Hyvinvointi

Aivotutkija: Moni elää luonnottomassa vuorokausirytmissä ja kärsii siksi huonosta unenlaadusta – teetkö sinäkin nämä yleiset virheet?

Istutko koneella päivisin ja urheiletko ja tapaatko ystäviä iltaisin? Tämä yleinen vuorokausirytmi on elimistön tarpeiden kannalta täysin nurinkurinen, kertoo aivotutkija.

Vuorokausirytmi on yksi keskeisimmistä seikoista ihmisen hyvinvoinnissa, ja silti monet elävät täysin nurinkurisessa rytmissä. Väärä vuorokausirytmi voi olla syy huonoon unenlaatuun ja väsymykseen työpäivän aikana, kertoo aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen.

Lue tutkijan kommentit ja tarkista, onko sinun vuorokausirytmissäsi parannettavan varaa!

Lue myös: Aktiivisuusranneke tuuppaa sohvalta lenkkipolulle – tällaiset ihmiset hyötyvät liikkujan älylaitteista eniten

Liikkuminen, sosiaalisuus ja valoisuus aktivoivat aivoja

Aivot keräävät jatkuvasti dataa ympäristöstämme ja säätelee aktiivisuuttaan sitä mukaa. Aivot tulkitsevat esimerkiksi valoisan ajan aktiiviseksi ajaksi, jolloin aivojen täytyy olla tarkkaavaisessa tilassa ja pimeän passiiviseksi ajaksi, jolloin aivot saavat olla levossa. Aivot myös tulkitsevat ihmisen fyysistä toimintaa: liikkuminen ja sosiaalisuus aktivoi aivoja ja lepo rauhoittaa aivoja.

Elimistön kannalta ihanteellista olisi, jos ihminen olisi fyysisesti ja sosiaalisesti aktiivinen päivällä ja lepäisi illalla. Kun vuorokausirytmin järjestää oikein, aivot tietävät, milloin rauhoittua iltamoodiin, ja siten unenlaatu paranee.

”Hyvä uni tehdään päivällä, järjestämällä päivän toiminta sellaiseksi, että elimistömme tietää. milloin on aktiivista aikaa ja milloin on aika rauhoittua.”

Lue myös: Tarvitsetko apua nukahtamiseen? Testasimme nukahtamista helpottavat tuotteet – tulokset yllättivät toimituksen!

Vuorokausirytmi on suurella osalla ihmisistä nurinkurinen

Monesti ihmiset kuitenkin antavat aivoille vääriä signaaleja. Usein harrastamme liikuntaa ja tapaamme ystäviä iltaisin. Päivisin taas istumme usein tietokoneilla paikoillamme. Tämä vuorokausirytmi viestii aivoille, että päivällä rauhoitutaan, ja illalla aktivoidutaan. Tämä tekee unelle hallaa.

Myös aivojen saama valodata pysyy samana koko päivän ajan. Talvella luonnonvaloa ei näe juuri ollenkaan ja kesällä pimeää ei ole juuri koskaan. Lisäksi tuijotamme usein samoja näyttöjä aamusta iltaan. Aamulla ensimmäisenä katsotaan puhelinta, päivällä tehdään töitä koneella ja illalla ennen nukkumaanmenoa saatamme vielä vilkaista työsähköposteja.

”Ei ole ihme, että tällaisen datan perusteella aivot eivät osaa ennustaa optimaalista nukkumaanmenohetkeä. Mikään toiminnassamme ei oikeastaan kerro aivoille paljonko kello on.”

Vuorokausirytmi ojennukseen: urheilua ja kavereita päivällä

Jokaisen kannattaa miettiä, miten oman päivänsä voisi järjestää niin, että tukisi aivojen toimintaa parhaiten ja takaisi parhaat mahdolliset yöunet. Voisiko liikuntaa harrastaa keskellä päivää tai voisiko kaverin tavata pitkällä lounaalla?

Uusi työaikalaki on tehnyt pitkien taukojen pitämisen keskellä työpäivää mahdolliseksi joillakin aloilla. Kunhan työnkuva sen sallii ja asiasta sopii työnantajan kanssa, työntekijä voi valita puolet työajasta milloin ja missä töitä tekee. Tällöin työt voisi järjestää niin, että päivällä on aikaa liikunnalle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle.

”Mikä ettei tulisi tapoja, että ihmiset sen sijaan, että sopisi ystävänsä kanssa, että mennään pitkän työpäivän jälkeen kävelylle, sopisikin, että mennään kello 12 lounaalle ja parin tunnin kävelylle. Se voi tuntua vaikealta, sillä työpäivä päättyy silloin myöhemmin, mutta se on vaan yksi palikka päivässä, joka on siirretty eri kohtaan.”

Pienet asiat ratkaisevat: Istuminen on huonoin valinta

Kaikissa töissä päivällä pidetyt pitkät tauot eivät ole mahdollisia. Aivojen toimintaa ja unen laatua voi kuitenkin kohentaa työpäivän aikana pienillä teoilla, esimerkiksi nousemalla seisomaan, tekemällä kyykkyjä, juomalla vettä tai avaamalla ikkunan. Huonoin vaihtoehto on työpäivä, jolloin ei liiku ollenkaan.

”Elimistö ajattelee, että kun me liikumme, on todennäköisesti jotakin muistettavaa ja kun emme liiku, todennäköisesti ei ole. Tämä on se todennäköisyys, jonka mukaan toimimme metsästäjän ja keräilijän ammatissa. Nykyisessä ammatissa se ei toimi. Usein me istumme, kun jotain tärkeää tapahtuu tai kun pitäisi oppia jotain uutta.”

Huotilainen kehottaa jokaista miettimään, mitkä teot parantaisivat omaa hyvinvointia. Urheilun määrä ja ajankohta, hyvät ruokavaliovalinnat ja hyvä uni kulkevat käsikädessä. Kun ihminen urheilee enemmän, hän tekee herkemmin parempia ruokavaliovalintoja ja siten nukkuu paremmat yöunet.

”Kannattaa pohtia miten liikkuu ja syö. Kaikesta ei voi syyttää pelkästään työnantajaa. Oma vastuu on näissä asioissa suuri. Mutta me voimme tsempata toisiamme näissä asioissa.”