasittuneeksi, uupuneeksi tai ahdistuneeksi? Huolehtiminen estää rentoutumisen hyvään uneen, jolloin syvän unen vaiheet vähenevät. Stressaantunut henkilö voi myös nähdä paljon painajaisia.

Stressiperäiseen heräilyyn tuo helpotuksen ongelman tunnistaminen ja stressin syihin pureutuminen. Tämä voi vaatia aikaa ja työtä, mutta se kannattaa, sillä pitkittynyt stressi laittaa kehon koville. Stressi nostaa sykettä ja verenpainetta ja aiheuttaa kehossa erilaisia hormonaalisia ja kemiallisia muutoksia.

4. Masennus herättää aamuyöllä

Yksi masennuksen klassisista oireista on aikainen herätys, joka toistuu yleensä jo kolmelta yöllä. Masentunut voi päästä illalla uneen, mutta uni katkeaa ennen aikojaan ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa. Koska yöuni jää huonoksi, olo on tokkurainen ja masentunut saattaakin nukkua pitkiä aikoja päivällä.

Masennustilaa hoidetaan psykoterapialla. Sopiva lääkehoito lievittää oireita ja saa myös unirytmin raiteilleen. Lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsivä voi myös hyötyä säännöllisestä liikunnasta.

5. Vanhemmiten syvä uni vähenee

Uni kevenee iän myötä. Normaalisti noin 15–20 prosenttia unesta koostuu syvästä unesta, mutta vanhemmiten syvän unen määrä vähenee muutamaan prosenttiin ja syvän unen vaiheet korvautuvat kevyellä unella.

heräätkö sinäkin usein liian aikaisin?

Ihminen reagoi erilaisiin ärsykkeisiin helpommin kevyen unen aikana, joten uni voi vanhemmiten katketa helposti esimerkiksi lisääntyneen valon tai ympäröivien äänien takia. Tämä ei kuitenkaan yleensä ole vaarallista, sillä moni iäkäs torkkuu päivän aikana. Torkut lasketaan myös unen kokonaismäärään, joten nukuttu aika ei välttämättä kaikkiaan lyhene kovinkaan paljon.

Mikäli uni jää toistuvasti liian lyhyeksi ja nokoset eivät virkistä, ongelmaa on syytä tutkia. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä pitkään jatkuneeseen unettomuuteen lääkkeet.

Tiesitkö, että univelka vie keskittymiskyvyn ja lihottaa?

Hyvä uni pitää terveyttä yllä ja jo lyhyellä univajeella on selkeitä vaikutuksia terveyteen. Pelkästään yksi huonosti nukuttu yö aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyn, oppimistulosten ja muistin heikkenemistä sekä reaktioiden hidastumista. Näin ollen univelasta kärsivä myös suoriutuu tehtävistään tavallista huonommin.

Pitkään jatkunut univaje aiheuttaa painon nousemista, sillä illalla tekee mieli napostella, syke ja verenpaine nousevat, stressihormoni kortisolin määrä kehossa kasvaa ja sokerin sieto heikkenee. Kyseessä on jopa esi-diabetekseksi luonnehdittu tila. Univaikeuksista kärsivä myös tuntee olonsa usein ärtyisäksi.

Liian lyhyeksi jäänyt yöuni voidaan korvata päiväunilla. Maksimissaan 20 minuutin lepo riittää virkistämään univajeesta väsyneen. Päiväunen tulisi sijoittua alkuiltapäivään, jotta se ei vaikuttaisi seuraavan yön uneen.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Heräätkö usein liian aikaisin? Asiantuntijan ohjeilla nukut paremmin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X