Annaa, 40, harmittaa, koska anoppi ei ole kiinnostunut poikansa perheestä – eikä mies tee asialle mitään

Kannattaako etäistä anoppia yrittää edes saada kiinnostumaan lapsensa perheestä? Perhepsykoterapeutti Sanna Aavaluoma kannustaa puhumaan ensin puolisolle.

Anna, 40: ”Mieheni äiti ei ole kiinnostunut perheestämme. Tapaamisten sopiminen jää meidän vastuullemme. Anoppi ei milloinkaan soita kyselläkseen kuulumisiamme. Näen, kuinka puolisoani satuttaa se, että oma äiti ei ole kiinnostunut meidän elämästämme. En usko, että mieheni saa koskaan otettua asiaa puheeksi äitinsä kanssa. Voisinko minä tehdä jotakin?”

Perhepsykoterapeutti Sanna Aavaluoma vastaa:

Kannattaako etäisen anopin kiinnostusta lapsiperheeseen yrittää herättää? Perhepsykoterapeutti Sanna Aavaluoma muistuttaa, että isovanhemmat ovat osa lapsen elämää joka tapauksessa, ovatpa he osallistuvia tai vetäytyviä. Useimmiten isovanhemmuus on yksi elämän suurista rikkauksista, mutta kaikissa perheissä se ei ole ongelmatonta. Etäisyyden pitämiseen on aina syy.

”Toisille isovanhemmuus voi olla hyvin vaikeaa aikaa. Isovanhemmaksi tuleminen nostaa esiin muistoja omasta lapsuudesta ja omien lasten saamisesta”, Aavaluoma kertoo.

Lapsuusmuistot ja kokemukset aktivoituvat niin vanhemmissa kuin isovanhemmissakin.

Jos menneisyys herättää syyllisyyden tunteita tai menneisyyteen liittyy vaikeita tai traumaattisia muistoja, isovanhempi saattaa lapsenlasten synnyttyä ottaa mieluummin etäisyyttä, kuin olla osa perheen elämää.

”Annan kuvailema tilanne on kuitenkin hyvin epätavallinen. Yleensä isovanhemmat ovat kiinnostuneita lastenlastensa elämästä. Arki lastenlasten kanssa tarjoaa usein myös tilaisuuden korjata niitä virheitä, joita kokee omia lapsiaan kasvattaessaan tehneensä.”

Lue myös: Hirveä anoppi! Lukijoiden karmeimmat anoppikokemukset

Ratkaisu saattaa piillä äidin ja pojan suhteessa

Aavaluoma arvelee, että Annan aviomies tietää anopin käytöksestä paljon enemmän kuin antaa ymmärtää.

”Jos anoppi käyttäytyy merkillisesti, vastausta kannattaa lähteä etsimään äidin ja pojan välisestä suhteesta”, Aavaluoma kehottaa.

Annan kannattaa selvittää, minkälainen äiti hänen anoppinsa on ollut ja minkälaisia muistoja hänen aviomiehellään on lapsuudestaan. Äidin puolelta tapahtuva hylkääminen saattaa olla jo vanha ja kipeä tarina äidin ja pojan välillä. Jos Anna tietää jo, että aviomies ei saa otettua asiaa esille äitinsä kanssa, perheen tarinaan saattaa liittyä vaikeita ja tuhoisia käyttäytymismalleja.

”Keskustelu aviomiehen kanssa on todella paikallaan. Saattaa olla, että äidin ja pojan välinen suhde on niin kipeä, että poika itsekään ei todella halua äitiään mukaan perheen elämään.”

Lue myös: Onko lastenlasten hoitaminen ilo vai velvollisuus? Uustylyt isovanhemmat eivät piittaa lapsenlapsistaan

Ota itse ensimmäiset askeleet

Vaikka äidin ja pojan välinen suhde olisi huono, Anna voi hoitaa omaa ja lastensa suhdetta anoppiin. Vaikka vastausta ei kuuluisi, anopille kannattaa viestittää, että hän on tärkeä miniälle ja lapsenlapsille.

”Oma toive yhteydenpidosta kannattaa ilmaista säännöllisesti ja kutsuvasti. Syyllistäminen ei kannata, sillä se vain lisää vetäytymistä.”

Lasten kuvien ja piirustusten jakaminen anopin kanssa tai pienten terveisten ja kuulumisten lähettäminen sitoo anopin hennolla langalla perheen elämään.

”Se saattaa herättää halun tietää enemmän ja olla mukana.”

Lue myös Anna.fi: 8 merkkiä, jotka paljastavat, että sinulla on ihana anoppi

Toimi näin:

  1. Mennäänkö kahville? Rakenna oma suhteesi anoppiin. Jos äidin ja pojan välinen suhde on hankala, miniän ja anopin kannattaa keskittyä oman kahdenvälisen suhteensa hyviin puoliin ja kehittämiseen.
  2. Voisiko tämän ratkaista? Ole kiinnostunut siitä, minkälaisia asioita äitisuhde nostaa aviomiehesi tunnemaailmassa esiin. Mikä hänen kokemuksensa on, kaipaako hän äitiään?
  3. Älä pelkää torjuntaa. Jos haluat anopin mukaan perheesi elämään, pidä säännöllisesti yhteyttä häneen. Ota huomioon, että vastausta ei aluksi välttämättä tule lainkaan. Saattaa kuitenkin olla, että sitkeys palkitaan.

Avainsanat

Keskustelu

Onkohan nyt varmaa vai kuviteltua, että perheen miestä anopin etäisyys satuttaa? Äidin ja pojan suhteen ei todellakaan tarvitse olla mitenkään kipeä vaikka se olisi etäinen.
Jotkut anopit eivät halua sekaantua lastensa perheiden elämään ihan vain koska katsovat jo kasvattaneensa nämä pois pesästä ja rakentamaan omaansa.
Anopilla voi myös olla ikäviä kokemuksia omasta, joka asiaan sekaantuvasta anopistaan. Tai ehkä ystäväpiirissä on lapsien vahtimisesta uupuneita anoppeja, ja tämä anoppi pelkää joutuvansa samaan.
Isoäitikin voi olla introvertti oman tiensä kulkija. Odottiko miniä elämäänsä ehkä muumimammaa?

Kommentoi juttua: Annaa, 40, harmittaa, koska anoppi ei ole kiinnostunut poikansa perheestä – eikä mies tee asialle mitään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X